Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,025)
  • Pete

    Ennen tehtiin sellaistakin kuin uudistusalan raivaus. Ja tehdään firmojen mailla vissiin edelleenkin jos tarvetta on. Kyllä minä olen ennakkoraivannut ennen päätehakkuutakin. Ja taskuttanut haapoja. Samalla tulee merkattua jättöpuutkin. Päätehakkuun ennakkoraivauksessa poistan myös jonkun mielestä kasvatuskelpoisen kuusialikasvoksen. Jos niityä jättää niin seurauksean on epätasainen taimikko ja juurikäävän pysyminen kuviolla. Samaa mieltä pikkutukin kanssa, ennakkoraivaus on järkevämpää kuin uudistusalan raivaus.

    Mielestäni ainakaan männyntaimikko ei ole tiheässä jos se kasvaa alusta lähti 2000-2200kpl/ha tiheydessä ensiharvennukseen. Yksityismetsissä näitä on varmasti aika vähän.

    Pete

    Siirsin harvennuksia ja taimikonhoitoa viidellä vuodella. Muut kulut, kertymät ja oletukset ennallaan. Ensiharvennuksessa poistetun puun sisäinen korkotuotto 3,12%, harvennuspuun 5,02% ja päätehakkuupuun 6,88%.

    Tästä laskelmasta näkee ainakin sen, että kannattaa tuottaa tukkia ja mahdollisimman nopeasti.

    Satapiin esimerkki sovellettuna niin, että istutetaan 2000kpl mäntyjä ja taimien hinta hieman alhaisempi 0,18€/kpl. Kannannostoa jos ei tehdä, niin laitetaan muokkaukselle hintaa 350€/ha, eli alkuinvestointi taimet plus muokkaus 0,355€/kpl. Istutus ja raivaukset omatoimisesti. Oletetaan että kemeraa saa jatkossakin varhaisperkauskeen 150€/ha, eli 0,075€/kpl ja taimikonhoitoon 210€/ha, eli 0,105€/kpl. Nämä olisivat siis tulopuolta.

    Ensiharvennuksessa poistettavan puun sisäinen korko 6,6%, harvennuksessa poistettavan 6,42% ja päätehakkuussa poistettavan 7,8%

    Pete

    Joo, ennakkoraivaus ehkä tarvitaan yleisellä tasolla, mutta tässä kyseisessä tapauksessa todennäköisesti ei. Varhaisperkaus osui, myönnän että tuurilla, erittäin hyvään aikaan viime vuoden heinäkuun alkuu. Siinä oli monen viikon täysin sateeton jakso alla. Vesominen on pari viikkoa sitten tarkasteltuna hyvinkin heikkoa ja seuraavassa taimikonhoidossa ne saavat taas täystyrmäyksen. Sen voi todennäköisesti siirtää lähemmäs ensiharvennusta kuin tuossa laskelmassa.

    Se on totta, että tässä on kyseessä nyt vain yksi kohde ja se mahdollistaa mielestäni tuollaisen kasvatusketjun. Monelta kantilta näitä voi katsoa. Pitäisikö tätä edeltävän päätehakkuun ennakkoraivaus laskea tämän taimikon kustannuksiin vai ei? Riippuuko se siitä, että postettiinko päätehakkuuta häiritsevää puustoa vai parantaako kyseinen ennakkoraivaus seuraavan puusukupolven kasvua ja kehitystä?

    Jos edellinen kierto on hoidettu jämptisti ja uudistamisen ja raivausten ajoitus on oikea, niin minun mielestä voi laskea sillä oletuksella että ensiharvennuksen ennakkoraivuuta ei tarvita. Kuinka paljon yksityismetsistä näin hoidetaan? Väitän että vain pieni osa vaikka jämptisti hoitaminen ei maksa edes enempää vaan päinvastoin vähemmän kuin hutilointi.

    Pete

    Ensiharvennuksen poistuma voisi olla noin 65mottia jolloin runkoja poistuu 800kpl ja jäävä puusto olisi noin 1300kpl. Vuotuinen keskikasvu siis noin 6,8mottia ensimmäisen 25 vuoden aikana.

