Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
1. Mustikkatyypin metsästä ovat häipyneet mustikat varpuineen . – 2. Sammaloituneet kuusikot. Joku biologi ja maan maistaja porukastanne voi luetella lisää. Kirjastossa on kirjallisuutta ja tutkimuksia aiheesta. A J . on alan koulutettu ja tietää ” rihma- sienet”.
Perusasioihin on syytä perehtyä !
Perko 28.8.2025, 09:46Metsiemme hiljainen tuhoutuminen – onko luonnonperintömme uhattuna?
Metsämme eivät ole vain puuston kasvattamista varttuvia puita, vaan monimutkaisia ekosysteemejä, jotka ovat kehittyneet tuhansia vuosia. Viime aikoina on noussut esille huoli siitä, että nykymetsätalouden käytännöt, pyyhetuotteen valmistukseen erityisesti avohakkuut ja kasvustojen yksipuolistaminen, saattavat olla pirstalomassa metsiemme ainutlaatuisen luonnonperinnön.
Perinteiset avohakkuut eivät jätä pelkkiä aukkoja maisemaan, vaan ne voivat katkaista ikiaikaisia yhteyksiä maaperässä elävien organismien verkostoissa. Metsän monimuotoisuus ei näy ainoastaan pinnalla, vaan se ulottuu maan alle sienirihmastoihin, mikrobeihin ja bakteereihin, jotka ovat keskeisessä roolissa kasvien ravinnonsaannissa ja synergiassa koko ekosysteemin terveydessä. Nämä maanalaiset verkostot ovat kehittyneet vuosituhansien aikana, ja niiden häviäminen voi olla peruuttamatonta.
Monotoniset kasvustot, joissa kasvaa vain yhdenlaisia puita samanikäisinä, eivät tarjoa elinympäristöä monille lajeille eivätkä tue maaperän monimuotoisuutta samalla tavalla kuin luonnonmetsät. Luonnon evoluution luoma monimutkainen systeemi, joka tukee kasvua ja elämää, saattaa olla uhattuna.
On tärkeää, että metsätalouden käytännöt kehittyvät kestävämmiksi ja ekologisesti vastuullisemmiksi. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ei ole vain ympäristöasioiden kannalta tärkeää, vaan se on myös taloudellisesti ja sosiaalisesti fiksua pitkällä aikavälillä. Metsiemme terveys on yhteydessä meidän omaan hyvinvointiimme ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin nauttia monimuotoisesta luonnosta.
On aika keskeyttää hiljainen hävitystyö ja tunnustaa metsiemme todellinen arvo – ei pelkästään puutavarana, vaan elävänä perintönä, joka vaatii meidän kunnioitustamme ja suojelua.
Perko 26.8.2025, 19:54Mikäs se ukkoa kivistää. Äskettäin kyselivät täällä rikkureista;” ovatko kieltäytyneet jk hakkuusta”. Aika monta rikkuria on joukossa.
Perko 26.8.2025, 18:15Moto ”hakkurit ” oli lakossa, eikä siitä kapinasta kovin pitkästi ole. Kovat porvarit ja ei mene mukamas jk metsään on sellaiset liiton säännöt. Onko jokin paikka johon halulla menee vai kiertelee lavetteineen ABC :ltä seuraavalle.
Perko 26.8.2025, 11:58Narisija nouse kaalilaatikoiden päälle katsomaan missä olet? Komenna ryöstely loppumaan saat ne viisi pistettäsi .
Perko 26.8.2025, 09:57Venäjä on varastanut pakkolunastamalla suomalaisten omaisuutta:
Fortumin ja muiden länsimaisten yhtiöiden varat Venäjällä on pakkolunastettu.
Yritysten investoinnit menetetty (esim. Nokian Renkaat, Kesko, SOK).
Entiset ryöstöt ; Saaret Suomenlahdella , maat Rajajoelta Länteen Virolahdelle, Petsamo ja ym . kunhan nuo on palautettu niin pohtii mitä niistä pitää päälle rangaista!
PS: vielä yks’ juttu, unohtui miulta varastettu matkavaatekassi ja hattu.
Perko 26.8.2025, 09:27Voi olla noin , paljonko on ero eri-ikäisen tukkipuumetsän ja vertailuna kertaistutetun viis – kymmenen vuotisen taimikon vihreiden ”moottoreiden” pinta-alat pysyvänä?
Eri-ikäinen metsä: Vihreiden moottoreiden pinta-ala on suurempi ja vakaa monikerroksisuuden ansiosta.
Perko 26.8.2025, 09:01Snellman totesi jo aikanaan, että koskienvarteen rakennetut paperimyllyt eivät tuoneet metsäkansan elämään helpotusta, vaan hyödyt keskittyivät harvojen käsiin. Tämä historiallinen kokemus muistuttaa, että metsien käytön tulisi aina palvella myös yhteisöjen ja luonnon pitkän aikavälin hyvinvointia, ei vain lyhytaikaista voittoa. Osara kirjankuva on otettu pysäytettynä asetelmana jotain tarkoitusta varten.
Kaskenpoltto ylhäällä rinteillä viljely ja tervantislaus olivat välttämättömiä hengissä säilymisen keinoja, joista osan sai tekijät, erityisesti mini-jääkausien ja nälänhätien aikoina, jolloin lapset kuolivat ja pääskyset jäätyivät pesiinsä kesäkuun pakkasilla ( Z. Topelius ). Kansan elanto riippui pitkälti petäjästä, ja luonnonvarojen käyttö oli arkipäivää. ”Tuhat kertaa” vähemmän kuitenkin kuin nykyisin.
Perko 24.8.2025, 23:59Kunniamaininta on paikallaan Rane 2:lle siitä T, Pukkalan ja Y, Norokorven YouTube jutusta. Ovatko laittaneet kuvan ja linkin pois kun en sitä enää löytänyt täältä. You Tube;sta sen kyllä löytää edelleen, oli asiallinen juttu tohtoreilla. Esityksessä on monin verroin enemmän tietoa kuin ovat noissa opistot käytyään omaksuneet.
Jatkuvan kasvatuksen esimerkkejä Timo Pukkalan johdolla, osa 2
Perko 22.8.2025, 14:51”Taistelutilanteessa” voi joutua pankin takaa-ajamaksi ja siitä on hyvä irtautua ensimmäisenä, metsän tuotto ei siedä sitä! Se oikea oppi on just sitä, että on opiskellut Puukin lailla ja osaa menetelmät ja valitsee itselleen voimiensa mukaan mieleisen ja aikahorisonttiin sopivan. Skaala on laaja paljaaksi hakatusta umpeutuneeseen hylättyyn puustoon. Saman laajuuden löytää €- tuottavuudesta ja raatamisen määrästä.
Kolmen ajouran levyinen kaistale oli keskeltä vadelmamaana mutta laitimmaiset ovat taimettuneet koivulle ja kuuselle, keskelläkin voi olla koivuja muuta eivät helpolla näyttäydy. Kokemuksen perusteella sekin taimettuu.