Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Mutukka, kyseessä on mitä ilmeisimmin ravinteisuudeltaan karuhko ja jo ennen ojitusta ainakin jossain määrin puustoinen suo. Turve on tod.näk. puurahkaturvetta. Varsinaista ravinne-epätasapainoa näillä ei ole. Kasvunlisää antaa käytännössä vain typpi. Paras ratkaisu olisi Pellon Y3 ja käyttömäärä noin 700kg/ha. Tällä annoksella typpeä tulee 160kg, fosforia 21kg ja kaliumia 56kg/ha. Fosforia ja kaliumia tulee jo reilu puolet varsinaisen terveyslannoituksen määristä. Se riittää varmistamaan sen ettei typpilisä ainakaan aiheuta epätasapainoa.
Sitten mielellään 6-7 vuoden kasvatus ja alaharvennus jos sille on selkeä tarve.
tällä reseptillä investointi on kohtuullinen ja investoinnin tuotto jotain aivan muuta kuin tuhkalla puhumattakaan tuhka+typpi levityksellä. Näin se vaan on vaikka pahalta tuntuiskin.
Pikkutukilla hyvä havainto. Kun turvekerroksen on ohut (=varttuneella puustolla alle 40cm) niin puut saavat riittävästi fosforia ja kaliumia pohjamaasta.
Mutukka, mitä pintakasvillisuutta siellä rämeellä on? Onko suopursua runsaasti? Vaivaiskoivu vai hieskoivua? Oletko varma että se on edelleen paksuturpeinen, eli että turvetta on yli 40cm pohjamaan päällä?
Tuhkan ja typen yhteisvaikutus tuottaa pelkkään typpeen verrattuna paremmin vain ct-kankailla ja niilläkin niin vähän ettei investointi kannata.
Sopivan leimikon voi itsekin jakaa kahdelle ostajalle. Tähän halukkaita ostajia ei tosin ole jonoksi asti, mutta jos leimikolla on sekapuuna koivutukkia, niin niin olen onnistunut myymään havutukkileimikon ja lehtipuuleimikon eri ostajille. Yksi motoyrittäjä on korjannut puut ja kyseessä on ollut tosiaan pystykauppa. Onnistuu ihan itsekin kauppaa käymällä ilman avustajia. Ilmeisesti kaikki olivat tyytyväisiä. Tukkiprosentti sekä havu- että lehtipuulla oli kohdillaan.
Niinpä. Kun suomalainen mies vaihtaa lämitysjärjestelmää tai ostaa vaikkapa Pösö 3008:sin niin hän ei omaa valintansa moiti. Päinvastoin kehuu. Jos ratkaisu kuitenkin osoittautuu sietämättömän huonoksi niin että virheensä joutuu myöntämään, niin sitten kyseinen ratkaisu/valinta/merkki on hänen mielestään hänen hautaan menoonsa asti kelvottoman huono.
Tämä pätee sikäli hake ja pellettisysteemeihin, että (valitettavasti) suomalainen tekniikka ei reilu 10 vuotta sitten ollut kelvollista. Ei taida olla vieläkään. Kokemukset ovat näistä ja se tahraa vaikkapa juuri pelletin maineen ”ikuisiksi ajoiksi”. Kuitenkin saksalainen kuluttaja ostaa saksalaisia pellettivehkeitä. Edelleen. Tuskin ostaisi jos systeemit eivät toimisi.
Juurikin maatiloilla maalämpö on aivan tolkuton ratkaisi. Vaivaton kylläkin.
Porauksesat sen verran, että kun se on niin kallista ja peruskalliota ei jokapaikasta edes kunnolla löydy, niin asiansa osaavat myyntimiehet myyvät silmät kirkkaina selkeästi alimitoitettuja systeemeitä. ”Noo, vastukset on sitten apuna joskus kun suihkussa käy useampi ihminen peräkkäin” ja ”Kylminä talvina saattaa vastukset olla hetken päällä, mutta eihän se ole ongelma. Syvemmän kaivon poraaminen maksaa sen verran, että on järkevää käyttää vastuksia hieman apuna” ja ”Nimi tuohon kohtaan kiitos”. Mitään laskelmia asiasta ei tietenkään esitetä ja vielä vähemmän ennakoidaan sähkön ja sen siirron hinnoittelua tulevaisuudessa…
Jostain luin, että pääsulakkeet kestää tyypillisesti jopa tunnin verran 1,25 liittymätehoa suurempaa kulutusta ennenkuin sulavat poikki. Maalämpöfoorumilla löytyy näitä insinöörejä jotka laskevat tarkkaan tarviiko liittymää suurentaa ja mittailevat ylpeänä pääsulakkeiden lämpötiloja. Jos ottaa suurempaa tehoa kuin liittymäsopimuksella on sovittu, niin syyllistyy sopimusrikkomukseen. Vielä näihin ei juurikaan ole puututtu, mutta kun tietoisuus lisääntyy niin tuskin muut verkkoasiakkaat suostuvat enää maksumiehiksi. Suostuisitko sinä?
