Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 1,073)
  • Pete

    Itse käytän kaikkiin pienkoneisiin, myös mönkijään ja perämoottoriin pelkästään huoltoaseman mittarista tankattua pienkonebensaa. Öljyt sekoitan joukkoon itse. Lisäkustannus 98:iin verrattuna on minun käytössä olematon. Mittarissa 4T pienkonebensa maksaa 1,98€/litra (sis alv24%). Myäs moottoripyörän tankkaan pienkonebensalla syksyllä kun se menee talviteloille.

    Pete

    ”Pienmoottoribensiini on tarkoitettu pienmoottoreille, joilta vaaditaan erinomaista teknistä suorituskykyä. Se on kehitetty erityisesti täyttämään pienten polttomoottorien vaatimukset.

    Neste-pienmoottoribensiini 4-T soveltuu kaikkiin 4-tahtisiin moottoreihin kuten ruohonleikkureihin, mönkijöihin ja perämoottoreihin. Neste-pienmoottoribensiini 2-T soveltuu vastaavasti kaikkiin 2-tahtisiin ilmajäähdytteisiin moottoreihin kuten moottorisahoihin ja raivaussahoihin. 2-tahtisiin veneen moottoreihin suositellaan 4-T pienmoottoribensiiniä ja venekäyttöön suunniteltua 2-tahtiöljyä, esimerkiksi Neste 2-T Marinea.”

     

    Tämä teksti löytyy Nesteen verkkosivuilta https://www.neste.fi/artikkeli/neste-pienmoottoribensiini-parasta-sinulle-koneellesi-ja-ymparistolle

     

    Pete

    Tämä on muuten hyvä artikkeli, mutta kulutuksen vähentämiseen ei tarjottu kuin pakkokeinoja. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005051812.html

     

    Pete

    Puuki ja Taneli, kannattaa lukea Planterin lähettämä linkki.

    Kun sen lukee, niin saattaa myös ymmärtää, että maahankaadetussa runkopuussa on typpeä vain 10-20kg/ha. Se määrä ei lisäkasvuna näy. Lisäksi orgaaninen kokonaistyppi on melko heikosti hyödynnettävissä. Muutenhan mt-metsämaiden 1500- 2000kg/ha kokonaistyppi tarkoittaisi sitä, että typen niukkuus ei olisi kasvua rajoittava minimitekijä.

    Pete

    Puuki ja Taneli, rankojen maahankaadon lannoitushyöty on olematon. Siinä ei montaa kiloa typpeä hehtaarille tule. On itsensä pettämistä kuvitella, että reipaskaan risunkaato toisi kuviolle yhtään lisää ravinteita. Kasvamaan jätettyjen puiden kilpailu ravinteista toki vähenee niinkuin aina harvennettaessa, mutta se on täysin eri juttu kuin lannoittaminen (=ravinteiden lisääminen). Maahankaato voi olla järkevää muuten, mutta ”säästettyjen lannoitekulujen” tuominen laskelmaa on humpuukia.

    Pete

    Visakallio, voitko paljastaa minkälaista hintaa sait ja paljonko puuta pitäisi kertyä? Hinnoiteltiinko tyvet erikseen ja onko toiveissa että niitä löytyy?

    Pete

    harrastelijalle, kyllä se koivutukki on sivuvirtaa. Minulla ei tähän mennessä ole ollut yhtään leimikkoa joiden hinnoittelussa koivutukin hinta olisi ohjannut tietyn ostajan valintaan. Pari koivikko, valitettavasti, on menossa päätehakkuuseen seuraavan viiden vuoden aikana ja niissä koivun hinta ratkaisee. Ostajia ei näille ole tungokseksi asti. Ja hinta tulee noudattamaan yleistä hintatasoa, joka määräytyy normi havupäätehakkuilla joissa kuitenkin kertyy koivutukkia. Näiden jälkeen ei minulta tule yhtään tukikoivikkoa myyntiin.

    Pete

    Koivukuidun käyttö on vähentynyt ja mitään merkkiä e ole siitä, että se tulevaisuudessa merkittävästi lisääntyisi. Metsänhoidon tason yleinen lasku, taimikonhoitorästit ja jo päättymässä olevan energiaharvennusvillityksen seurauksena kasvamaan jätetyt hieskoivuharveikot pitävät huolen siitä, että koivukuidun ylitarjonta tulee jatkumaan. Itänaapurin kanssa on olemassa riski, että olot normalisoituvat ja Venäjän määräämät vientitullit ja muu hankaloittaminen poistuvat, koivuntuonti siis lisääntyy. Lisäksi koivukuitu, niinkuin tukkikin, on pääosin hakkuiden sivuvirtaa. Tämä tarkoittaa, että koivun hinta erittäin harvassa leimikossa on se ratkaiseva asia, hinta siis tulee pysymään alhaalla.

    Kaiken tämän seurauksena pyrin kasvattamaan metsiä niin, että koivu poistetaan melko tarkkaan jo taimikonhoidoissa. Valitettavasti lahokuusikkokin tuottaa euroja koivikkoa paremmin. Eikä siitä ole merkkejä, että tehokkaastihoidettuun istutuskuusikkoon laho kunnolla edes ehtii.

    hankintakoivukuidun menekkiongelmat eivät koske minua.

    Pete

    Eikähän ne siirtoyhteydet rakenneta Norjasta ja Ruotsista muuallekin kuin Suomeen. Vaikkapa Saksaan jossa ydinvoima ajetaan alas. Siellä varmaan on kannattaviakin tehtaita.

    En ole ydinvoimasta kovin innostunut, mutta nyt kun meillä on ollut jo vuosikymmeniä ydinvoimaloita niin lisääkin voidaan rakentaa. Asia olisi toisin jos nyt tehtäisiin päätöstä ensimmäisestä. Ydinjätteen osalta tilanne vertautuu siihen, että jos housuihin jotain tulee, niin on ihan sama onko kikkare pienempi tai isompi, hoidettava se on kuitenkin.

    Pete

    Tiedän kyllä millä viljankuivureita lämmitetään ja eihän 3*63A toki mikään kovin massiivinen vielä ole, uudemmissa ja isommissa kuivuireissa tarvitaan jo 3*80A tai enemmänkin. Kuitenkin näitä sähköntilaajia tullaan erityisesti rokottamaan heidän varaamastaan kaistasta jollei älyä saada sähkönkäyttöön muilla konsteilla.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 1,073)