Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Asiaa on tutkittukin ja suositukseksi jäi, että hieskoivikko kasvatetaan harventamatta tai yhdellä raivauksella päätehakkuuseen jossa hakataan koivukuitua ja energiapuuta. Se oli sitä aikaa kun energiapuulla oli kysyntää. Itse lähtisin siitä oletuksesta, että hieskoivikko ei tuota tukkia. Hieskoivui ei myöskään hyödykasvutilasta olenkaan samaan malliin kuin raudus. Ne ovat tässä suhteessa ihan eri puulajit. Raivaisin asentoon 3000kpl/ha (jopa 4000kpl/ha) ja sitten aikanaan (10-15v?) jos näyttää siltä, että tukkiakin voisi tulla, niin kuituharvennus motolla jonkun muun puukaupan yhteydessä asentoon noin 1000kpl/ha. Puut jättäisin raivauksessa nyt niin, että eivät ole kiinni toisissaan (eli on motolla aikanaan harvennettavissa) ja kaksi/usemapihaaraiset harventaisin niin että jää vain yksi runko.
Kuuset tietysti säästäisin nyt ja tekisin niille tilaa. Hyvällä tuurilla tukkia tulee aikanaan, mutta tuskin 20-30mottia enempää harventelipa sitten miten tahansa.
multipenkeistä kunnossa ovat ne harvat joita ei ole purettu ja rakennuspaikka on ollut suotuisa. Kyllä niidenkin kanssa epäonnistuttiin.
en itse käyttäisi ilmalämpöavusteisen sähkölämmityksen ulkoyksikköä millään tavalla alapohjan tuulettamiseen. Alapohjan rakenteiden ylimääräinen jäähdyttäminen lisää kondenssin riskiä ehkä juuri sen verran että homeelle syntyy otolliset olosuhteet.
Nykyään ei rossipohjaa kannata rakentaa kuin poikkeustapauksissa ja silloinkin rakennuspaikka on väärä. Maavarainen laatta on tukevampi ja energiatehokkaampi. Toki se täytyy kaikilta osin rakentaa oikein ja salaojitus erityisesti.
vanhassa rakennuskannassa rossipohjat ovat ok ja niitä ei pidä muuttaa laatalle. Eikai näin enää tehdäkään. Jos rintamamiestalon alapohja on kunnossa niin sille ei pidä tehdä mitään. Painuneet eristeet voi vaihtaa selluvillaan korkeintaan ja ilmansulkupaperit tarkasti paikalleen. alapohjan tuuletusta ei kannata millään konstilla parantaa jos talo on pysynyt terveenä jo useamman vuosikymmenen.
Kondenssi ja sen huomiotta jättäminen on varmasti yksi iso syy monen rakennuksen ongelmiin.
Energiansäästö on toinen iso ongelma. Kun vaikkapa ison koulurakennuksen ilmanvaihto suljetaan tai säädetään hyvin pienelle viikonlopuksi, niin tiedetäänkö oikeasti mitä muutakin tapahtuu kuin energiansäästöä?
Varmasti räystäillä voidaan ongelmia välttää, mutta kerrostaloissa niiden hyöty lienee aika rajallinen. Vaikkapa 6-kerroksiseen taloon täytyy laittaa aika pitkät räystäät jotta tuulen mukana kulkevan sateen pääsy seinälle oikeasti estyisi.
Kun rakennetaan isoja rakennuksia (kerrostaloja, toimistoja jne.), niin harjakaton harja nousee melkoisen korkealle jos sellainen haluttaisin rakentaa. Suurin osa tänäkin vuonna Suomeen rakennettavista kattoneliöistä on tasakattoja. Ja valtaosin ne toimivat hyvin. Jos eivät tomi, niin jossain kohtaa on oikaistu.
isoin ongelma FSC:ssä saattaa olla se, että kemiallisella torjunta-aineella (tukkimiehentäi) käsiteltyjä taimia ei saa käyttää uudistamisessa. Näin on ainakin Ruotsissa, mutta onko jo Suomessakin. Taimia koitetaan sitten vahata ja päällystää hiekalla. Tulokset ovat olleet hyvin vaihtelevia ja taimikustannus joka tapauksessa korkeampi.
tietysti myös glyfosaatin käyttö on varmaan kiellettyä. No viisi vuotta on lyhyt aika.
Haulikossa lyijytäyteinen ei ole ongelma. Lyijyjäämiä kertyy kiväärikalibereilla ammuttaessa kun luodin nopeus on yli 700m/s osumahetkellä ja luodin rakenne on heikko. Shokkivaikutus voi olla isokin ja vertynyt liha on syytä poistaa ja vertymätöntäkin muutama sentti eikä sitä pidä antaa koirillekaan. Sinällään ihan järkevä kehityssuunta siirtyä kupariluoteihin. Ne toimivat muutenkin varsin luotettavasti ja hintaero on mitätön laadukkaisiin lyijytäytteisiin verrattuna.
Herrat voivat minun puolesta käydä hirvijahdissa porukalla jatkossakin. Aika vaikeaksi menee mikä tahansa toiminta jos kaikki nähdään ”arveluttavana toimintana”. Ja nimenomaan ”nähdään”.
Jätkälle Petrasta, että olen jokseenkin varma ettei herrojen jahdeissa Petroja näy vaikken sellaisissa ole käynytkään. Hyvä jos näkyy Suomessa valmistettua asetta ollenkaan.
kokemusta on mänty1200kpl ja kuusi 1000kpl hehtaarille sekaistutuksesta laihalla mt pohjalla keski-suomessa vuonna 2011. Mäntyjen kasvuunlähtö on ollut hyvinkin reipasta kuusiin verrattuna.
ohjeistin istutuksen niin, että puulajeittan olisi tullut 30kpl ryhmiä. Istuttajien mukaan tämä oli kuulemma mahdotonta joten istuttivat aina vakallisen yhtä puulajia kerrallaan nauhamaisesti. Varhaisperkaus tehtiin viime kesänä. Koivua ei ole tarkoitus kasvattaa lainkaan vaikka aivan varmasti niitä aikanaan ensiharvennuksessa on. Tästä ei nyt vielä kokemuksia voi paljon kertoa. Hirvituhotilannetta en en ole viime talven osalta vielä tarkastanut. Männyillä pituutta nyt vajaa kaksi metriä. Kyvion koko reilu 3 hehtaaria.