Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Jeessi, oletko ihan oikeasti sitä mieltä ettei itänaapuri muodostanut uhkaa baltianmaille 1939, eikä vissiin sitten Suomellekaan? Vai meinaatko että puna-armeija oli riemurinnoin vastaanotettu vapauttaja silloin? Ja edelleen tykkäät, että baltit pitivät oikein mukavana juttuna sitä että 1944 itänaapuri jäi baltiaan vuosikymmeniksi pitämään vapaudesta hyvää huolta?
Näitä satuja ”puolueettoman Suomen vakauttavasta vaikutuksesta” eivät usko kuin suomalaiset itse. Tämä tietysti sopii naapurille oikein hyvin vaikka eihän Nato ketään uhkaa. Venäjän erittäin jännitteiseen sisäpolitiikkaan Natouhkan maalailu toki sopii oikein hyvin.
Siinä Jeessi olet oikeassa että kyse on ”voiman tasapainottamisesta”. Nykymallilla tasapainoa ei vaan ole. Natojäsenyys on ainoa keino se saavuttaa.
Se että Suomi selvisi sodan jälkeen kuitenkin kohtuullisen hyvin, mitä nyt kansanvalta vaan poljettiin yhden opportunistisen yksinvaltiaan aikana maanrakoon, ei sinällään todista mitään. Olimme YYA-aikana Varsovanliiton rauhankumppaneita. Se oli sitä todellista vaihtoehdottomuuden aikaa.
Nils on Nato-asiassa tismalleen oikeassa. Natoon olisi ehdottomasti pitänyt liittyä heti kun se 90-luvulla oli mahdollista. Nyt se on vaikeampaa. Sauli ei ole tehnyt kuin yhden (minun tiedossa olevan) virheen. Hän sortui pahemmanluokan populistiksi kun julkisesti totesi Nato-jäsenyyspäätöksen vaativan kansanäänestyksen tuen. Ei hyvää päivää! Sodan ja rauhan asiat eivät ole kansan päätöksiä! Tällaisia päätöksiä varten meillä on edustuksellinen demokratia. Nils on ilmeisesti päässyt lopullisesti eroon maanpetoksellisista ja isänmaan edun vastaisista opeistaan, mutta Saulia täytyy äänestää virheestään huolimatta jos vaikka voidaan välttää toinen kierros.
Suomi on liittoutumattomuusfantasioineen vaarassa. Jos ei juuri nyt suoraan sotilaallisessa niin kuitenkin suvereniteetti on aidosti vaarassa. No tähän joku tietysti kommentoi että suvereniteetti luovutettiin jo Brysseliin ?
Mitäs palstan natovastustajat ajattelee balttian tilanteesta? Olisiko Viron, Latvian ja Liettuan asema nyt peräti vakaampi ja suorastaan parempi jos olisivat pysyneet sotilaallisesti liittoutumattomina? Minun mielestä ei. Kyllä siinä puntit tutisisivat nyt Suomessa asti jos eivät neuvostomiehityksen jälkeen olisi hakeutuneet Natoon. Hieno juttu, että ennättivät!
Olen hakenut korvausta kahdessa eri läänissä ja molemmissa tapauksissa tuli korvaus. Viimeisin hakemukseni muutaman vuoden takaa oli sinä vuonna ainoa koko ”vanhassa”läänissä. Ensimmäinen tapaus Keski-Suomessa toi korvausta muistaakseni pari tonnia , vajaan viiden hehtaarin mt-istutusmänniköstä. Taimikonhoidon seurauksena puusto alkaa nyt olla hyvinkin 2. kehitysluokkaa. minkäänlaisesta tukkilaadusta ei voi tuolla kuviolla puhua. Tosin tottakai myyn aikanaan tukkina jos joku on valmis ostamaan. Hirvikantaan ilmoituksella ei minun mielestä ollut vaikutusta. Hirven jäkiä, makauksia ja kärpäsiä! on siellä ollut aina aivan tolkuttomasti. En tällä palstalla ehdi käymään kuin 2-3 kertaa vuodessa, mutta hirven paikalla olosta on aina selvät merkit.