    Toisessa harvennuksessa runkoluvun poistuma 700kpl, yhteensä  90mottia ja jäävä puusto 600kpl/ha. Se sopii mt-pohjalla olemaan päätehakkuuseen asti.

    Koko kiertoajan kasvu yhteensä 65+90+300=455mottia, eli kiertoajan (60 vuotta) vuotuinen keskikasvu 7,58mottia. Tämä ei ole Keski-Suomessa oikea-aikaisesti hoidetussa mt-istutusmännikössä ollenkaan mahdoton luku, ehkäpä jopa alakanttin?

    Pete

    Kun ensimmäiselle vuodelle lisää muokkauskustannuksen 0,16€/kpl, niin ensiharvennukseen kasvatettavan puun sisäinen korkotuotto tippuu 3,76 prosenttiin, kakkosharvennukseen kasvatettavan 5,5 prosenttiin ja päätehakkuuseen kasvatettavan 6,75 prosenttiin

    Kyseisen taimikon alkukehityksestä päätelleen ensiharvennus 25 vuoden kuluttua poistuman keskijäreydellä 80 litraa voi hyvinkin olla mahdollista. Siis tuossa kyseisessä taimikossa. Valtapituus nyt kuuden kasvukauden jälkeen on yli 3 metriä, eli taimikko näyttää kehittyvän reippaastikin kasvumalleja nopeammin. Ylipäätään olen aika toiveikas, että jalostetulla alkuperällä tuotettu laadukas mäntypaakku lähtee aivan erilaiseen kasvuun kuin nyt ensiharvennusiässä olevat männiköt.

    Kakkosharvennuksessa poistettava KESKIMÄÄRIN 133 litrainen runko antaa tukkiprosentiksi  noin 22. Kyllä sillä pitäisi päästä noin 25€/motti poistuman keskihintaan. Sahatukin laadusta en ole niin kiinnostunut kunhan ne vain ovat suoria ja riittävän järeitä. En usko, että tuollaisia harvennustukkeja vieroksutaan tulevaisuudessakaan. Voin toki olla väärässäkin.

    Sisäisen koron laskennalla ensiharvennuksessa poistettavienkin puiden istutus näyttää siis kannattavan jotenkuten. Vai laskinko väärin?

    Pete

    No niin, siellä on suurempi ala lähes puhtaalla kuusella. Ja pohja on kuuselle karuhko. Kaksi kertaa tuo kannattaa motolla käsitellä enkä tarkoita ensimmäistä  ja viimeistä samalla kertaa. Se kannattaa nyt harvennuttaa siihen alta 1000kpl/ha tiheyteen niin että vähät männyt jättää pystyyn. 2-3 vuoden odotus ja typpilannoitus. Se tehoaa nimenomaan kuuselle hieman liian karuilla pohjilla aivan hämmästyttävän hyvin. Seuraava harvennus voi olla mahdollinen reilun 10 vuoden kuluttua tästä ensimmäisestä. Jos edellytyksiä on, niin sen voi tehdä osin yläharvennuksenakin kunhan jäävät puut eivät ole riukuuntuneet. Sitten vielä yksi annos typpeä ja päätehakkuulle pääsee reilun 10 vuoden päästä.

    Pete

    Siellä on nyt varmaan se 1600-2000 runkoa hehtaarilla? Raivausta ja klapisavottaa on tehty ja varmaankin ala-harvennuksena? Valtapuusto ei käytännässä ole saanut yhtään enempää tilaa. Itse myisin aika pian harvennuksen jossa runkoluku tipautetaan alle 1000kpl/ha ja jos jäävä puusto on jossain määrin riukuuntunutta, niin puhtaana alaharvennuksena. Jos runkoluku on alle 1000kpl/ha, niin ajourien kohdalla puiden etäisyys ei ole sen suurempi kuin muuallakaan.

    Jos tuulenkaatoja tulee, niin siinä sitä sitten on hankintasavottaa ja lähemmäs 1000kpl/ha tiheydessä ”kaatumavaraakin” on.

