Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Toloppa vissiin tarkoittaa että Väyrynen on ehdokkaana paras kun kokemusta siitä hommasta (ehdokkaana olemisesta) on runsaasti jo entuudestaan. HArjoitus tekee mestarin, mutta ei tee nyt kuitenkaan presidenttiä. Väyrynen on varmasti Venäjälle hyvin mieluisa ehdokas, eli ken sitä arvostaa niin ääni Paavolle. Venäjällä on Paavosta jo paksuja mappeja valmiina joten siinäkin mielessä hän olisi Venäjälle mieluisa valinta, mapit on jo valmiina.
Onko se sitten huono asia tai epäoikeudenmukaista että sähköhuoltonsa kokonaiskustannuksia pienentääkseen joutuu kiinnittämään huomiota siihen, että kaikki sähkölaitteet eivät ole yhtä-aikaa päällä? Minun mielestä ei. Tätä tietoisuutta ja erilaistaa ohjaustekniikkaa lisäämällä sekä järkeviä investointipäätöksiä tekemällä jokainen voi säästää. Ja koko Suomi säästää.
Anneli, tekniikka kehittyy ja jo nykyiset pellettivoimalat ovat yhtä päästöttömiä kuin kunnossa oleva öljypoltin. Nyt pitää katsoa tulevaisuuteen eikä ottaa verrokiksi vanhentunutta tekniikkaa. Metsänomistajana ammumme itseämme polveen jos emme edes usko hajautetun bioenergian mahdollisuuksiin. Kaukolämpöverkkoja Suomeen tuskin enää paljoa lisää rakennetaan vaikka paikallisesti voi joitain mahdollisuuksia ollakin. Joustavuuden, huoltovarmuuden ja investointikulujen näkökulmasta on todennäköisesti järkevämpää rakentaa pellettilämpökeskus terveysasemalle, keskuskoululle ja palvelutaloon erikseen kuin yhdistää useiden satojen metrien, tai kilometrin, kaukolämpöverkolla. Tapauskohtainen juttu.
Hiluxmetsuri, kyse ei ole kuorma-auton käytöstä pikkupaketin tomittamiseen vaan siitä, että kun kerran vuodessa tuodaan se isompi paketti, niin tie pitää rakentaa sen mukaan, eikö niin? Olen aivan samaa mieltä, että dynamiikkaa tarvitaan reippaasti lisää. Jos kuluttaja pystyy sopeutumana siihen, että hän ei aiheuta kulutuspiikkejä, niin häntä tulee siitä palkita. Sen yhdenkin piikin aiheuttajat ovat maksajia, heitä vartenhan se moottoritie on rakennettu. Dynamiikan osalta paremmat mahdollisuudet löytyy sähkön tuotannosta. Kiinteähintaisista sopimuksista luopuminen ja siirtyminen puhtaasti pörssihinnoitteluun on sitä dynamiikkaa. Tuuli ja aurinkovoman lisääntyminen tulee tosin jossain vaiheessa hävittämään pientutannossa niiden jatkoinvestoinnin järkevyyden sen takia, että silloin kun tuotantoa on, niin sähkön hinta painuu nollaan. Tai kuluttamisesta jopa maksetaan. Siirtomaksu muuttuu sikäli kiinteäksi, että talven kulutuspiikki määrittelee sen. Siirrossa ei siis pysty säästämään oman tuotannonkaan osalta (=siirtomaksua maksaa vaikka tuottaaa ja kuluttaa itse sähkön niinkauan kuin on valtakunnan verkkoon liittyneenä).
Se on totta, että sähköauto voi tasoittaakin kulutuspiikkejä jos niitä ladataan silloin kun muu kulutus on matalammalla tasolla. Kuitenkin jos jonakin pakkaspäivänä klo17:00 joutuu pikalataamaan auton ja samaan aikaan maalämmön vastukset napsahtaa päälle, niin sen vuoden tehopiikki on saavutettu ja siirrosta maksaa sitten sen mukaisesti seuraavan vuoden. Kaiken lisäksi isäntä unohtaa nämä ja ryhtyy hitsaamaan, piikki senkun vaan terävöityy. Sähkön tuotannon kannalta pikalataajat eivät ole ongelma jos suurin osa lataa autoaan yöllä. Kapasiteetti pula, ja investointitarve, iskee siirtoverkkoon.
Vapaa-ajan asujia (minäkin olen kahden mökin ”loukussa”) tämä tehomaksu tulee totisesti kurittamaan. Niinkuin Taneli totesi, niin siirtomaksussa siirrytään tilauksen mukaiseen hinnoitteluun terästettynä tehomaksulla. Tilaukseni on molemmilla mökeillä 3*25A. Sen mukaisesti siirtoyhtiö on sitoutunut sähköä toimittamaan joka ikinen päivä. Sillä ei ole niin väliä onko kulutusta vai ei. Tehomaksu on sitten tämä toinen elementti. Se perustuu kulutukseen, tässä tapauksessa huippukulutukseen. Näistä kahdesta johtuen sitä verkkoa ylipäätään ylläpidetään.