Tämä toinen tapaus oli ikävämpi. Oikein hyvin onnistunut ja hoidettu täystiheä istutusmännikkö vajaa 3 hehtaaria. Muutama vuosi sitten ilmeisesti yksittäinen hirvi kuori mäntyjä noin 1,5 metrin korkeudelta jokseenkin systemaattisesti. Puut olivat tuolloin 4-5 metrisiä. Kuolleita puita lopulta aika vähän. Aikanaan kun näitä hakataan, niin on jokseenkin varmaa, että motokourissa on jonkinlainen ”tutka” joka tunnistaa sisäisetkin viat. Oli siinä ja siinä että sain mitään korvasta kun oli niin ”lievä” tuho ja alikasvoksena oli luontaista kuusentureikkoa (kallioisella vt-pohjalla ei tulevaisuutta, mutta viranomaisen taulukoissa kasvatettav puulaji tuolla pohjalla). Oli siinä ja siinä, etten joutunut maksumieheksi, korvausta tuli nettona yhteensä 200€. Taisin joskus laittaa tästä kuviakin tänne.
Olen jyrkästi samaa mieltä Visakallon kanssa tästä korvausjärjestelmästä. Tarkastus tulisi olla metsänomistajalle ilmainen. Toki tämä on vaikea asia, pelkona on varmaan aiheettomien ilmoitusten teko. Jos oltaisiin oikein mielikuvitusrikkaita, niin ilmaista ilmoittamista voisi vaikka kokeilla pari vuotta. Sittenhän se nähtäisiin kuinka paljon tulee aiheettomia ilmoituksia…
Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että kun pelisäännöt ovat mitä ovat, niin mennään nyt niillä. minä olen valmis sen tarkastuksen vaikka maksamaan enkä usko, että täälläkään on kovin montaa jolta se maksu vie makkarat pöydästä. Tuntuu se sitten hyvältä tai ei niiin suorittava on tässä oikeassa. ”Virallinen” jälki kartalla on lähes ainoa keino vaikuttaa metsästyksen painotukseen. Ainakin se on tehokkaampi keino kuin täällä ”avautuminen”. Eli rohkeasti vaan ilmoituksen tekoon jos tuhoja on. Semmoisestakin olen kuullut, että viranomainen on soittanut metsänomistajalle tarkastuksen alussa (ja mukana saa olla), että ”nyt näyttää siltä, että korvauskynnys ei ylity, haluatko vielä vetää hakemuksesi pois…?” En tosin mene takuuseen tämän todenperäisyydestä…
Täällä etelässä metsästys ei tunnu olevan kovinkaan olennainen harrastus kuin aivan harvoille. Meidän seurueessa ei kenellekkään. Moni mies vaihtaa jahdin vaikka kyntämiseen jo puolilta päivin. Koira ehkä hankitaan sieltä selkosilta ”kennelurheuilijalta” mutta ei ainakaan meidän vierailevat koiramiehet ole koiriaan edes kokeessa käyttäneet. Käyttökoiria.
Oli mitä mieltä tahansa satelliittiohjatusta jahdista, niin siinä on kuitenkin ainoa realistinen tulevaisuus. Tältä osin olen varmaan Suorittavan linjoilla. Koirajahti onnistuu pienilläkin alueilla oikein hyvin kun hirvet tavallisesti karkkoaa aina samoja reittejä.
On pikkasen liian suuri vaatimus, että metsästyksen harrastajien pitäisi vaikka Jeessin mielestä palata ajassa muutama vuosikymmen takaisin ja ryhtyä hänen mielestään oikeiksi erämiehiksi. Saahan sitä toivoa. Hirviongelma kuitenkin sen varsinaisen suorituksen osalta hoidetaan, jos halutaan, nykyisellä jahtitavalla.