    Lannoitus tuottaa tuossa hyvin jos pohja on kuuselle karuhko. 2-3 vuotta voi odottaa harvennuksen jälkeen ja sitten typpeä.

    Aikanaan voi sitten miettiä tekeekö vielä yhden harvennuksen. Se voi olla sitten vaikka yläharvennus. Mahdollisuus siihen menetetään jos et piakkoin harvenna vajaa 1000kpl/ha tiheyteen.

    Pete

    V-Klinga on juuri tuollaisessa tosi ohuessa pajukossa aivan ykkönen. Ja menee minkä kokoinen puu vaan ihan sujuvasti. V-Klinga tosiaan suorastaan ”imee” vesat sisään. Samalla menee kastikat ja vadelmat sujuvasti. Aivan ykkösterä varhaisperkaukseen. Terä on melko pehmeää materiaalia, vaatii enemmän teroitusta paitsi kun terottaa joka tapauksessa joka tankillisella niin eihän se sitten työmäärää lisää ja hampaita on vähemmän. Kivikosketuksissa menee helpommin ”peruskorjattavaan kuntoon” kuin tavallinen terä. Suosittelen kuitenkin, kannattaa ainakin kokeilla!

    Pete

    Leimikoita voi kyllä yhdistää vaikka palstoilla olisi etäisyyttä 200 kilometriä. Huonompikin talviharvennus on mennyt kohtuuehdoilla kaupaksi kun siihen yhdistyy maukas kesäaukko 200km päässä.

    Pete

    Jätkä tarkoittaa varmaan sellaisia erityisen korkeita mättäitä joita hyvin reheville maille joskus näkyy tehtävän. Ajatuksena varmaan se, että istutustaimet olisi korkealla paremmin turvassa päälle kaatuvalta kasvillisuudelta. Siinä tehdään kyllä virhe ja tuloksena voi olla juurikon noita tyvimutkia. Anneli kirjoittti isoista laakeista mättäistä, ei siis mitenkään erityisen korkeista/paksuista. Komppaan Annelia, laakeilla isoalaisilla mättäillä saadaan 1-2 vuotta etumatkaa. Tämä kannattaisi muistaa erityisen rehevillä mailla. Jos kuski tekee laikkumättään tai kääntömättään samaan tapaan kuin keskiverto mt:llä, niin tuloksena on pienialainen mätäs. Erityisen reheville maille sopii paremmin naveromätästys ja jos oikein isoja laakeita mättäitä haluaa, niin sehän muuttuu käytännössä ojitusmätästykseksi vaikka vesitalouden korjailulle ei tarvetta olisikaan.

    Kyllä näitä muokkausasioita joutuu aivan kädestäpitäen neuvomaan ja valvomaan, muuten lopputulos voi ola melkein mitä vaan. Vaikka tilaa naveromätästyksen, niin toteutus voi olla laikkumätästys.

    Sananjalka on tosiaan melkoinen ongelma juuri näillä Itä-Suomen entisillä kaskimailla. Jos koivu/mänty sekametsän alle kehittyy kattava sananjalkaviidakko, niin kuusi ei sinne luontaisesti nouse tai siitä tulee erittäin epätasainen ja aukkoinen. Kokemusta tästä on.

    Istutin viime vuonna koivua pienelle koivuikon päätehakkuualalle, onneksi vain 0,2ha. Aavistelin kyllä, että sananjalka tulee olemaan ongelma. Se todella on ongelma! Sanajalka reuhahti yli metrin korkuiseksi katokseksi. Jänis napsi koivuja talvella. Koivut ovat kyllä pääosin elossa, mutta mahdollinen heinääminen tuntuu täysin toivottomalta. Koivujen löytäminen viidakon pohjalta on mahdotonta. Kuuset erottuisivat paremmin ja todennäköisesti säilyvät ylipäätään paremmin hengissä. Antaa nyt mennä näin pari vuotta. Kemiallista torjuntaa tuolla ei voi tehdä. Tosin parin vuoden päästä sen varmaan kuitenkin teen. Moottorisumuruisku selkään 15 minuutin ajaksi niin homma on hoidettu.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 1,025)