Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Alimitoitukseen on monta syytä. Hyvällä suunnittelulla ongelmia ei tule, mutta liian usein raha ratkaisee. Ensinnäkin nämä öljylämmitystalojen maalämpösaneeraukset. Ne edellyttävät aina pattereiden, eli radiaattoreiden uusintaa. Ilman suoralla sähköllä tapahtuvaa ”tulistusta” kiertoveden lämpötila jää kovilla pakkasilla liian alhaiseksi. Se ei ole ongelma jos lämmönvaihtimen (=radiaattori) pinta-alaa kasvatetaan riittävästi. Tai siirrytään vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Öljylämmityksellä kiertovesi lämmitetään jopa polttavan kuumaksi ja patterit ovat 1-2 lehtisiä. Kiertoveden lämpötilan laskiessa lehtien määrää, eli pinta-alaa täytyy kasvattaa.
Toinen syy alimitoitukseen on budjettirajoite. Maalämpökaivon tai kaivannon toteuttaminen maksaa ja niistä tinkimällä kokonaisuuden hinta saadaan alas. Joskus tätä ei kerrota asiakkaalle, mutta usein se varmaan käydään läpi. Todetaan, että harvojen pakkasjaksojen aikana sähköä kuluu hieman enemmän. Nykyisellään asiakkaalle tästä koidu kovin isoa kulua, siirto ja sähkö myydään kiinteään hintaan.
Pete 4.9.2016, 21:01Tämä meni yleiseksi lämpöpumppukeskusteluksi, mutta se ei ole yllätys:)
Ja sen todisteluksi, että ainakaan omat ratkaisut eivät ole aiheuttamassa valtakunnan tason kulutuspiikkiä. Juusolla on ihan järkevän tuntuinen kokonaisuus, pisteet tuosta kiukaan ohjauksesta erityisesti. Minua ei, kaikella kunnioituksella, kunkin omat viritykset tässä kiinnosta kun i s o s s a kuvassa suurempi osa jättää sen perusmuurin lämmittämättä ja laittaa huoneen nurkkaan h-hallista ostetun patterin. Ja toimii mielestaan, ja ihan oikeutetustikin, valtiovallan ohjeiden mukaan kun kerran lämpöpumppukin on hankittu.
Tätä valtiovallan ohjausta ja politiikkaa minä tässä kritisoin. Se johtaa pahimmillaan ja hyvin todennäköisesti jonakin tulevana pakkastalvena siihen, että sähköä joudutaan säännöstelemään ja siirtokapasiteetti saavuttaa maksimitason. Lämpöpumppuja erittäin voimakkaasti suosiva ja esimerkiksi alimitoituksesta välittämätön politiikka on merkittävä syy tähän. Siirtokapasiteetin riittämättömyys kulutushuippujen aikaan kyllä tunnustetaan asiasta vastuullisissa piireissä, mutta siihen reagoidaan vain lisäämällä kapasiteettia, kapasiteettia joka on 99,99% ajasta tarpeetonta. Ja se maksaa ja lasku lankeaa nykymallissa niillekin jotka eivät lisää kulutustaan kovilla pakkasilla.
Pete 4.9.2016, 21:00tupla
Pete 3.9.2016, 09:08On erikoista, että ns. Kuivana pito lämmitys ei ole yleistynyt lainkaan. Suomessa on lukemattomia kesämökkejä joita pidetään ”peruslämmöllä” talvellakin. Perustelu tälle on se, että ei haluta ”mökin hajua” ja että vesilaitteet ei jäädy. Vesilaitteiden osalta sulanapitoon on olemassa hyvin edullisia ratkaisuja, saattolämmitystä ja ei se putkiston tyhjäksi laskeminenkaan pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.
Mökin hajua torjutaan pitämällä olemattomasti eristetyt käkikellot plussan puolella vaikka seuraava käynti mökillä olisi vasta toukokuussa. Kuivana pito lämmityksessa sisälämpötila voidaan laskea reippaasti pakkasellekin, mutta kun sää lauhtuu, niin lämpötilaa nostetaan niin, että se on pari astetta ulkolämpötilaa korkeampi. Tämä parin asteen lämpötilaero riittää siihen, että rakenteet pysyvät kuivina ja mökin hajulta välttyy. Kevättalvella kun lämpötila sahaa päivällä plussan puolella ja yöllä pakkasella toimitaan niin, että sisälämpötila nostetaan plussalle. Kovien pakkasjaksojen aikana tällaiset kohteet eivät siis ole kysyntäpiikkejä kasvattamassa, päinvastoin kulutusta lisätään silloin kun vakituiset asujat vähentää, sään lauhtuessa.
