Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Suositus sekapuuston suosimisesta ei taida perustua mihinkään ainakaan tutkimuksilla todistettuun tietoon. Asiantuntijat toistavat tätä mantraa, mutta eivät taida itsekään tietää miksi. Toki se kuulostaa hyvältä ja monimuotoiselta kun yhden puulajin metsään liitetään negatiivisia termejä kuten monotonisuus jne. Omalla kohdalla kaikkein elinvoimaisimpia ovat puhtaat kuusikot ja männikön kun ne kasvavat niille sopivilla kasvupaikoilla. Ja ei niitäkään en ole onnistunut, muutamasta yrityksestä huolimatta, kasvattamaan niin etteikö niissä olisi koivua, haapaa, leppää, pihlajaa, raitaa j lehmusta.
Ylipäätään ihan alkuperäiseen kysymykseen liittyen, varaudun ilmastonmuutokseen niin, että kasvatan kuusta ja mäntyä viljellen niille sopivilla kasvupaikoilla. Pidän havupuiden latvukset vapaina koko ajan. Teen harvennukset ajoissa niin etteivät puut riukuunnu. Istutuskuusikoissa riittää yksi harvennus. Ja päätehakkuut ajoissa ellei minustakin tule vanhemmiten puun panttaajaa?.
kirkniemessä haapaa ei enää käytetä lainkaan. Onko varmaa tietoa käytetäänkö enää missään?
Jos tarjolla on molemmat, niin valitsen ehdottomasti koneistutuksen. Perustelut: mättäiden parempi laatu, istutustyön laatu (taimet varmasti riittävän syvällä ja tiivistäminen), taimet isommalla todennäköisyydellä kunnossa ja kasteltu istutettaessa, oneistutusta tekee vain ammattilaiset, mätästystä lähes kuka vain. Jos mätästysjälki on epäonnistunut, niin sitä ei korjaa enää mikään.
Tolopainen alkaa olla asian ytimessä, ”sähkölämmitys on halpa ja helppohoitoinen toistaiseksi”. Näinhän se on, kuluttajat ohjataan pumppulämmittäjiksi ja sitten onkin sähkönkäyttöön liittyvän verotuksen kiristämisen aika. Hyvin todennäköisesti jokainen tuleva hallitus nostaa kuluttajien sähköveroa.
En usko, että poliitikoilla oli ensimmäisenä ylimitoitettuja vaatimuksia häiriöttömyyden osalta. Ei, kyllä se paine tuli kansalaisilta jotka entistä heikommin sietävät jakelukatkoja. Se on toki ymmärrettävää. Jos lämmitys perustuu sähköön, pumpulla tai ilma, niin parku on aivan kauhea jos sähköä ei töpselistä tulekaan. Kännykän akkukin kestää vain muuramia tunteja. Kansalaiset eivät hyväksy jakelukatkoja ”kun ne siirtoyhtiöt riisttää törkeitä maksuja niin eihän niitä katkojakaan saa olla”. Tämä johtaa kierteeseen jossa tosiaankin yli-investoidaan. Minkä tahansa asian parantaminen ensimmäiset 20-40% on halpaa, vaikkapa häiriöalttiuden, mutta sitten kun sitä viimeistä prosenttia ryhdytään poistamaan niin se maksaa.
sähköautoilijat tuskin tyytyvät vähempään, auto täytyy saada ladattua aina kun se itselle sopii.
Tehoperusteinen siirtohinta on mielestäni ihan ok. Jos tarvitsen ”moottoritietä” kerran vuodessa, ja kiertoreittiä ei ole, niin on ihan oikein, että maksan sen rakentamisen ja ylläpidon kustannuksista. Alimitoitetuilla lämpöpumpuilla lämmittävien ja sähköauton pikalatausta käyttävien lasku sähkön siirrosta tulee valitettavasti nousemaan rajusti jo lähivuosina.
tolopainen puhuu halvasta sähköstä vaikka sähkön hinnalla on tulevaisuudessa yhä pienempi merkitys kokonaislaskusta.
Suomen kaltaisessa maassa sähköön nojaaminen lämmityksessä ja autoilussa on erityisen pölhöä ja tulee entistäkin kalliimmaksi. Kuvitteleeko kukaan etteikö kuluttaja joutuisi pölhöyden maksajaksi.