Yhteisluvassa ollaan ja hyvissä väleissä naapureiden kanssa. Pari kokonaista lisälupaa saatiin kun meillä syksyn jatkuessa kaatui ainavaan vasoja. Teoriassa yhteislupa mahdollistaisi säätämisen mutta aikalailla hienosäädöksi se lopulta jää. Inhimillistä on sekin, kai, että kun naapureilla on 2-4krt isommat ”vuokra-alueet” ja lihaosuuksien määrät, niin meidän seurueen jo valmiiksi suurimpia lupamääriä ei niin vain kasvateta. Pienekin pitäjän alueelle mahtuu hirvien läpikulkualueita ja näitä meidän talvilaitumia. Naapureiden luvat oli käytetty kun me vasta aloiteltiin. Näin täytyy toimia kun yritetään edes jotenkin rajoittaa näitä talvilaumoja.
ei tähän auttaisi kuin jonkinlainen jatkoaika tihentymä-alueille. Kateus taitaa vaan olla niin voimakasta ettei tällaiset aloitteet tule etenemään. Lumisessa Suomessa tämä olisi varmasti hankalaakin, mutta näillä alueilla ei olisi mitään ongelmaa. Koiramiehiä kyllä riittäisi jonoksi asti niin että voisi valita fiksuimmat ja osaavimmat päältä. Todennäköisesti ei tarvitsisi seurueelta kuin nylkyvajan avaimen, mutta toki mukana kuitenkin oltaisiin.
Ajoitus, ajoitus ja ajoitus. Se ratkaisee miten metsätaloudessa onnistuu. Myöhässä ja/tai liian lievinä tehdyt taimikonhoidot ja niiden jälkeen myöhässä tehdyt harvennukset aivan varmasti altistavat lumituhoille. Joskus osuu niitäkin kelejä, että tuhoja tulee vaikka kaikki olisi tehty viimeisen päälle ”oikein”.
JK:n kannattajat eivät lisävaltapuiden tuhoutumisesta murhetta kanna. Nimittäin JK metsässä on aina runsaasti uutta tukkipuustoa nousemassa, eikös niin? Ja jos korko huomioidaan, niin eihän se seuraavaksi, eli 15 vuoden päästä hakkuuseen menevien puiden tuhoutuminen ole nykyarvoltaan kuin muutaman kymmenen euron vahinko. Ei sitä kannata surra.
Jovain kirjoittaa varmaan ihan oikein, että mikäli JK:ta on harjoitettu nykyoppinsa mukaisesti ja pitkään, niin metsä kestää tuhoja siinä missä jaksollinenkin. No näistä ei kuitenkaan ole paljon kokemuksia. Jos taantumuksellinen jaksollinen kasvattaja esittää jonkin konkreettisen esimerkin epäonnistuneesta JK:stä niin JK-uskoiset rientävät toteamaan, että eihän juuri kyseinen metsä ole ollenkaan oikeaoppisesti JK:lla käsitelty.
Ollikolli, kritiikkisi on varmaan ihan aiheellista, mutta täytyy silti kysyä paljonko olet metsään.fi:stä maksanut? Ja ilmeisesti sait asiasi kuitenikin hoidettua? No näinhän ne vaan meidän kuluttajien odotukset kehittyvät. Kun tottuu, että homma toimii kuin ajatus joissain toisissa (”ilmaisissa”) palveluissa, niin odotukset nousee kaikkien uusienkin palveluiden osalta. Olen aika vakuuttunut, että metsään.fi:kin kehittyy aikaa myöten koko ajan paremmaksi. En keksi yhtään syytä miksi ei kehittyisi paitsi ehkä poliittisten voimasuhteiden muutos. Tuskin kuitenkaan sekään.
Suorittava on sitä mieltä, että nykymalli on hyvä ja kun vaan mahdollisimman moni metsänomistaja liittyy metsästysseuraan niin niiden kulttuurikin muuttuu?
