Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Haapa on hyvä polttopuu, se tosiaan putsaa pannun, kiukaan ja hormin. Ihan ok ja halkeaa helposti. Energiaa siinä on yhtä paljon kuin koivukilossa. Mutta niin hyvää se haapa ei ole että sitä istuttaisin. Seuraava sukupolvi joutuu ostamaan haapahalkonsa, minun jäljiltä ei montaa aihiota jää.
Mutta asiaan. Sitäkin on tähän kejuun alkanut tulla. Siirtoverkkoyhtiöiden intressissä ei ole sähkön kulutushuippujen tasaaminen. Ne investoi siihen tahtiin kuin markkina kaistaa vaatii ja sitten vielä tämä tolkuton nollatoleranssi vaatimus jakelukatkoille. Se kaikki maksaa. Kun lämmitykseen käytetään jotain muuta kuin sähköä, niin huippuja pystytään tasaamaan ja jakelukatkojenkin kanssa pystyy paremmin elämään.
On edesvastuutonta, että Suomessa edelleen edistetään sähkölämmitystä, pumpulla tai ilman. Vai mitä on mieltä kaikkitietävä Tolopainen?
En tiedä kokkolan varastonkokoa, lieneekö se jokin varmuusvarasto? Tavara tulee ja lähtee junalla. Tulosuunta on venäjä. Ei sitä tuotantoon menevää tavaraa kannata kokkolan kautta kuskailla.
Kylläpä ostaakin kun se venäjäntuonti on halvempaa ja junainfra ja monta vuosikymmentä toiminut yhteistyö on voimissaan. Yaran myötä ammoniakki voidaan tuoda tarvittaessa laivallakin Uuteenkaupunkiin. Muutama vuosi sitten Uuteenkaupunkiin investointiin kolmas rakeistuslinja. Tuotantokapasiteetti on tuplaantunut. Ei olisi tapahtunut growhown aikana.
halvalla se growhow silti meni. Myytiin juuri sillä hetkellä kun globaali vuosikymmeniä kestänyt ylituotanto oli kääntymässä tarjonnan niukkuudeksi. Sitä ei maan hallitus nähnyt tai halunnut nähdä. Yara nosti hintaa rajusti heti 2007-2008, mutta niin olisi nostanut growhowkin. Miksei olisi kun euroopan ja koko maailman hinta nousi rajusti? Näitä melkoisen mittavia investointeja ei Suomeen olisi growhown omistuksessa koskaan saatu. Yara on suurimpia yhteisöveronmaksajia.
Lannoitteiden hintojen ”tasokorotus” laittoi globaalit investoinnit liikkeelle. Nyt uusi kapasiteetti alkaa olla markkinoilla, tämän johdosta viime syksynä hinnat olivat taas growhow aikaisella tasolla. Kemianteollisuudella menee Suomessa kuitenkin kokonaisuutena hyvin vaikka Tolopaisen mielestä se on tietysti korkeintaa väliaikaista.
Ja fosfori, se on tietysti elämälle välttämätön mineraali minunkin mielestä.
On sitten osunut kahden terassin osalta huonot terät minun kohdalle Eivät ne aikuiseen parkkiintuneeseen jalkapohjaan tuntuneet miltään, mutta lasten pehmeisiin jalkapohjiin jäi tikkuja meidänkin perheessä vaikkei ollut kuin yhden iltapäivän vierailu. Lapsethan juoksevat ja jarruttavat liukumalla. Molemmat terassit oli tehty todella tiukkasyisestä tavarasta, eli venäjän tuontipuusta. Epäilen ettei suomalainen viljelty ole tässä suhteessa ainakaan parempaa. Se toinen terassi on jo vaihdettu painekyllästettyyn. Aika iso lasku tuli omistajalle kun terassilla oli kokoa noin 100 neliötä. Itse en laittaisi lehtikuusta vaikka saisin ilmaiseksi.
huoltovarmuus parani Yara-kaupan myötä. Suomi oli ja on omavarainen vain fosforin osalta ja sehän on Itämerisuojelijoiden mukaan tarpeeton ravinne. Typen osalta raaka-aine ammoniakki tuli venäjältä ja tulee varmaan edelleen. Nyt omistaja suurin typpilannoittein valmistaja jo pystyy toimittamaan jos itämeri on auki.
terassilautana lehtikuusi on todella ikävä, siihen se ei sovellu lainkaan tikkuisuuden vuoksi
alikasvoskuusikko jää kuitenkin aukkoiseksi Niinkuin lähes aina. Ajatus on, että ne kasvatetaan samaan rytmiin kuin lopulta harvassa noin 200kpl/ha olevat lehtikuuset. Aika näyttää miten käy, mutta oma aika ei siihen riitä. Parhaat noin 300 lehtikuuset on kuitenkin karsittu 5 metriin ja vesioksatkin vielä poistetaan.
olen karsinut vain lehtikuusia ja tulevien sahureiden iloksi hirven. Tai myyrän (silmusyönti) vikuuttamia mäntyjä tarkoituksena ”pelastaa” ne jonkinlaiseksi tukkipuuksi.
lehtikuusen karsinta ja reippaat harvennukset ovat välttämättömiä jotta niillä olisi edes teoriassa jonkinlaista tukkipotentiaalia. Silti se voi olla turhaa työtä. No ajatuksena on ollut, että pidän siitä potentiaalista kiinni. 20 vuotta alkaa olla viimeisistä lehtikuusi-istutuksista ja lisää ei tule.
Jos pituus on 17m ja paksuus 15cm, niin latvus on supistunut liian pieneksi. Ei järeydy enää ja hyödyksi jää parantunut maisema.
kuusi sinne reippaasti harvennetun lrhtikuusikon alle tulee niinkui koivikkoonkin
Tolopainen, ilmastonmuutos ei tule niitä kulutushuippuja kuitenkaan poistamaan. Voi olla, että ne vähenevät, mutta eivät tosiaankaan poistu. Päinvastoin. Sähkänkulutus tulee äärevöitymään. En ole ilmastotutkija, mutta en ole lukenut/kuullut, että kukaan tutkija väittäisi etteikö tulevaisuudessakin aina joskus säätila asetuisi sellaiselle mallille, että Suomessa vallitsee keskitalvella pitkäaikainen korkeapaine ja ilmavirtaukset tulevat Siperiasta. Kylmää tulee olemaan jatkossakin, mutta ehkä nykyistä harvemmin.
No näissä olosuhteissa on erityisen tärkeää, että kulutushuippuja kyetään leikkaamaan. Helpointa se on vähentämällä kaikenlaisen sähkölämmityksen osuutta ja panostamalla ratkaisuihin jotka eivät kärjistä kulutushuippuja.
Väitän, että siirtoverkon täytyy ”unkarin ilmastonkin” aikana varautua huipputehoihin. Niitä huipputehoja meidän tulisi leikata, mutta harjoitettu politiikka on johtanut ja johtaa aivan toiseen suuntaan.