Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Reilua tai ei, mutta Suomessa harmituksen lieventämiseksi ei korvauksia makseta. Ja tässä tapauksessa puunostaja ei maksa mitään, mutta voi järjestää sinne kaivinkoneen uria tasoittamaan. Jos asiaa hoitaa hyvässä hengessä, niin sama kone voi muokata samalla sinunkin aukon ja jopa edulliseen hintaan.
Yhteys puunostajaan on tässä oikea ratkaisu.
Leppä ja kuusentaimikko on oikein erinomainen yhdistelmä. Kivennäismailla kasvua rajoittaa typen niukkuus ja jos leppäsekoituksella typen saatavuutta voi parantaa niin hyvä. Lepän karisato 60-100kg/ha lienee mahdollista vain kun leppä on selkeästi pääpuulaji. Tällaisia metsiä oli Itä-Suomessa paljon kaskikulttuurin ja metsälaidunnuksen jäljiltä. Näitä lepikoita uudistettiin vielä 60-70 luvuillakin kuuselle. Näillä kuvioilla boorinpuutos on hyvin tyypillistä ja paljon näitä on jo boorilla lannoitettukin. Isoon karikesatoon ei taimikon sekapuuna päästä, mutta pienempikin määrä tekee kasvulle hyvää. Asiat kannattaa kuitenkin pitää oikeissa mittasuhteissa. Vesakkoa ei kannata päästää niin suureksi, että se rajoittaa istutuskuusien pituuskasvua. Leppä jää kyllä kuusen jalkoihin ja pitääkin jäädä, mutta sopivaa raivausta se vaatii.
”Liikaa” typpeä ei kannata kivennäismailla pelätä tai välttää kun epätasapainoa on käytännössä vain boorin osalta. Boorilannoitus on niin halpaa ja lannoitusvaikutus pitkäkestoinen, että sitä ei kannata yrittää välttää.
En tietenkään osaa sanoa. Onhan sahamaailmassa käynyt vissiin useinkin niin, että uusi malli on heikompi esitys kuin vanha. Ihan loputtomasti näin ei ole kuitenkaan jatkunut. Täytyy varmaan odotella ja kokeilla itse ennen ostopäätöstä. Metsälehti varmaan testaa näitä heti kun tulee tarjolle. 545 autotunesta voi varmaan ainakin jotain johtopäätöksiä tehdä 555 suhteenkin. Halkojen teossa on käytässä 560 autotune ja on aivan uskomaton saha, siitä ainakin vain hyviä kokemuksia. Kampikammio tosin halkesi kun oli alkusarjan saha, mutta se vaihdettiin vahvistettuun ilman mutinoita.
Samat kokemukset Tilhin 480:stä jo 12 vuoden ajalta. Ei mitenkään erityisen ärhäkkä saha. 225mm terä ollut kiinni suurimman osan ajasta ja sähäkkyydestä ei voi puhua. Sahaa säilytän aitassa ja käyntiin se lähtee aina sujuvasti. Luotettava saha. Pienkonebensaa olen käyttänyt lähes pelkästään (1,99euroa/litra sis alv) Yhtä työmaata varten ei kuitenkaan kannata uutta sahaa hankkia.
Vois ennakoida, että kohta 555 FXT saa kohta autotune moottorin kun 545:seen se juuri vaihtui. Odottaisin itse sitä. Enkä pelkäisi lastentauteja. Nyky Husqvarnan suhtautuminen jälkimarkkinointiin vaikuttaa hyvinkin asialliselta. Jos alkusarjan sahassa on jotain paranneltavaa, niin laittavat kyllä kuntoon.
Osta adblue liuosta ja lisää siihen jotain väri-ainetta. Ne ovat käytännössä täysin sama tuote.
En ainakaan itse syyllisty haavan totaalituhoamiseen. Haapa on sitäpaitsi niin sitkeä, että aina niitä vaan nousee vaikka kemiaa käyttäisikin. Glyfosaattiin vastustamisessa on kyse geenimuunnellun maissin ja soijan vastustamisesta. Ja monsanton vastustamisesta. Glyfosaatista on vaan keksitty hyvä keppihevonen näihin taistoihin. Taskuttamista tarkempaa täsmätorjuntaa ei taida ollakkaan. Jos asioita tarkasteltaisiin rationaalisesti niin se pysyisi sallittuna vaikka muu käyttö kiellettäisiin.
