Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Omat kokemukseni useamman eri maantieteessä sijaitsevan tilan osalta on, että mikäli Metsään.fi tiedot perustuvat kaukokartoitukseen (=laserkeilaus) niin sen tarkempia tietoja ei perinteinen metsäsuunnittelukaan ole kyennyt tuottamaan. Yleensä päinvastoin. Sekä metsäsuunnitelmien (sähköisesti ylläpidetyt) että Metsään.fi osalta on se, että kasvumalleihin perustuva kasvunlaskenta ei pysy perässä todellisuuden kanssa.

Kovin äänekkäästi metsään.fi tietojen tarkkuutta kritisoidaan. No kuinka hyvää ilmaisen tiedon pitäisi sitten olla? Ja vieläpä se, että ihan itse pystyy ratkaisevastiu vaikuttamaan tietojen ajantasaisuuteen. Jos oma metsäsuunitelma on ajantasalla ja tiedot tarkempia, niin ainahan voi pyytää että tiedot päivitetään Metsään.fi:hin. Näin tietysti kannattaakin tehdä, en keksi yhtään syytä miksei kannattaisi.

On aivan selvää, että metsään.fi tiedon tarkkuus ainoastaan paranee myös jatkossa. Ja kannattaa kriitttisesti suhtautua niihin oman metsäsuunnitelmankin tietoihin, tiedä vaikka ne olisivat väärin…

Ennallistamisen intensiivi tulee veikeästi siitä, että kun suoalue saadaan kirjoihin luonnontilaiseksi, niin sen päästöjä (metaani, typpioksidi) ei enää lasketa rasitteeksi. En tiedä kuinka nopeasti tämä status muuttuu aktiivisten ennallistamistoimien toteutuksen jälkeen, mutta jos se tapahtuu heti, niin tämä avaa mielenkiintoisen pisnes-mahdollisuuden jos päästöoikeuksien hinnat kehittyy suotuisasti.

Sinällään tämä kiire mennä sähläämään huonotuotteisten ojitusalueiden ojia umpeen on kyllä täysin käsittämätöntä. Inhimillistä tämä tietenkin on, ”jotain täytyy tehdä” ja onhan tämäkin pisnes joillekin.

Innokkuus suometsien jatkuvaan kasvatukseen tuntuu näin metsätaloutta käytännössä harjoittavan vinkkelistä ihan käsittämättömältä. Muutaman vuosikymmennen harjoittelun jälkeen hädin tuskin tiedämme miten suo muutetaan metsäksi. Jatkuvaa kasvatusta suometsissä ei ole tutkittu edes yhden poimintahakkuukierron vertaa, mutta nyt jo jk:ta nostetaan ainoaksi oikeaksi menetelmäksi jopa metsäntutkijoiden taholta.

Komppaan Visakalloa, ensiharvennus heti kun sen suostuu laatujälkeä tekevä ostaja ostamaan. Ja voihan sen tehdä itsekin jos voimia ja osaamista on kunhan vaan harventaa sitten reippaasti. Ei tosiaan kannata odotella isompaa kertymää eikä varsinkaan sitä että hakkuussa kertyisi hieman tukkiakin. Varsinainen tuotto alkaa kun ensiharvennus on tehty ja kannattaa hoitaa metsää niin, että se on parhaassa mahdollisessa iskussa sillä hetkellä. Ei edes maksa hutilointia enemmän – päinvastoin…

Jos siinä haluaa kasvattaa ainespuuta niin ”myy” risukko pystyyn. Ainakin Etelä-Suomessa energiapuun kysyntä on nyt hyvällä tasolla ja joku sen kyllä korjaa giljotiinikouralla eikä lähetä laskua. Odota seuraavaan kasvukauteen ja siihen että kuvio on vesoittunut kunnolla. Siinä vaiheessa ruiskutus glyfosaatilla (4-6litraa + 200litraa vettä). Maalajille sopiva muokkaus syksyllä ja istutus seuraavana keväänä kuusen keskipaakuilla.

Kallista leikkiä enkä tuon kannattavuutta ala tässä laskemaan, mutta itse tekisin noin.

http://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/06/Metsanhoidon_suositukset_ver3_netti_1709141.pdf

Liite 4.2 Ensiharvennuksen harvennusmallit (s.161)

Näyttää tuo yhden harvennuksen malli olevan suosituksissakin. Oma ajatukseni toki poikkeaa siitä hiukan kun pyrin korkeampaan kasvatustiheyteen nuoren metsän vaiheessa ja teen ensiharvennuksen kuituharvennuksena reippaasti aikaisemmin puuston ollessa jo 11-12 metristä. Tämä siksi, että 13-15m (jopa 17m) pituudessa tehtynä reipas harvennus johtaa tuulituhoihin.

Tottakai kasvupaikka vaikuttaa tällaisen mallin järkevyyteen. Yhdellä harvennuksella selvinnee kunnialla vain omt ja rehevällä mt pohjilla.

Visakallo, oma puunkasvattajan urani on vielä niin lyhyt (alle 15 vuotta) että enempi nämä ovat tietysti teorioita. En missään nimessä halua kiistää etteikö Päijät-Hämeessä oikein ajoitetuilla kahdella harvennuksella päästäisi erittäin hyvään tulokseen. Sitä voi kuitenkin pohtia onko ne 300 isointa runkoa kahdella harvennuksella yhtään isompia kuin yhdelläkään (omt-mt+ pohjat). Tottakai poistuman keskikoko on kahden harvennuksen jälkeen isompi, mutta tosiaan ne valtapuut, onko niiden järeydessä merkittävää eroa?