Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Taimien omatoiminen kasvatus on hauska ja lähes ilmainen harrastus. Kehoittaisin hankkimaan niitä metsätaimitarhan kennoja, niin homma sujuu. Ei tarhat niitä vahingossa käytä. Alkuaikojen pottitaimissa kokeiltiin turveruukkua ja ”voimapaperia”. Niiden satoa korjataan nyt ja ihmetellään mäntyjen tyvimutkia. Avojuuritaimien vinoonistutus oli toki vielä isompi ongelma. Juuret eivät kasva kunnolla läpi turveruukusta joten se pitää istutusvaiheessa kuitenkin poistaa. Sen verran euroja kuitenkin panostaisin, että ainakin männyn osalta ostaisin parasta mahdollista siemenviljelmän siementä. Itävyys on taattua ja tyhjiä potteja jää vain vähän.
Muutama Nesteasema myy pienkonebensaa mittarista. Hinta oli viimeksi 1,99€/litra. Käytän sitä kaikissa härveleissä, ei ole paha kustannus
Metsuri motokuski on oikeassa. Aivan varmasti se siitä kehittyy. Itselläni on vain positiivisia kokemuksia tietojen päivittämisestä. Kyllä ne ovat sinne aina siirtyneet ja kun olen pari metsäsuunnitelmaakin teettänyt, niin molemmilla kerroilla sain tekijäorganisaatiolta xml-muotoiset tiedostot jotka sitten lähetin metsäkeskukseen. Tiedot on sitten niin oikein kuin ne tuoreessa suunnitelmassakin ovat.
Se on vaan harmi, että nämä edelleen käytössä olevat kasvumallit ovat niin varovaisia. Niiden mukaan 10v sitten (oikeaan aikaan) keski-suomalainen mt- männikkö kasvaa vain 4,5mottia/ha vaikka todellisuus on vähintään 8mottia/ha. Näin ne sitten tiedot vanhenevat aika nopeasti ja saas nähdä päivittääkö laserkeilaus sen sitten kuinka hyvin kohdilleen.
Siitä olen samaa mieltä, että metsätilojen hinnat nousseet keskimäärin niin korkeiksi, että tuoton saaminen on vaikeaa. On siellä joukossa kuitenkin edelleen tiloja joissa valtaosa puustosta ja kuvioistakin on kasvatusmetsiä, arvokasvuvaiheessa siis. Vanhan hyvän ajan kestävä metsätalous ei kuitenkaan enää ole ainakaan täysimääräisesti mahdollista, silloin joutuu tyytymään varmaan 2% tasoon ja sillä ei laina lyhene. Jos tuottoa haluaa, niin hakkuita on tehtävä joko heti ja/tai 10-15v päästä aika reippaasti. Jos näin toimii, niin on edelleen mahdollista saada koko kauppahinta nettohakkuutuloilla maksuun 10-15v aikana. Lopputulos on sitten tila jossa on paljon nuoria taimikoita ja laihaa 2-3kl metsää. Ja kuluja niistä tietysti on. Ja tällaisia tiloja on myyntiin tulevissa hyvin vähän.
Kasvupohjien viljavuuden ja korjuuolosuhteen merkitys korostuu entisestään. Suometsävaltaisesta tilasta ei todellakaan kannata maksaa samaa hintaa tai lähellekään samaa kuin kivennäismaavaltaisesta.
En usko, että kovinkaan moni pystyy palkkatuloista keräämään metsänostoon tarvittavia euroja tai sitten täytyy olla todella pitkäjänteinen suunnitelma.
Otsikkoon liittyen olisi mielenkiintoista nähdä miten ”valmiin” yhteismetsän hinta käyttäytyy verrattuna tavalliseen metsätilaan. Jos keskimääräisen 50ha keski-suomalaisen metsätilan muuttaa yhteismetsäksi, niin saako siitä paremman hinnan kuin metsätilasta. Siis ajatuksena se, että kaikki yhteismetsän osuudet myydään yhdellä kaupalla yhdelle ostajalle.
Timppa, en ymmärrä esimerkkiäsi. Jos metsätuottaa 5% ”korkoa” sijoitukselle ja lainan korko on 2%, niin eikös siinä käy niin, että oman pääoman tuotto nousee 8 prosenttiin jos puolet ostohinnasta on lainaa? Ja saahan sille säästöön jääneelle miljoonalle myös tuoton jollain muulla sijoitustuotteella. Tällä hetkellä ja lyhyellä aikavälillä se on tosin vaikeaa ja riskipitoista. Jos omaa rahaa käyttää vain 10 prosenttia, niin oman pääoman tuottoprosentti nousee tosi muhkeisiin lukemiin. Jos kaikki menee hyvin.
