Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
verottaja tekee yrittäjävähennyksen viranpuolesta. Sinun ei tarvitse tehdä etkä voi tehdä mitään. Yrittäjävähennyksen takia puukaupan ennakonpidätysprosenttia laskettiin 20:stä 19:sta.
Koivukuitua on kaikki paikat täynnä. Tässä se nyt nähdään koivukuidunkin osalta ettei koivun kasvatus nykyisellä koivun jalostuskapasiteetilla kannata. Korjuumäärät ovat kokonaisuutena kasvussa ja niissä kertyy ”sivuvirtana” koivukuitua yhä enemmän samalla kun havupuu on se joka määrittää leimikosta tarjotun hinnan. Yhä vähemmän kannattaa kasvattaa sekapuuna koivua eikä ainakaan havupuun kustannuksella yhtään kalikkaa.
Jätkä on aivan oikeassa kasvatustiheyksien suhteen. Aika harvaan taimikonhoidon/nuoreen metsään tehdään taimikonharvennus ylipäätään ja jos tehdään niin lopputulos on kaikkine ”sekapuineen” tosiaan 3000kpl/ja tai reippaasti enemmänkin. Kun 6-7 metrisen männikköön tehdään taimikonharvennus tiheyteen 2000kpl/ha, niin laatukin vain paranee ihan päätehakkuupuustoon asti.
Visakallo on vakuuttunut siitä, että Metsään.fi data päätyy veroprusteeksi. Voi olla näinkin, mutta verotus voi perustua myös kokonaan toiseen julkisesti jo pitkään saatavilla olevaan dataan. Tilatasolla yllättävänkin tarkkaan tietoon päästään Luken VMI datalla (monilähdeinventointi). Tämän lisäksi on tulossa satelliittikuvaukseen perustuva muutostulkinta. Ainakin avohakkuut pystytään teknisesti tunnistamaan jo nyt, muutaman aarinkin aukko saadaan erotettua automaattisesti. Tilarajatiedon tuottaa Maanmittauslaitos.
Eli siis vaikka koko Metsään.fi ajettaisiin alas, niin pinta-alaveron tyyppinen verotus onnistuu muillakin menetelmillä.
Metsään.fi tietojen epäluotettavuutta moni moittii täällä kiivaasti. Kehitettävää on, mutta uskooko joku, että kehitys on pysähtynyt?
Metsäsuunnitelmia kauppaavat metsätoimijat ovat harmissaan kun oma tuote ei käy kaupaksi kun metsään.fi:ssä on vastaavat tiedot. Tämä on turhaa syyttelyä. Katse kannattaisi kääntää siihen omaan tuotteeseen. Perinteinen metsäsuunnitelmahan on vain kuvioluottelo. Siitä puuttuu selkeät suositukset minkälaisia hakkuukokonaisuuksia kannattaa muodostaa ja missä järjestyksessä hakkuut kannattaisi tehdä. Sama juttu hoitotöiden osalta. Niitä ei ole niputetty työmaakokonaisuuksiksi. Miksi ei? Tässä olisi selkeää lisä-arvio keskimäräiselle metsänomistajalle.
Tolopainen, maailma on ihmeellinen. Oletko miettinyt, että konttitoimituksia käytetään mahdollisesti siksi, että se on a) edullisempaa, b) asiakas haluaa tavaran konttirahtina vaikkapa jatkokuljetusten järjestämiseksi. Sontaluukun reiästä katsottuna moni asia tuntuu erikoiselta.
MaalaisSeppo, tiheänä asvattaminen ei vähennä tuulituhoriskiä vaan päinvastoin kasvattaa sitä.
Auton ostoon tarjotaan nyt niin edullista rahoitusta, että rationaalisen ihmisen, metsänomistajankin, käyttää ehdottomasti sitä ja tappiin asti. Autonostoon ei kannata rahaa ottaa ainakaan kasvavasta metsästä. Toki jos tarpeelliset harvennukset tuottaa sen välirahan niin mikä ettei, mutta nekin rahat kannattaa enemmin käyttää vaikka lannoittamiseen kuin auton ostoon.
Kuusessa olija olija ei nyt ymmärrä haketuen oiston vaikutusta. Kun haketustuki poistuu, niin sahoilta kertyvän kuoren ja purun suhteellinen kilpailukyky paranee. NE menisivät siis paremmin kaupaksi. Kenen etu tämä sitten olisi? No varmaan sahojen etu, mutta selluteollisuus tietysti toivoo, että kun kuoren ja purun hinta nousee, niin sellutehtaalle menevän sahahakkeen hinta ei nousisi. Sahat pidetään siis elossa, mutta hakkeen hintaan ei tarvitse koskea.
Minulle sopii hyvin tämä haketustuen lopettaminen. Entisestään vaan korostuu se, että vain ainespuuta kannattaa tuottaa.
Ihan ok toimintaa eikä ainakaan minua haittaa lainkaan vaikka jonkinasteisesta viherpesusta kyse onkin. Omalla kohdalla pökkelöt ovat haapoja jotka jeessin iloksi on taskutettu glyfosaatilla. Sellainen suhteellisen terve haapa karsiutuu aika nätisti vuosien mittaan, yleensä ”keloutunut” runko jää pystyyn hyvinkin pitkäksi aikaa. En ole huomannut, että alla olevalle taimikolle koituisi mitään vahinkoja. Toisin on isojen eloon jätettyjen haapojen kanssa. Ne kaatuvat latvoineen ja tuhoavat taimikkoa ja nuorta metsää kaatuessaan. Ja jokainen puu nimittäin kaatuu.
Tekopökkelö ei minun silmään näytä pahalta ollenkaan. Pystykuivat kuuset, eli vuosia sitten suositut ”eurokannot” olivat luonnottomia, mutta lehtipuusta tehty on jotenkin luonnollisempi. Koivutuppaiden harventamiseen pökkelön teko sopii myös. Vielä on sellaisiakin harvennuksia joissa on näitä koivutuppaita jotka sitten harvennetaan niin että paras runko jää pystyyn. Jos tuppaasta löytyy riittävän järeitä, niin niitä sopii jättää pökkelöksi. Samalla jäävä puu (tai runko) säilyy vahingoittumattomana entistä paremmin.
Miten Tolopainen onnistuu saamaan verotonta tuloa metsästä?
Kemeran lopettamista on helppo hehkuttaa, mutta tämä kansantaloudellinen näkökulma ei ole ihan yksinkertainen niin kauan kun metsäyhtiöt ja MHY:t toimivat kuten toimivat. Eli siis eivät aktiivisesti myy metsäpalveluita. Isossa kuvassa myyntiä tehdään vain kun kohde on kemerakelpoinen. Tällä palstalla kirjoittelevat varmaan kaikki ovat jossain määrin aktiivisia tai passiivisuuskin on tietoinen päätös, mutta yhä isompi osa metsänomistajista on ”täysin ulkona” metsä-asioista. Tämä on vaarallista valtakunnan metsien tuoton kannalta niin kauan kuin metsäpalkveludien myyntiä ei tehdä. Nyt sitä ei tehdä. Neuvontaa kyllä piisaa, mutta se tavoittaa lähinnä tänne kirjoittelevat.
Kemera voidaan minun puolesta lopettaa heti ja valtakunnan metsävarojenkin puolesta heti kun suurin osa metsänomistajista joutuu/pääsee aktiivisen metsäpalveluiden myynnin kohteeksi. Nyt tähän ei ole edellytyksiä.