Ja kun kaikki tämä ihanuus yhdistetään siihen, että lämmityksessä on nykyistäkin laajemmin siirrytty ilma- ja maa-avusteiseen sähkölämmitykseen, niin mitä luulette sähkön siirtohinnalle käyvän? Valtion pitää jostain repiä rahat ylimitoitetun ”hyvinvointiyhteiskunnan” pyörittämiseen, niin energian käyttöhän se on mitä verotetaan. Jos käytät energiaa niin se ilmentää taloudellista aktiivisuutta.
Tänään tuli postia joka on alkusoittoa tehoperustaiselle sähkönsiirron hinnoittelulle. Siirtoyhtiö ilmoitti uudesta hintaelementistä, tehomaksusta. Sen perustana on taloutemme kulutushuippu, eli yhden päivän sähkön käyttö. Tätä saadaan, ja rutkasti, lisää kun pumppulämmitys yleistyy ja siihen päälle jopa sadattuhannet sähköautot. Talvella kun on oikeasti kylmä niin sähköautojen akut tuskin toimii sähkönkulutuksen tasaajina. Ei, kyllä ne ladataan erityisesti silloin kun pakkasella akkujen varaus valahtaa alas jo sillä kauppareissulla.
laajamittainen sähköautoilu edellyttää massiivisia investointeja kantaverkkoon ja jakeluyhtiöiden verkkoon. Lisäksi sähkö todennäköisesti loppuu kun on kunnolla kylmää.
Niin ja näillä porukoilla näyttää olevan ruotsalaista ja sakemanni sahaa. Kun kysyy kumpi on suosikki, niin vastaus on aina ollut ”ihan sama”.
En ole omilla työmailla törmännyt enää vuosiin suomea äidinkielenään puhuvia. Sellaisia ei täällä Etelä-Suomessa enää yksinkertaisesti ole. Manuhakkuita en ole teettänyt, mutta raivaustöissä nämä porukat toimii periaatteella ”työmaa tehdään loppuun”. Siinä ei aina riitä kymmenenkään tuntia tehollista työaikaa per päivä. Ja jälki on pieniä poikkeuksia lukuunottamatta huippuhyvää. Jotenkin ulkomaalainen uskoo paremmin vaikkapa sellaisen ohjeen, että yhtään lehtipuuta ei jätetä. Lopputulos on siis sellainen jota asiakas haluaa.
Onko tämä sitten oikein ja voiko/kannattaako asialle tehdä jotain on asia erikseen…
Itsekin valitsen konekylvön jos se toteutetaan äestyksen yhteydessä, mutta jos konekylvöllä tarkoitetaan kaivinkonelaikutuksen yhteydessä tehtävää kylvöä niin mieluummin kylvän laikut itse. Ei kaivinkoinelaikutusta kovin isoilla aloilla käytetäkään, mutta siellä minne ei metsä-äestä syystä tai toisesta saa.
Aika ison vääntämisen sai tehdä, jotta sain metsä-äkeen tälle keväälle reilun 2ha aukolle Etelä-Suomen muokkaamaan ja kylvämään. En hyväksynyt ehdotusta kaivinkonelaikutuksesta ja siihen yhdistetystä kylvöstä. Kuvion alava osa kuitenkin mätästetään kaivinkoneella erikseen.Kallioisessa ja mäkisessä maastossa oma kokemus on, että äkeellä saadaan paljon kattavampi muokkaus. Ympäripyörivän kaivinkoneen kuskit eivät mielellään mene kovin kalteville ja ”moniväärille” paikoille ja muokkausjälki voi jäädä todella vajaaksi ajokonealustalla olevaan metsä-äkeeseen verrattuna. Eli siis aivan toiset kokemukset minulla kuin Annelilla. Yksi poikkeus on tosin osunut kohdella. Ponsse Beaverin puomin kääntäjälle asennettu Volvo kaivinkoneen puomi. Kyseinen yhdistelmä pääsi joka paikkaan ja kyseisessä tapauksessa mätästys tehtiin tosi kattavasti mäkisessäkin maastossa.
Missä näitä viirukylvöön sopivia kylvökeppejä myydään? Hajalleen kylvävä keppi ei niinkään kiinnosta kun viirukylvöstä on selkeät hyvät kokemukset ja tutkimustulokset.
sinällään ihmetyttää, että kylvöä pidetään työläänä. Kyllä istutus on minun mielestä moninverroin raskaampi harrastus. Istutus on puuduttavinta hommaa ylipäätään, sen ulkoistin ensimmäisenä enkä vähiten siksi, että koneistutus tuottaa parhaat taimikot.