Pete 3.9.2016, 08:56Jätkä se ei nyt vaan ymmärrä. Ongelma ei ole se, että käyttääkö vuositasolla enemmän vai vähemmän vaan se milloin käyttää. Jos käyttää samaan aikaan kuin muutkin niin kärjistää kulutushuippua ja se tuottaa investointitarvetta. Sen seurauksena fingrid ja verkkoyhtiöt joutuvat rakentamaan ”moottoritien” joka niemeen ja notkelmaan vaikka 99,99% ajasta liikennettä ei ole yhdellekään kaistalle.
Jätkää ilmiselvästi pännii mökkiläiset ja vastaavat. Heidän syntinsä määrä ei ole vakio. Sen aivan viimeisen karvan osuus siirtoverkon kustannuksista on häviävän pieni. Investointitarpeen osalta mökkiläiset jakaantuvat äärilaitoihin, ne jotka eivät käytä sähköä talvella eivät myöskään ole aiheuttamassa kysyntäpiikkejä. Ympärivuotisesti lämpimänä pidettävät mökit taas ovat pahimmasta päästä ainakin nykyisellään kun sähköllä se lämmittäminen tapahtuu tai ilmalämpöavusteisella sähköllä.
Pete 2.9.2016, 20:29Pellettilämmitys ryssittiin pelletin hinnoittelulla, mutta varmaan suurempi syy oli tekniikka. Monenlaista kattilaa ja poltinta tuli tarjolle ja halvemmalla hinnalla kuin koeteltu keski-eurooppalainen tekniikka. Onhan se selvää, että jos paja valmistaa muutaman sata laitetta ja toinen kymmeniä tuhansia vuodessa, niin lopputuotteessa ja sen luotettavuudessa on eroja. Valitettavasti. Ihan sama juttu hakestokereiden osalta, ikävä todeta, mutta kyllä oma valintani kääntyisi Keski-Eurooppalaisiin valmistajiin. Näinhän se on jo pitkään mennyt esim juuri broilerikasvattajilla. Sakemannisysteemi toimii kuin se kuuluisa junan vessa.
Pete 2.9.2016, 20:18Sittenhän jätkällä on oikein mitoitettu järjestelmä ja maalaji jolla on onnistumisen edellytykset, tällainen ei rasita sähköverkkoa.
Arvasin toki, että vastaukset peilaavat aikalailla omaa tilannetta vaikka yritän tässä painottaa nimenomaan valtakunnan tasoa. Suomalainen mies onnistuu aina auton, lämmitysjärjestelmän ja talon hankinnassa ja olemme insinöörikansaa. Mikä näyttää paperilla ja omin silmin hyvältä myös on sitä.
Noniin, tilanne kuitenkin on se, että jokainen öljy, pelletti ja puulämmittäjä ei rasita siirtoverkkoa kovien pakkasjaksojen aikana kun taas jokainen sähkölämmittäjä, pumpulla tai ilman, kärjistää kulutushuippuja.. Maalämpölämmittäjien osalta vaihtelu on toki suurta, mutta väitän, että vähemmistönä ovat ne joiden järjestelmä on mitoitettu oikein JA kaivo/kaivanto antaa sen mitä pyydetään. Erikseen on sitten vielä nämä öljylämmityssaneeraukset joissa ei edes pattereita vaihdeta, tulistellaan vaan vettä suoralla sähköllä.
Pete 2.9.2016, 18:22Valtakunnan energiapolitiikkaa on ohjattu päin kivihiiltä jo pitkään. Tuulivoimavillitys on tästä surkea esimerkki ja siirtoyhtiöiden myynti ulos toinen. Tuulivoima aiheuttaa säätövoiman tarvetta jota sen itsensä ei tarvitse edes kustantaa. Tuulivoima olisi jotenkuten hyväksyttävissä asumattomilla alueilla jos se velvoitettaisiin huolehtimaan säätövoimastaan. Nimenomaan Suomen olosuhteissa tuulivoima on erityisen järjenköyhä ratkaisu.
