Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
Valitsemalla tuotantomenettelyn sopivaksi niin selviytyy taistelutta tulevasta. Hoituu lähes raivauksetta ja sahabensatta. Rahakasta myynti riittää sopivasti. Osmo Palosaaren videossa on malliksi kuvattuna. Käykää katsomassa juttu!
Pohjoismaat yhdistää kapitalistisen markkinatalouden ja vahvan julkisen sektorin.
Neuvostoliitto oli kapitalismin vastakohta, jatkaa keskusjohtoisesti edelleen, sillä siinä kansantalouden suunnittelu on täysin valtion ( oligarkit) ohjaamaa.”Kansantalous” on keskeinen käsite kaikissa talousjärjestelmissä, mutta kapitalismissa sen rakenne ja toimintalogiikka perustuvat markkinavoimiin, yksityisomistukseen ja talouskasvun tavoitteluun. Valtion rooli vaihtelee eri kapitalistisissa malleissa. P . Lipponen oli metsänomistajien haukka.
A J, Oli kyse siitä -50 luvun jälkeen Aulangon hintasopimuksista ja sen jälkeisestä ”kimpasta savujaosta”. Nyt voi kilpailuttaa ”samalla hinnalla” tai luovuttaa ”takuulla”. Ostajilla ovat samat vaihtoehdot, ostavat kimpassa ja vaihtelevat kasoja.
Arvonmuutos on paljaaksi hakatulta jo viisikymmentä vuotta myöhemmin mahdollinen. Pysyvästä metsästä taitavat tarkoittaa tuossa tutkimuksessa noita kasvulukuja. Lukella olis’ varsin tilastoa siitä.
”V-J Jalkanen” kertoi hyvästä puunkasvusta ja sen ymmärryksestä. Sitä tarvitaan mikäli haluaa, että tietämyksen avaruus laajenee pitäköön puita missä moodissa hyvänsä. Parin aukonhoitajan tiedoin ja lausumilla ei pidä tehdä ratkaisuja. Heiltä puutuu lisäksi selkeä näyttö.
Paljaaksihakkuiden jaksosta on vankasti tietoa jota nyt voi simuloinnilla nopeasti verrata muihin menettelyihin, pitää ottaa siitä opiksi! Tuotantokatkokset aiheuttaa likviditeettikapeikkoja, Turhapuroa lainaten.
– Tutkimukset (esim. **Skogforsk**, **METLA**) osoittavat, että jatkuva kasvatus voi nostaa metsän arvoa 20–60 % 30 vuoden aikavälillä.
– Kilpailutetuista myynneistä on raportteja, joissa hinnat nousseet **10–30 %** (esim. **Metsä Groupin analyysit).Puuta on kannettu valtaisat kasat mutta ”villoja on vain vähän”!
Jos metsänhoitoon olisi otettu käyttöön **jatkuvan kasvatuksen menetelmät** ja kilpailutettu puunmyynti jo 1950-luvulta alkaen, myyntituotot olisivat todennäköisesti kasvaneet merkittävästi nykyistä korkeammiksi. Tämä johtuu siitä, että perinteinen metsänhoito (kuten metsänuudistamishakkuut) ei optimoi pitkän aikavälin tuottoja, kun taas jatkuva kasvatus säilyttää metsän tuottavuuden ja ekosysteemipalvelut paremmin.
Arvioitu vaikutus myyntituottoihin
Alla on hypoteettinen vertailu **perinteisen hoidon** ja jatkuvan kasvatuksen + kilpailutetun myynnin** välillä 1950–2010: ( mahdollista, mutta ei välttämättä todellista tilannetta tai skenaariota tietystä kohteesta, kuvaa kuitenkin tapahtunutta vaikutusta.)| Vuosi | Perinteinen hoito (€/ha) | Jatkuva kasvatus + kilpailutettu myynti (€/ha) | Ero (%) |
|——-|———–|———-|———|
| 1950 | 500 | 500 (sama lähtötaso) | 0 % |
| 1965 | 650 | 800 | +23 % |
| 1980 | 900 | 1 300 | +44 % |
| 1995 | 1 200 | 1 800 | +50 % |
| 2010 | 1 600 | 2 500 | +56 % |Jatkuva kasvatus
– Säilyttää metsän kasvukyvyn koko ajan (ei tyhjennyshakkuiden aiheuttamaa tuotantokatkoa).
– Tuottaa tasaisemman tulovirran, koska puuta myydään säännöllisesti (ei suuria hintavaihteluja).Kilpailutettu myynti
– Kilpailutus nostaa 10–30 % verrattuna suoriin myyntikauppoihin.
– Markkinoiden läpinäkyvyys parantaa myyjän neuvotteluasemaa.Kokonaisvaikutus 1950–2010
– Perinteinen hoito: Kertymämyynti 1950–2010 ≈ 60 000 €/ha .
– Jatkuva kasvatus + kilpailutus: Kertymämyynti ≈ 90 000–110 000 €/ha (+50–80 %).Niin , että olisi sen voinut omistajat paremminkin hoitaa!
Kaivinkoneiden tuotanto on toinen kulutussatu Ukon kirjasta ! Käytännössä prof. Kärkkäinen ei ole laskumerkeillä julkaissut kehitystä pätkääkään. Vai onko näyttöä?
A J , en huomannut täällä siitä kommentointia. On hyväksi kerrata uutistenarvoiset jutut etenkin väärientietojen korjaukset. Matematiikkakin on kummallinen ; 1000% kasvukin on nollasta startaten aukossa edelleen kotvasen nolla. Verraten sitä nollatilannetta kohtalaiseen taimikkoon, nuorenpuuston ja varjostavaan 190 tukkipuuhun kasvu on ääretön! Semmoinen jokakesäinen ikiliikkuja!!