Valtakunnan tasolla pitäisi tietysti ohjaus olla siihen suuntaan, että tehopiikit tasoittuisivat ja kulutus olisi ylipäätään tasaisempaa. Nyt trendi johtaa aivan toisen suntaan. Pumppulämmitys, alimitoitetut (hiukankin alimitoitetut) maalämpösysteemit, paikallinen ja jopa asuntokohtainen tuuli- ja aurinkosähkön ylituotanto, öljylämmityksen korvaaminen pumpuilla ja sähköautot johtavat sähkönkäytön äärevöitymiseen ja nykyistäkin häiriöttömämmän jakelun vaatimiseen. Eli täysin väärään suuntaan.
Merkittävä osaratkaisu täällä Suomessa olisi paikallisen, yleensä kotimaisen, bioenergian käytön lisääminen. Puulla sen eri muodoissa pitäisi korvata öljylämmitystä. Siihen on olemassa lähes jokaiseen tarpeeseen sopivat luotettavat ratkaisut. Tämän luulisi olevan palstalaisten intressissä. On aivan käsittämätöntä, että jopa kuntien isoja kiinteistöjä muutetaan nyt öljystä maalämmölle kun kotimainen hake tai lähes huoltovapaa pelletti olisivat investointikustannuksiltaan halvempia ja raha jää aivan eri tavalla paikkakunnalle.
Hintaohjaus tulee olemaan toinen keino, tehomaksut ja pörssihinnoiteltu sähkö tulevat lisäämään kuluttajienkin mielenkiintoa käytön tasaamiseen. Nyt viimeistään pumppulämmityksen markkinointiin pitää saada joku tolkku. Käyttökustanusten ennustaminen on muuttumassa todella vaikeaksi. Aurinkosähkön pientuotantoa markkinoidaan nyt suorastaan valheellisesti. ”Säästö” tulee olemaan olematonta. Silloin kun kuluttaja pystyy myymään sähköä verkkoon sen hinta tulee olemaan lähellä nollaa. Talvella hän ei tuota mitään ja hänen siirtohintansa on muuttunut kiinteäksi tehomaksuksi. Hän siis maksaa kesälläkin talven kulutusen perusteella määriteltyä kiinteää tehomaksua vaikka ”myy” sähköä valtakunnan verkkoon.
Näissä asioissa vois media ryhdistäytyä ja luopua ainakin Motivan ja Lämpöpumppuyhdistyksen satujen copy-pastaamisesta.
Saattaa hyvinkin käydä niin, että siirtohinta muuttuu kokonaisuudessaan tehomaksuksi. Tämä tulee nostamaan tietysti sähkönhintaa niillä joiden kulutuksessa on piikkejä. Tämä johtaa esimerkiksi siihen, että vaikka sähkölämmittäjä kuinka innokkaasti lämmittäisi uuneja lähes koko talven, niin se yksi viikko kanarialla kuittaa säästöt jos silloin on kova pakkanen. No voihan sen talon antaa vähän jäähtyä ja muuta kulutusta ei ole niin paljon.
Suurimpia ”kärsijöitä” ovat pumppulämmittäjät. Varsinkin maalämpö sellaiset. Vasta aivan viimeaikoina maalämpöön on tullut tarjolle invertteripumppuja. Perinteinen maalämpöpumppu (yli 99% käytössä olevista) on ns. ”on/off” mallisia ja tiedossa on, että niiden käynnistyminen aiheuttaa todella kovia tehopiikkejä kulutukseen. Jopa niin korkeita, että pumppulämmittäjä rikkoo siirtosopimustaan. Näihin tullaan jatkossa varmasti puuttumaan. Tehohuiput aiheuttavat verkkoon aivan konkreettista häiriötä, välkyntää. Tämä puolestaan aiheuttaa ongelmia naapureillekin, esimerkiksi lypsyrobotti vaatii laadukasta virtaa ja tasaista jännitettä. Välkynnästä pääsee eroon vahvistamalla verkkoa. Vahvistamisen kustannuksia ei maksa se uusi maalämmittäjä vaan kaikki verkkoyhtiön asiakkaat. On se hieno systeemi tämä maalämpö, varsinkin maaseudulla.
Rane on oikeassa. Jos tuuli- ja aurinkosähkön tuottajat velvoitettaisiin kustantamaan myös aiheuttamansa säätövoiman tarpeen niin laskelmat näyttäisivät aivan toisilta.