Tämä on kyllä kunniavastainen vaatimus. Monestakin syystä.
Olen jäsen yhdessä seurueessa jossa myös metsästän hirveä. Kuulun myös oikeen metsästysseuraan kokonaan toisella paikkakunnalla. Omistan metsää kuuden eri seuran, viiden pitäjän ja neljän entisen läänin alueella. Perheessä on alle kouluikäisiäkin lapsia ja töitä teen normitoimihenkilön 45-50 tuntia viikossa. Maat olen ”vuokrannut” ilmaiseksi paikallisille seuroille.
Mitä minun Suorittavan mielestä vielä pitäisi tehdä jotta hirvikantaa saataisiin tolkullisemmalle tasolle? Toki täytyy myöntää että parilla paikkakunnalla tuhoja ei ole tullut vaikka on ihan istutusmäntyäkin tarjolla.
Ei tässä auta kuin lupien lisäys. Seurueeni maille jää aivan liian suuri talvikanta. Sitä pitäisi voida vielä harventaa tammikuun ajan. Pari vasaa ja lehmää pois niin tilanne olisi siedettävä. Mitä mieltä Suorittava? Voisiko meille sääntelyä säätämällä antaa nuo tarvittavat luvat vai olisiko se väärin muita metsästäjiä kohtaan?
Oma pieni etelä-suomalainen seurueemme (2500ha) kaatoi 29.12. ja 30.12. vasat eri lehmiltä. Molemmille jäi toinen vasa vielä pystyyn. Kun 29.12. aloitettiin niin meillä oli yksi ison lupa jäljellä. Molempina päivinä olisi voitu kaataa isojakin mutta kun ei ollut lupia. Kaadoimme jahtikauden aikana kaksi tuottavaa lehmää ja seitsemän vasaa. Eilen alueen poikki kulki kuuden hirven tuoreet jäljet. Kolmet yksittäiset jäljet näiden lisäksi. Alueelle jää aivan liian runsas hirvikanta. Koivun viljely rehevissä lahokuusikoissa ei ole mahdollista ja mitään merkkiä ei ole että olisi jatkossakaan.
Mitä Suorittava ehdottaa tehtäväksi vai onko tilanne tällaisenaan mielestäsi jopa oikeinkin hyvä?
Ensimmäinen versio laista (kunnan etuosto-oikeus) oli susi. Silloin kunnalla ei tarvinnut olla mitään suunnitelmiakaan alueen käytöstä. Riitti, että ”väärä” isäntä osti maata, niin pyyteettömät kunnanisät pystyivät yhtä-äkkiä päättämään että juuri tämän palstan kunta tarvitsee. Tästä on aikaa jo yli 30-vuotta.
Nyt kunnan etuosto-oikeuden käytön edellytyksenä on, että alueella on jo konkreettisia suunnitelmia eli vahvistettu kaava tai vähintään kaavaprosessi jo pitkälle käynnissä. Esimerkiksi ”vaihtomaan” hankinta mahdollisiin tulevaisuuden tarpeisiin ei näitä edellytyksiä täytä. Eikä se, että pari kunnanhallituksen jäsentä on saunaillassa mietiskellyt, että kyseinen maa-alue pitäisi hankkia kunnalle…
lainhuutoprosessiin on jäänyt tämä kunnan etuosto-oikeuden selvittäminen sen takia että tieto ei kulje valtion viranomaiselle aukottomasti ilman että jokainen konkreettinen kauppa kierrätetään kuntien kautta.
Eli siis mykyisin kunta käyttää etuosto-oikeutta vain hyvin harvoin. Jos tila sijaitsee maa-ja metsätalousvaltaisella alueella niin etuosto-oikeutta ei käytetä kun sille ei ole lain mukaisia perusteita.
kahden tilan osalta olen tehnyt puukauppaa heti tilakauppaa seuraana päivänä ja ongelmia ei ole ollut.