Tolppa oikeassa että glykoli on myrkky glyfosaattiin verrattuna. Täytyy harkita tämä jatkossa uudelleen. Paras aika on kuitenkin kun lehti alkaa kellastua ja silloin ei jäänestoainetta tarvita.
Näin siis sellaisilla mailla joilla haapa oikeasti on riesaksi asti ja taskutus vähentää raivaussahatöitä tulevaisuudessa merkittävästi. Kun taas vaikkapa yhdellä keski-suomen palstalla oli 9ha uudistushakkuulla oli/on se yksi järeä haapa, niin se jäi tietysti pystyyn ilman taskutusta tai kuorintaa.
Haapa on hyvä polttopuu kiukaaseen ja keskuslämmityskattilaan. Kuiva haapaklapi antaa energiaa yhtä paljon kuin vastaava määrä (kg) koivua. Harvennuksille kertyvä haapa ohjautuu osin klapeiksi ja haloiksi.
Jonkin verran taskutan kuusikoiden haapoja montakin vuotta ennen harvennusta. Näin jos kuviolla on isolatvuksisia haapoja jotka on syytä saada karsiutumaan ennen hakkuuta.
Harvennusten ennakkoraivuussa olen aika harvoin taskuttanut haapoja. Haapa poistetaan pääosin ja nouseva vesakko päätyy hirven suuhun jokseenkin tarkkaan.
Päätehakkuita tehdään paljolti talvella. Ne käyn moottorisahan ja paineruiskun kanssa syksyllä läpi. Tulokset ovat todella hyviä. Ja sama juttu jos hakkuu on kesällä, edellinen syksy on paras aika. Haavat löytyy helposti ja samalla voi merkata jättöpuuryhmät. Niissäkin olevat haavat taskutan. Haapa kelpaa hyvin ainespuuksi kun se hakataan muutama kk tasoituksen jälkeen, mutta energiaksi se täällä etelässä näyttää menevän.
Kaulaamiseen verrattuna taskutus kuivattaa puun nopeammin. Oma kokemus on, että taskutetut haavat kuivuvat ja karsiutuvat nopeasti. Ja jäävät keloutuneina pystyyn yleensä yli 10v ajaksi. Kaulattu haapa kuivuu hitaammin ja on paljon herkempi kaatumaan ensimmäisten vuosien aikana. Ja niin että oksat ovat kiinni ja jokseenkin vielä elossa.
Jos taskutus menee myöhään syksyyn niin seos on 1/3 glyfosaattia, 1/3 vettä ja 1/3 glykolia. Polttoöljyä ei pidä sekoittaa glyfosaattiin. Jätkä muistelee vanhoja aikoja ja esteripohjaista mcpa:ta.
Toloppa ei maininnut siirtohinnoittelua, mutta puhuu kuitenkin tehomaksusta. Tehomaksu on siirtohinnoittelun elementti. Tehomaksulla ei ole mitään tekemistä sähkön hinnan kanssa. Sähkön hinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella aina seuraavalle vuorokaudelle etukäteen. Eilen klo07-08 hinta oli korkeimmillaan 200€/MHh. Käyttämänsä sähkön hintaan voi vaikuttaa kun ei kuluta sähköä silloin kun se on kallista. Tehomaksuun voi vakuttaa siten, että vähentää yhtä aikaa päällä olevien sähkölaitteiden määrää ja niiden tehoa. Tehomaksun kannnalta sillä ei ole vaikutusta osuuko oma kulutushuippu samaan aikaan kuin pörssisähkön hinta on korkeimmillaan. Tietenkin kiinteähintaisen sopimuksen tehneitä, eli valtaosaa kuluttajista, tämä ei koskemut. Kiinteästä hinnoittelusta tullaan sähkön osalta siirtymään pörssihinnoitteluun. Ne jotka pystyvät vaikuttamaan kulutukseensa hyötyvät pörssihinnoittelusta jo nyt.