On ehdottomasti kunnioitettava tapa pitää vanhasta rakennuskannasta huolta. Parhaiten talon säilymisen takaa kuitenkin se, että sillä on yksi emäntä tai isäntä. Poikkeuksiakin voi olla, ehkä Timpan porukka on sellainen.
2 miljoonalla eurolla saa Väli-Suomesta 50 000 – 60 000 mottia puuta ja taimikot päälle. Hyvällä tuurilla hiukan enemmänkin. No se pinta-ala on jokseenkin Timpan mainitsema 500ha. Jos käteistä olisi tuo summa niin sillä ei tietenkään kannata ostaa metsää. Vähintään toinen miljoona kannattaa ottaa lainaa. Se jo nostaa oman pääoman tuottoa lähes kaksinkertaiseksi. Silti, en minä mitään hyvää busnestä pyrkinytkään ehdottamaan. Kuitenkin näitä isojen pinta-alojen haalijoita on nyt moninkertainen määrä entisiin aikoihin verrattuna. Jos kyseistä toimintaa harjoittaa, niin miksei sitten yhteismetsämuodossa? Mitään veronkiertoa en itse siinä näe varsinkin jos unohtaa tuon mainitsemani ”purkaa koko roskan pois”. Tällaisesta ei taida olla esimerkkiä, enkä usko sellaista tulevankaan.
Metsäpalstoja aktiivisesti ostavan metsävähennys riittää hyvinkin pitkään, mutta yhteismetsästä kyllä ajanmittaan loppuvat ellei sitten palstoja osteta koko ajan lisää. Se saattaa olla vaikeaa kun osa osakkaista tarvitsee sitä rahaa ihan muihin tarkoituksiin. Uhteismetsäosuuden kaupassa ei synny metsävähennystä, eli sikäli edullisempi tapa on tehdä sukupolvenvaihdos kaupalla.
Sellainen tapaus tulee vielä mieleen, että mikäli isoon yhteismetsään liitettävällä metsätilalla on käyttämätöntä metsävähennystä, niin se hyöty menee kaikille yhteismetsän osakkaille, siis niille ison yhteismetsän osakkaillekin. Kannattaa siis hyödyntää metsävähennys ensin ja liittyä yhteismetsään vasta sitten.
Täällä puhutaan nyt aidasta ja aidan seipäästä. Timpan tapauksessa yhteismetsä oli ratkaisu suvun tilanteeseen, mutta Reima kyselee kannattaako metsätila liittää olemassa olevaan yhteismetsään vai saako myymällä tilan paremman taloudellisen tuloksen.
Timppa, miksi metsätila pitäisi säilyttää suvussa? Siksi, että vanhoihin rakennuksiin on varaa tehdä kattoremontit?
Yhteismetsä saattaa kaikkein parhaiten soveltua metsäsijoittajalle. Riittävän ison metsäomaisuuden, useita tiloja ympäri Suomea, voi lmuuttaa yhteismetsäksi valtion kustannuksella. Sanotaan vaikka 500ha. Yksi osakas riittää. Jos on muutakin omaisuutta ja pääomatuloa, niin veroaste on 6%(!) pienempi. Riittävän iso pinta-ala mahdollistaa yhteismetsälle lainan saannin ja pinta-alaa voi kasvattaa. Tiloja voi myös ”jalostaa” myymällä niitä pois, vaikka niitä ”alkuperäisiä”. Ja taas myyntivoitot pääsee korjaamaan pienemmällä verokannalla. Lopuksi voi purkaa vaikka koko roskan. Mitenköhän metsävähennys silloin tuloutuu vai tuloutuuko ollenkaan ja missä tilanteessa?
Minulla ei ole kokemusta Kainuun markkinatilanteesta, mutta väitän silti, että metsänomistaja voi sielläkin vaikuttaa ratkaisevasti omien leimikoidensa kiinnostavuuteen. Kokonaiskertymä, poistuman keskijäreys ja yleensä myös tiestön kunto ovat asioita joihin voi vaikuttaa. Syyllinen löytyy peilistä jos leimikko on pieni ja korjuuolosuhde on heikko. Pienellä tilalla ei kannata pyrkiä tasaisiin hakkuutuloihin. Laatuleimikot käynevät Kainuussakin kaupaksi. Valitettavasti ei ole mitään merkkiä siitä, että huonojen leimikoiden menekki olisi paranemassa.