Invertteripumppu pyörii periaatteessa koko ajan. Maalämmössä se johtaa kokonaishyötysuhteen laskuun. Tekniikka muuttuu myös vikaherkemmäksi vaikka kompressoria se saattaa toisaalta säästääkiin. Toloppa tietysti rakentaa kädenkäänteessä, ja halvalla, paremmat systeemit Pumppulämmittäjät kertoilevat että nykypumpuilla käynnistyksiä on vuorokaudessa 10-30 kokonaisuudesta riippuen.
Inverteripumppu ei tosiaan ole ongelmaton ratkaisu sekään. Pumppualalla nyrkkisääntönä on nyt, että kaivo täytyy mitoittaa 50 prosenttia suuremmaksi, eli syvemmäksi. Invertteripumpulla kaivo ei pääse ”lepäämään” ja sen hyötysuhde laskee, vesi ei siis ehdi lämmetä. Tästä johtuu tuo mitoituksen kasvattaminen. Ja se poraushan tuossa touhussa maksaa.
En osaa sanoa mihin etäluettavat mittarit pystyy. Tuntitasolla mitataan sähkön kulutusta, ei kulutushuippua.
Unohtu tuosta, että liittymän suurentaminen 3*25 ->3*35 maksaa yleisesti reilu 1000 euroa. Jos tarvitaan 3*50A liittymä niin hintaa tulee lisää jo 3000 euroa. Tosin kerranhan se vain kirpaisee.
Tolopainen ei nyt ole lukenut aikaisempia postauksi tai ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Maalämpöpumpun kompressorin käynnistyminen aiheuttaa lyhyitä, mutta merkittäviä kulutuspiikkejä. Käytännössä maalämmössä ei vielä ole inverteripumppuja. Käytännössä jo yhdenkin talon muuttaminen maalämmölle on saattanut aiheuttaa muuntajan jakoalueelle välkyntää joka ei korjaannu kuin verkkoa vahvistamalla. Sähkön kulutuksen vähentäminen (jos verrokkina on suorasähkö) lisää tässä tapauksessa huipputehon tarvetta. Ja jos siirrytään öljystä tai pelletistä maalämpöön sähkön kulutus nousee varmasti, tästä tuskin on erimielisyyttä?
Olen toista mieltä sulakekoon kasvattamisen kustannuksista. Kyllä se kasvattaa kustannusta, 3*25 vaihto 3*35 sulakkeille nostaa siirtohinnan perusmaksua noin 30euroa/kk siirtoyhtiöstä riippuen. Jos sähköistyminen viedään omakotitalossa Motivan markkinoimalle tasolle sähköauton pikalatauksineen, lämpöpumppuineen ja sähkökiukaineen, niin tarvitaan helposti jo 3*50A. Sen lisähinta 3*25 verrattuna onkin sitten reilu 50 euroa/kk.
Anneli, ydinkysymys Visakallon esittämään suuren luokan maalämpösysteemiin liittyen lienee se, että miksi ylipäätään investoitiin maalämpöön? Pellettivoimala vielä siihen maalämmön rinnalle nostaa kokonaisinvestointikulut tolkuttoman korkeiksi. Jos se maalämpö on pakkomielle ja se on saatava vaikkapa isoon vanhaan omakotitaloon korvaamaan öljylämmitystä, niin ainakin se öljykattila kannattaa siellä säilyttää ja liittää osaksi järjestelmää ihan huoltovarmuusmielessäkin. Öljykattila ja kiertovesipumppu ei kovin kummoista generaattoria tarvitse niin virta riittää niiden pyörittämiseen. Ideologiset syyt taitavat olla vahvin syy purkaa toimivat systeemit pois. Ja voihan sen öljysäiliön täyttää biodieselillä niin tunnontuskat ei kiusaa ja saa illalla unenpäästä kiinni. Sitä en tosin tiedä miten tämä Nesteen lähes 100 prosenttinen biodiesel kestää pitempiaikaista säilytystä.
Hiluxmetsurille toteaisin, että sähköautoilu ei tod.näk. tule olemaan iso ongelma valtakunnan tasolla. Niin kuin totesitkin aiemmin, niin latausajankohtaa voi säätää automaattisesti ja mahdollisesti niitä voi käyttää tulevaisuudessa jopa jonkinlaisena säätövoimana. Tämä ei kuitenkaan poista pitempien pakkasjaksojen aiheuttamaa ongelmaa. Silloin ongelmat kasautuvat. Sähköautot kulkevat lyhyemmän matkan latauksella jos kulkevat ollenkaan. Alimitoitetut määlämpösysteemit terästetään vastuksilla ja silti lukemattomat pikkupatterit ja puhaltimet napsahtavat päälle viileistä huoneista kärsivien pumppulämmittäjien iloksi. Tässä tilanteessa säätövoimaa ei saada niistä autoista. Päinvastoin, niitä ladataan kiivaasti ja autojen sisällä pyörii vielä 1000w sisätilalämmittimet. Se etu niistä sähköautojen akuista voi olla, että pakkaskelilläkin niillä pyörittää kiertovesipumppua tod.näk. aika pitkään, jos vaan on se öljylämmitys siinä varalla…