Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 1,025)
  • Pete

    Pellettilämmitys ryssittiin pelletin hinnoittelulla, mutta varmaan suurempi syy oli tekniikka. Monenlaista kattilaa ja poltinta tuli tarjolle ja halvemmalla hinnalla kuin koeteltu keski-eurooppalainen tekniikka. Onhan se selvää, että jos paja valmistaa muutaman sata laitetta ja toinen kymmeniä tuhansia vuodessa, niin lopputuotteessa ja sen luotettavuudessa on eroja. Valitettavasti. Ihan sama juttu hakestokereiden osalta, ikävä todeta, mutta kyllä oma valintani kääntyisi Keski-Eurooppalaisiin valmistajiin. Näinhän se on jo pitkään mennyt esim juuri broilerikasvattajilla. Sakemannisysteemi toimii kuin se kuuluisa junan vessa.

    Pete

    Sittenhän jätkällä on oikein mitoitettu järjestelmä ja maalaji jolla on onnistumisen edellytykset, tällainen ei rasita sähköverkkoa.

    Arvasin toki, että vastaukset peilaavat aikalailla omaa tilannetta vaikka yritän tässä painottaa nimenomaan valtakunnan tasoa. Suomalainen mies onnistuu aina auton, lämmitysjärjestelmän ja talon hankinnassa ja olemme insinöörikansaa. Mikä näyttää paperilla ja omin silmin hyvältä myös on sitä.

    Noniin, tilanne kuitenkin on se, että jokainen öljy, pelletti ja puulämmittäjä ei rasita siirtoverkkoa kovien pakkasjaksojen aikana kun taas jokainen sähkölämmittäjä, pumpulla tai ilman, kärjistää kulutushuippuja.. Maalämpölämmittäjien osalta vaihtelu on toki suurta, mutta väitän, että vähemmistönä ovat ne joiden järjestelmä on mitoitettu oikein JA kaivo/kaivanto antaa sen mitä pyydetään. Erikseen on sitten vielä nämä öljylämmityssaneeraukset joissa ei edes pattereita vaihdeta, tulistellaan vaan vettä suoralla sähköllä.

    Pete

    Valtakunnan energiapolitiikkaa on ohjattu päin kivihiiltä jo pitkään. Tuulivoimavillitys on tästä surkea esimerkki ja siirtoyhtiöiden myynti ulos toinen. Tuulivoima aiheuttaa säätövoiman tarvetta jota sen itsensä ei tarvitse edes kustantaa. Tuulivoima olisi jotenkuten hyväksyttävissä asumattomilla alueilla jos se velvoitettaisiin huolehtimaan säätövoimastaan. Nimenomaan Suomen olosuhteissa tuulivoima on erityisen järjenköyhä ratkaisu.

    Suomessa pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen hyväksi, että sähkön kysyntäpiikkejä pystyttäisiin tasoittamaan. Tämän hetkinen politiikka ei sitä tee. Tässä muutama toimenpide:
    1. Maalämpösaneerauksiin ja uudisrakentamiseen ehdoton vaatimus täystehoisesta mitoituksesta ja valvonta
    2. Lämminvesivaraaja pakolliseksi maalämmön ja ilmasta-veteen pumppujen yhteyteen
    3. Kerrostalojen ja rivitalojen maalämpösaneerausten mitoitus ehdottomasti täystehoisiksi ja vastusten käyttökielto. Suomen oloissa nämä viritykset ovat aivan erityistä hölmöyttä.
    4. Tukirahaa, jos sitä vielä on, ohjataan vain huoltovarmuutta ja kotimaisuutta edistäviin saneerauksiin. Pellettilaitteille reipaskin investointituki, rahat saadaan lämpöpumpputukiaisista. Kaukolämpö on Suomen oloissa hyvin järkevä ratkaisu sitä pitää kehittää. Jos rahaa on, niin tukea kotimaisten polttoaineiden käytölle. On posketon juttu, että sahoille jää purut pihaan vaikka ilmaiseksi antaisivat.
    5. Alhaisempi siirtohinta niille jotka eivät lisää kulutustaan pakkasen kiristyessä.

