Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Ensin pitää olla jotain rautatiellä kuljetettavaa Kiinasta länteen. Sitten voi jotain bulkkia palata euroopan suunnasta takaisin Kiinaan. Enpä usko, että Venäjän intresseissä on tehdä transitoa erityisen edulliseksi ja sujuvaksi jos Venäjän hyöty on vain jokin ratamaksu. Sellupaaleilla ei tavallisesti kovin kiire ole ja virta oon jatkuvaa. Täytynee odottaa teleportti tekniikan tuloa ennenkuin mikään pystyy kilpailemaan valtamerikuljetuksen kanssa ainakaan puhtaassa bulkkirahdissa…
Kemijärvi taitaa olla todennäköisin julkisuudessa olevan tiedon perusteella. Kuopio olisi tietysti se kovin mahdollinen juttu. Sen osalta, niinkuin muidenkaan, tietoa ei ole julkisuudessa.
Valtaosa ojitusalueista on vielä niin nuoria, että kokemusta uudistamisesta ei paljoa ole. Itselläni vielä vähemmän, onneksi. Isovarpurämeillä aion kokeilla uudelleen soistamista sitten kun päätehakkuun aika on. Omat suokuviot on niin pienialaisia suojuotteja että tuskin kannattaa mitään kaistalehakkuita tehdä. Idea on se, että hakataan puut pois ja ei tehdä mitään. Ojat menee hakkuussa toivottavasti viimeistään tukkoon. Sitten odotellaan rahkasammalten runsastumista. Rahkasammal on hyvä itämisalusta puun siemenille. Kun taimettuminen on tapahtunut, niin avaan sitten ojat ja mielellään varovasti vaikka kahdessa vaiheessa jotta ravinnehuuhtouman voi välttää. En siis ainakaan isovarpurämeillä ”hoida vesitaloutta kuntoon” aluksi. Päinvastoin. Saas nähdä kuinka toimii.
Mustikka ja osin puolukkaturvekankailla on usein alikasvosta liikaakin. Ehkä niillä kannattaa päätehakkuu tehdä kahdessa vaiheessa ikäänkuin verhopuuston kautta esimerkiksi 10v välein hakkaa valtapuuston pois. Ja sitten vesitalous kuntoon.
se on varmaa ettei paksuturpeisiin suometsiin, tai siis avohakkuukuvioille, kannata istuttaa mitään. Ohutturpeiset ovat sitten asia erikseen, mutta ne eivät suometsiä olekaan, korkeintaan entisiä suometsiä. Niistä mennään kivennäismaiden mallilla pääsääntöisesti.
aika moni meistä, ehkä Jeessikin, on siirtynyt ajasta ikuisuuteen seuraavan 20v aikana. Siinä jeessin juurikääpäkannokossa on koivikon ensiharvennus silloin ajankohtainen. Omistaja voi olla joku muu kuin Jeessi ja hän hyvinkin haluaa hyödyntää kuusialikasvoksen. Toki onhan se tullut selväksi, että osaa meistä kiinnostaa vain oma etu, tulevista polvista viis.
erikoiseksi tämän tekee se, että MG olisi sen käsittelyn sinne varmasti tehnyt ja ilman laskua metsänomistajalle. Ei voi kuin ihmetellä. Onneksi ei olla naapureita.
Jos oma aika ei riitä, niin ostometsuria ei todellakaan kannata vieroksua. Kilpailutat vaan sen varhaisperkauksen niin hinta ei paljoa päätä huimaa ja kemeraakin vielä saa.
kaikkein huonoin vaihtoehto on tehdä jonkinlaista omatoimista reikäperkausta ja uskoa siihen, että joku vielä 10v päästä tulee vesakon korjaamaan energiapuuksi ja vielä maksaa siitä. Ja vaikka tämä toteutuisi niin kasvutappiot ovat pysyviä.
jos raivata itse niin raivaa kunnolla. Siis todellakin kaikki lehtipuu nurin. Jos mietityttää onko tänä vuonna vielä liian aikaista, niin raivaa nyt ainakin reippaan kokoinen alku. Siitä on sitten hyvä seurata miten taimikko kehittyy eri aikaisella käsittelyllä. Taatusti työ ei mene ainakaan hukkaan! Saat myös hyvän käsityksen siitä minkälaista työ on ja paljonko saisit itse kesän aikana tehdyksi.
koivikosta kannattaa se alusvesakko raivata tänä kesänä pois. Joudut sen kuitenkin tekemään. Nyt työ on vielä kevyttä, mutta parin vuoden odottelulla työmäärä helposti tuplaantuu. Ja koivujen kasvutappiot ovat tosiasia.
Jeessi hakkaa meitä kuusiuskovaisia leimakirveellä taantumuksen vangeiksi niin innokkaasti että väkisin saa vaikutelman että hän on saanut oppinsa seisomalla taistolaisten tai kepun K-Linjan joukoissa vielä jälkistalinistisella 80-luvulla. Otan leimaamisen ehdottomasti kunnianosoituksena vastaan.
Siperiaan ei kannata perustaa kuusisahaa kun tukit täytyy tuoda Uralin länsipuolelta. Lehtikuusta siellä on paljon, eli terassilautaa olisi saatavilla vaikka kaikille kiinalaisille.
