Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Kolmas ongelma on se, että kaivo ei anna sitä mitä on suunniteltu. Näin voi käydä peruskalliossakin. Asia selviää vasta kun järjestelmä on otettu käyttöön. Ylimääräisiä metrejä ei porailla varmuuden vuoksi.
Oma lukunsa ovat toimijat jotka myyvät kokonaisuuden sellaisillekin maalajeille jotka eivät alkuunkaan sovellu maalämmölle. Esimerkki hiekka ja hietamaat. Asiakkaalle tämä ehkä kerrotaan, mutta kauppaahan kaikki haluaa ja jos asiakas nyt vaan kerta kaikkiaan halutaan maalämmön niin myydään se sitten.

Yhteiskunnan ohjausta on se, että esimerkiksi uudisrakentamisessa edellytetään energiatehokkaita lämmitystapoja. Alimitoitusta ei kuitenkaan valvota mitenkään. Ilmasta veteen lämpöpumppukin kelpaa vaikka siitä tiedetään varmuudella, että kovalla pakkasella se muuttuu suoraksi sähkölämmitykseksi.

Tämä meni yleiseksi lämpöpumppukeskusteluksi, mutta se ei ole yllätys:)

Ja sen todisteluksi, että ainakaan omat ratkaisut eivät ole aiheuttamassa valtakunnan tason kulutuspiikkiä. Juusolla on ihan järkevän tuntuinen kokonaisuus, pisteet tuosta kiukaan ohjauksesta erityisesti. Minua ei, kaikella kunnioituksella, kunkin omat viritykset tässä kiinnosta kun i s o s s a kuvassa suurempi osa jättää sen perusmuurin lämmittämättä ja laittaa huoneen nurkkaan h-hallista ostetun patterin. Ja toimii mielestaan, ja ihan oikeutetustikin, valtiovallan ohjeiden mukaan kun kerran lämpöpumppukin on hankittu.

Tätä valtiovallan ohjausta ja politiikkaa minä tässä kritisoin. Se johtaa pahimmillaan ja hyvin todennäköisesti jonakin tulevana pakkastalvena siihen, että sähköä joudutaan säännöstelemään ja siirtokapasiteetti saavuttaa maksimitason. Lämpöpumppuja erittäin voimakkaasti suosiva ja esimerkiksi alimitoituksesta välittämätön politiikka on merkittävä syy tähän. Siirtokapasiteetin riittämättömyys kulutushuippujen aikaan kyllä tunnustetaan asiasta vastuullisissa piireissä, mutta siihen reagoidaan vain lisäämällä kapasiteettia, kapasiteettia joka on 99,99% ajasta tarpeetonta. Ja se maksaa ja lasku lankeaa nykymallissa niillekin jotka eivät lisää kulutustaan kovilla pakkasilla.

On erikoista, että ns. Kuivana pito lämmitys ei ole yleistynyt lainkaan. Suomessa on lukemattomia kesämökkejä joita pidetään ”peruslämmöllä” talvellakin. Perustelu tälle on se, että ei haluta ”mökin hajua” ja että vesilaitteet ei jäädy. Vesilaitteiden osalta sulanapitoon on olemassa hyvin edullisia ratkaisuja, saattolämmitystä ja ei se putkiston tyhjäksi laskeminenkaan pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.

Mökin hajua torjutaan pitämällä olemattomasti eristetyt käkikellot plussan puolella vaikka seuraava käynti mökillä olisi vasta toukokuussa. Kuivana pito lämmityksessa sisälämpötila voidaan laskea reippaasti pakkasellekin, mutta kun sää lauhtuu, niin lämpötilaa nostetaan niin, että se on pari astetta ulkolämpötilaa korkeampi. Tämä parin asteen lämpötilaero riittää siihen, että rakenteet pysyvät kuivina ja mökin hajulta välttyy. Kevättalvella kun lämpötila sahaa päivällä plussan puolella ja yöllä pakkasella toimitaan niin, että sisälämpötila nostetaan plussalle. Kovien pakkasjaksojen aikana tällaiset kohteet eivät siis ole kysyntäpiikkejä kasvattamassa, päinvastoin kulutusta lisätään silloin kun vakituiset asujat vähentää, sään lauhtuessa.