    Pete

    Maalaisseppo, näin teoriassa. Käytännössä alimitoitettu maalämpö toimii kuten ilmalämpöpumppu, sähkön kulutus nousee reippaasti kun pumpun kapasiteetti loppuu ja vastukset napsahtaa päälle.

    Ilmalämpöpumpun kuluttamaa sähköä ja siirtoa tuskin pystyy hinnoittelemaan eritavalla kuin muuta. Oikeudenmukaista olisi se, että siirtohinta nousee jos kulutustaan nostaa ”normaalista” tasosta. Tai pikemminkin niin, että sellaista kuluttajaa hyvitetään joka pystyy pitämään kulutuksensa vakaana tai jopa leikkaamaan sitä.

    Sähköpörssiin sidottu siirtohinta voisi olla yksi oikeudenmukainen ratkaisu.

    Pete

    Jätkä ei tainnut oikein ymmärtää pointtiani. Minä kirjoitin asiasta valtakunnan sähköhuollon näkökulmasta. Teknologia joka kärjistää kysyntäpiikkejä on se ongelma. Lämpöpumput eivät niitä huippulukemia isossa kuvassa leikkaa vaan päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumput on otettu suoran sähkölämmityksen rinnalle ja niillä on korvattu öljylämmitystä. Lisäeristykseen ei ole paljoa investoitu kun ”lämpöpumpulla lämpöä saa niin halvalla”. Tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisin lisäeristämistä, ehkä pikemminkin päinvastoin. Vaikka talvet ovat lauhtuneet, niin koko sähköverkko ja tuotanto täytyy mitoittaa sen mukaan, että aina silloin tällöin Suomessa edelleen on kylmää. Näin ei käy edes joka vuosi, mutta kapasiteetti täytyy mitoittaa huipputehon mukaan ainakin niin kauan kun yleisesti ei hyväksytä sitä, että jakelua voidaan rajoittaa. Kehittyneenkin ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee kun pakkanen laskee alle 30 asteen. Ja kun merkittävä osa maalämpösaneerauksista on reippaasti alimitoitettuja, niin sähköä kuluu. Tämä on ongelma isossa kuvassa kun öljy korvautuu sähköllä. Lämpöpumput äärevöittävät sähkön kulutusta ja se on ongelma josta koituu kustannuksia.

    Vaadin, että ne kuluttajat jotka aiheuttavat omilla lämmitysvalinnoillaan sähköverkkoon lähes aina tarpeetonta. mutta kuitenkin pakollista investointitarvetta myös maksavat tuon ylimääräisen ja meille, kulutustamme ei lisääville, koituvan kustannuksen. Täysin häiriöttömän jakelun tarvitsijat saisivat maksaa myös sen kustannukset. Minä ja moni muu pärjään kyllä parikin vuorokautta ilman valtakunnan verkosta saatavaa sähköä, mutta joudumme maksumiehiksi tälle nollatoleranssitavoitteelle. Se on minun puolesta tietysti täysin ok, että meistä moni lämmittää lämpöpumpulla. En minä mitään lämpöpumppuveroa kaipaa ollenkaan, mutta sen tulisi näkyä siirtohinnassa jos joutuu lisäämään kulutustaan silloin kun moni muukin niin tekee. Se olisi reilua. Ja se ohjaisi järkeviin ratkaisuihin.

    Pete

    Uusienkin talojen maalämpöjärjestelmät alimitoitetaan ihan tietoisesti. Tähän on syynä kustammukset. Toisekseen kaivon ”teho” selviää vasta käyttöönoton jälkeen. Merkittävä osa maalämpökaivoista ei anna sitä mitä on luvattu.

    Öljylämmitystalojen muuttaminen maalämmölle on kaikkein hulluinta hommaa. Kustannukset ovat huikean korkeat vaikka järjestelmät alimitoitetaan. Jos ja kun pattereita ei useinkaan uusita, niin vesi täytyy tulistaa sähköllä. Ja lukemattomien huoneiden nurkassa on se sähköpatteri kylmällä säällä apuna.

    Valtakunnan koko sähköverkko ja tuotanto täytyy mitoittaa tietenkin näiden kulutushuippujen mukaan. Huonosti eristetyt saneerauskohteet ovat lisäksi erityisen alttiita hiukankin pitemmille sähkökatkoille, kylmä tulee nopeasti. Ja paine poliitikoille kasvaa. Ja siirtohinta senkun vaan nousee.