Suomessa pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sen hyväksi, että sähkön kysyntäpiikkejä pystyttäisiin tasoittamaan. Tämän hetkinen politiikka ei sitä tee. Tässä muutama toimenpide:
1. Maalämpösaneerauksiin ja uudisrakentamiseen ehdoton vaatimus täystehoisesta mitoituksesta ja valvonta
2. Lämminvesivaraaja pakolliseksi maalämmön ja ilmasta-veteen pumppujen yhteyteen
3. Kerrostalojen ja rivitalojen maalämpösaneerausten mitoitus ehdottomasti täystehoisiksi ja vastusten käyttökielto. Suomen oloissa nämä viritykset ovat aivan erityistä hölmöyttä.
4. Tukirahaa, jos sitä vielä on, ohjataan vain huoltovarmuutta ja kotimaisuutta edistäviin saneerauksiin. Pellettilaitteille reipaskin investointituki, rahat saadaan lämpöpumpputukiaisista. Kaukolämpö on Suomen oloissa hyvin järkevä ratkaisu sitä pitää kehittää. Jos rahaa on, niin tukea kotimaisten polttoaineiden käytölle. On posketon juttu, että sahoille jää purut pihaan vaikka ilmaiseksi antaisivat.
5. Alhaisempi siirtohinta niille jotka eivät lisää kulutustaan pakkasen kiristyessä.Pete 2.9.2016, 16:54Maalaisseppo, näin teoriassa. Käytännössä alimitoitettu maalämpö toimii kuten ilmalämpöpumppu, sähkön kulutus nousee reippaasti kun pumpun kapasiteetti loppuu ja vastukset napsahtaa päälle.
Ilmalämpöpumpun kuluttamaa sähköä ja siirtoa tuskin pystyy hinnoittelemaan eritavalla kuin muuta. Oikeudenmukaista olisi se, että siirtohinta nousee jos kulutustaan nostaa ”normaalista” tasosta. Tai pikemminkin niin, että sellaista kuluttajaa hyvitetään joka pystyy pitämään kulutuksensa vakaana tai jopa leikkaamaan sitä.
Sähköpörssiin sidottu siirtohinta voisi olla yksi oikeudenmukainen ratkaisu.
Pete 2.9.2016, 14:26Jätkä ei tainnut oikein ymmärtää pointtiani. Minä kirjoitin asiasta valtakunnan sähköhuollon näkökulmasta. Teknologia joka kärjistää kysyntäpiikkejä on se ongelma. Lämpöpumput eivät niitä huippulukemia isossa kuvassa leikkaa vaan päinvastoin. Tämä johtuu siitä, että lämpöpumput on otettu suoran sähkölämmityksen rinnalle ja niillä on korvattu öljylämmitystä. Lisäeristykseen ei ole paljoa investoitu kun ”lämpöpumpulla lämpöä saa niin halvalla”. Tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisin lisäeristämistä, ehkä pikemminkin päinvastoin. Vaikka talvet ovat lauhtuneet, niin koko sähköverkko ja tuotanto täytyy mitoittaa sen mukaan, että aina silloin tällöin Suomessa edelleen on kylmää. Näin ei käy edes joka vuosi, mutta kapasiteetti täytyy mitoittaa huipputehon mukaan ainakin niin kauan kun yleisesti ei hyväksytä sitä, että jakelua voidaan rajoittaa. Kehittyneenkin ilmalämpöpumpun hyötysuhde laskee kun pakkanen laskee alle 30 asteen. Ja kun merkittävä osa maalämpösaneerauksista on reippaasti alimitoitettuja, niin sähköä kuluu. Tämä on ongelma isossa kuvassa kun öljy korvautuu sähköllä. Lämpöpumput äärevöittävät sähkön kulutusta ja se on ongelma josta koituu kustannuksia.
Vaadin, että ne kuluttajat jotka aiheuttavat omilla lämmitysvalinnoillaan sähköverkkoon lähes aina tarpeetonta. mutta kuitenkin pakollista investointitarvetta myös maksavat tuon ylimääräisen ja meille, kulutustamme ei lisääville, koituvan kustannuksen. Täysin häiriöttömän jakelun tarvitsijat saisivat maksaa myös sen kustannukset. Minä ja moni muu pärjään kyllä parikin vuorokautta ilman valtakunnan verkosta saatavaa sähköä, mutta joudumme maksumiehiksi tälle nollatoleranssitavoitteelle. Se on minun puolesta tietysti täysin ok, että meistä moni lämmittää lämpöpumpulla. En minä mitään lämpöpumppuveroa kaipaa ollenkaan, mutta sen tulisi näkyä siirtohinnassa jos joutuu lisäämään kulutustaan silloin kun moni muukin niin tekee. Se olisi reilua. Ja se ohjaisi järkeviin ratkaisuihin.