Tilannetta ei helpota se, että yhä suurempi osa energiasta kulutetaan sähkönä ja muutetaan lämmöksi. Lämpöpumput lisäävät säätövoiman tarvetta eikä se ole ongelmatonta sähkönsiirrollekaan.
Hyvä Taneli! Kirjoitit justiinsa niinkuin Moskovassa halutaankin sinun kirjoittavan ”Jos Suomi on NATOssa, niin Venäjä katsoo Suomen olevan uhka itselleen ja Suomen riskit vain lisääntyvät. NATOsta Suomelle ei ole mitään turvaa, Suomi olisi sille vain etuvartiopesäke, josta voidaan ihan hyvin luopuakkin, jos sillä päästään.”
Kyllä olisi jokseenkin jännittävä tilanne kaikinpuolin jos balttian maat eivät olisi Naton jäseniä. Me täällä Suomessa kuvitteleme jotenkin poikkeavamme Venäjän muista naapureista siinä mielessä ettei ”Venäjä ole Suomesta ja Suomen maa-alasta/resursseista kiinnostunut”. Ei se järjellä ajatellen olekaan, mutta kun maan johdossa on rosvokopla joka tietää että jos heidät syrjäytetään niin he joutuvat seinää vasten, niin kyllä siinä vallassa ja mammonassa marinoitunut rosvo tekee mitä tahansa pysyäkseen vallassa. Gorba ja Jetsin eivät joutuneet seinää vasten, mutta onko natovastustajilla parempaa tietoa ettei nykyinen kopla joutuisi?
Honteloita ja toispuoleiseksi kasvaneita puustoja ei kannata lannoittaa. Oikea-aikaisesti hoidettuja ja harvennettuja taasen kannataa lannoittaa.
Tietysti ”kun ei tee mitään niin mitään ei voi saadakaan” pätee tähänkin. Varsinaisia tykkytuhoja ei ole osunut omalle kohdalle lannoitetuissa puustoissa. Ensiharvennetuissa kylläkin, mutta niitä ei ollut vielä lannoitettu.
Jos pelkää tuuhean neulaston vaikutuksia, niin metsää kannattaa omistaa vain ct-pohjilla. Niilä puut eivät kasva pitkiksi ja neulaset eivät ole tuuheita. Itse omistan kuitenkin mieluummin mt ja omt pohjia vaikka varmaan siinä riskiä otankin 🙂
Sahapukille, taitaa tosiaan olla vaikeaa se hallavahingon arvon määrittäminen kun se ainakin tuolla mallilla edellyttäisi tuhoa edeltävän kasvun tarkkaa määrittämistä. Ja hallatuhojakin on eri asteisia. Muistan kyllä tuon kesän kun autoilin Kainuun suunnalla. Halla oli niistänyt kasvun varttuneista kasvatusmetsäkuusikoistakin. Ei se taida kuitenkaan ihan jokavuotinen ongelma olla, muuten en olisi reissullani nähnyt 20 metrisiä kuusikoita lainkaan.
Myrsky ja lumivahingoista olen kyllä saanut korvausta useammankin kerran, mutta vaikka lähes kaiken mahdollisen olenkin lannoittanut, niin lannoitetuilla kuvioilla niitä ei tosiaan ole kohdalla sattunut. En omista metsää tällä tämänkertaisella lumituhoalueella.
Jos koivusta on latva katkennut niin se ei montaa vuotta pysy edes hengissä. Parempi vaan laittaa pinoon. Yksittäiset koivut kannattaa jättää tuottamaan sitä paljon kaivattua monimuotoisuutta.
Eihän niille siirtohinnoille näy kuin yksi suunta. Ja nousu vaan kiihtyy muuttotappioalueilla. Melko kalliiksi tulee sen siirtoyhteyden ylläpito kylillä jotka pikku hiljaa hiljenevät. Maksajien määrä vähenee, mutta linja on pidettävä edes jonkinlaisessa kunnossa niin kauan kuin yksikin tupa siellä vielä sinnittelee. Ei sinne maakaapeleita vedetä, se on varmaa. Kesämökkikäyttö tulee tätä hieman tasaamaan, mutta niin, että siirtohinta muuttuu ”liittymähinnaksi” tai tehomaksuksi. Vaikka mökkiläinen ei tarvitse sähköä kuin yhtenä päivänä vuodessa niin se linja on koko ajan pidettävä kunnossa. Mökkiläinenhän voi milloin tahansa ilmestyä mökille ja pistää kahvin tippumaan. Siirtohinnan perusta tulee siis kokonaan muuttumaan kulutuksesta kiinteäksi.
sahapukille vielä kysymys, että minkälaisen vahingon se halla aiheutti? Kuolivatko puut? Vai tuliko kiertoaikaan pari vuotta pituutta lisää. Miten hinnoittelisit sen vahingon?