Sitolkan kannattaa nyt heti perustaa konsulttiyritys ja myydä osaamistaan kiinalaisille. Hehän ovat tekemässä vakavaa virhettä kun ovat sijoittamassa rahojaan Suomen Kemiin ja Kemijärvelle!
Venäläinen pääoma, jos sitä on, katselee kyllä aivan muita sijoituskohteita kuin metsä ja metsäteollisuus. Jo pelkästään työvoimapula on iso ongelma. Ei venäläinen nuoriso halua viettää elämäänsä kirjaimellisesti metsässä. Työvoima täytyy tuoda ulkoa kun gulak on jo aikaa sitten purettu. Vaikka joku vissiin kaiholla niitä muistelee. Venäjällä käy kuten Suomessakin, kun nuori oppii hallitsemaan nykyaikaista metsäkonetta, niin hän on ammattimies moneen työhön maalikylissäkin. Venäjän olosuhteissa tämä korostuu, sisäisiä viisumeita ei siellä enää vaadita.
Käytännössä koko taiga on saavuttamattomissa. Metsäkuljetusmatkat ovat nykyisinkin aivan tolkuttoman pitkiä. Siitä sitten jatketaan jopa kymmeniä kilometrejä maastokuorma-autolla. Tuskin kenelläkään on intressiä rakentaa sinne teitä saati sitten rautateitä p u u k u l j e t u k s i a varten. Uskomaton koko ajatuskin toteaa ainakin Vladimir. Toki kaikenlaisia julistuksia voidaan antaa. Julistusten antamiseen itäystävällä on pitkät perinteet.
se on mukava kuulla, että Jätkä on ollut mukana haapamökkiprojektissa ja sai hyvät rahat. Pystyn toimittamaan vähintään 50 mottia järeää ja tervettä haapatukkia vuosittain vielä muutaman vuoden ajan. Paljonko tarjoat siitä tienvarteen toimitettuna?
”Kaikki kulutetaan, mitä myyntiin tulee. Lähinnä on puute laadukkaasta tukista.”
Näin varmasti on. Kallista tavaraa ei kannata varastoon tehdä. Jos puute on laadukkaasta koivutukista, niin miksi sen hinta ja ostomäärät ei sitten nouse? Johtuisiko siitä, että kyseiseen tarkoitukseen puuta käytetään korkeintaan muutamia tuhanisa motteja vuosittain?
”Kyse on ennakkoasenteista.”
Niin, miten luulet, että nämä’ asenteet muuttuvat? Tälle palstale kirjoittelemalla?
Minkä suuruisena näet haavasta tehtytyjen rakoliiteireiden pelkkahirsimökkien kaupallisen potentiaalin? Koska ja miten se potentiaali realisoituu niin että järeän tukkihaavan hinta lähtee nousuun?
”Tuolta Suomen lämpöpuulta menee suurin osa tuotteista saksaan, eikä hinta ole halpa.”
Onko näköpiirissä, että saunojen rakentaminen Saksassa lisääntyy merkittävästi? Mihin perustuen?
Kaikki kunnia Suomen Lämpöpuulle. Tekevät hienoa työtä. En kuitenkaan usko, että heilläkään on halua maksaa raaka-aineesta yhtään enempää kuin mitä nyt maksavat. Tämä siis vaikka ”puustamaksukykyäkin” olisi. Onko sitä?
Paljonkohan mahdetaan haapalautaa ja lankkua vuositasolla kuluttaa Suomessa? Tai vaikka koko Euroopassa? Joitain promilleja koko sahatavaramarkkinasta? Käyttöä on lähinnä saunoissa ja niihinkin nykyinen trendi voimakkaasti suosii jo sävytettyjä paneeleita, jopa mustaa, ja siihen sopii kuusi. Esimerkiksi Siparilan tuotteet.
Lämpökäsitellystä koivusta ei tule lattiamateriaalin uutta trendiä koskaan, ei ainakaan sellaista että se näkyisi millään tavalla koivutukin kysynnässä.
Voihan se olla että eurooppalainen kuluttaja haluaa tulevaisuudessa juurikin haapapaneelia sisustukseen ja haavasta tehtyjä pirttikalustoja. Sitä odotellessa sitten vaan. Itse en tähän usko pätkääkään. Olen mielelläni väärässä.
sitolkaa ja Jeessiä kun kuuntelee niin se joka uskoo myy nyt viimeistään metsänsä pois ja laittaa rahat Moskovan pörssissä noteerattuihin metsäteollisuusyritysten osakkeisiin. Onnea matkaan vaan.
Kuiteista vain sen verran, että niidenkin printtailu on trendinomaisessa laskussa ja s-mafian malli tulee leviämään.
Haapa, sikäli kun sitä teollisuus käyttää, kertyy muiden hakkuiden sivuvirtana. Haavikoiden päätehakkuita ei montaa vuodessa tehdä. Teollisuus saa vähäiset haapansa sivuvirtana ja haapakuidun hinta tuskin koskaan määrittää leimikon kokonaishintaa. Sen takia siitä ei tarvitse mitään maksaakaan eikä tarvitse siitä ostomiehen kohdalle kerran elämässä tulevasta päätehakkuuhaavikostakaan. Ei siis mitään tulevaisuutta haavan tietoisella viljelyllä. Haavan hinta määrittyy energiapuumarkkinoilla jatkossakin.