    Minun mielestä on väärin, että nekin kotitaloudet jotka eivät lisää kulutustaan muiden lisätessä joutuvat maksamaan sähkön siirrostaan saman korkean hinnan. Pörssisähkö sinällään toimii markkinaa ohjaavasti. Se joka ei pysty leikkaamaan kulutustaa kysyntäpiikin aikana myös maksaa siitä. Sama mekanismi pitää saada myös siirtohintaan.

    Suomen olosuhteissa puun käyttäminen lämmittämiseen ja ainakin sähkön kulutushuippujen tasaamiseen olisi erityisen järkevää. Pelletti menetti maineensa monestakin syystä ja se on sääli. Korkean sähkönhinnan maissa kuten Saksassa pelletti on ihan tätä päivää ja maalämpöä ei juurikaan rakenneta. varaavan sähkölämmityksen maineen voisi kirkastaa, on erinomaisen järkevää lämmittää isoa varaajaa silloin kun kapasieettia tarjolla. Saman voisi tehdä maalämmölläkin, varaaja siihen väliin ja älyä järjestelmään niin, että kulutushuippujen aikana omaa kulutusta pystyy leikkaamaan.

    Pete

    Pohjoisen Keski-Suomen palstalla ei ollut yhtään tuulenkaatoa vaikka aikaisemmissa myrskyissä niitä on aukonlaidassa ollut. Ei tullut tuhoja vaikka kuviot on perusteellisesti lannoitettu. Johtunee siitä, että harvennukset on tehty ajallaan tai jonkun mielestä etuajassakin. Savossa en ole vielä käynyt, mutta ilmeisesti siellä päästiin kuitenkin vähemmällä.

    Pete

    Varhaisperkausta pystyy tällainen ei kanta-asiakaskin ostamaan 300€/ha taksalla. Ja sitä seuraaviakin jos ei päästä vesakkoa karkaamaan. Joskus tarvitaan se kolme raivausta, kustannukset noin 900€. Usein riittää 600€.

    Kun taimikonhoitoihin suhtautuu kokonaisuutena niin ei tarvitse murehtia yksittäistä kuviota. Voi olla, että joku taimikko vaatii neljäkin työstöä, hui kauhistus!

    Kuusikkoon sopivaa apulantaa, pellon y3, saa 40kg säkissäkin. Se on oikein sopivaa kun boorihan on laitettu kohdilleen jo aikaa ennen kasvatuslannoitusta, eikö niin?

    Pete

    On hyvä, että Luke tutkii ja nimenomaan metsänkasvatuksen kustannustehokkuutta. Ammattilaisilla on sitten vastuu jalostaa tulokset käytäntöön. Tässä tulee olemaan valitettavasti se heikko lenkki. Pelkkä ”alue” ei riitä ohjeeksi päätöksenteossa. Lisäksi tulee huomioida pienilmasto, maalaji tarkasti, kuivatustilanne nyt ja tulevaisuudessa, hoitoketjun jatko ja toimenpiteiden ajoitus, kuvion korjuukelpoisuus sellaisenaan ja/tai yhdistettynä muihin saman alueen kuvioihin jne jne.

    Valitettavasti kustannustehokkaimpien ketjujen hahmottaminen vaatii teoreettista osaamista, kokemusta, jatkuvaa uteliaisuutta ja ennen kaikkea oikeaa asennetta. Liian usein joku näistä jää vajaaksi. Onneksi poikkeuksiakin on. Metsänomistaja voi itsekin olla huippu osaaja, mutta harvalla meistä kertyy sellaista volyymiä päätöksiä, että oikeasti voi sanoa jotain oppineensa…

    Pete

    Kuten jätkä totesi, niin varsinainen pystykarsinta kannattaa vain valmiiksi hyvälaatuisissa metsissä. Ja tuskin niissäkään…

    Asia erikseen on sitten ”korjailu”, eli poikaoksan alkujen ja kaksoislatvojen tiputtelu jos sillä saadaan tyvi pelastettua perus tukkilaaduksi. Tämä voi olla hyvinkin kannattavaa (?)

Esillä 10 vastausta, 461 - 470 (kaikkiaan 1,025)