Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Anton on nyt väärässä. Aivan poikkeuksellisenkaan suuri hirvikanta ei onnistu nitistämään haapaa ainakaan täällä eteläisessä Suomessa. Kyllä siihen nitistämiseen tarvitaan lähes karvaton trooppinen päiväeläin. Eikä sekään tuhovimmassaan onnistu olemaan niin tehokas etteikö haavan pirulaiset kuitenkin vaan nousisi kieltämättä hyvinkin tummanvihreiden havupuiden joukkoon. Asiaa on yrittänyt täysin karvatonkin päiväeläin ( varmaan Monsanton syytä se karvattomuus) , mutta aina vaan haapa nousee.
Tanelilla viisaita rivejä
Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden ikäjakauma on sellainen, että metsästys käytännössä loppuu isoilla alueilla 10-20v kuluessa. Karhujahti tulee pysymään niin houkuttelevana, että se tulee jatkumaan, mutta susijahdista loppuu sekä miehet, taidot että viitseliäisyys. Se ei nimittäin ole sellaista puuhaa jota etelän vetelät pystyy hoitamaan edes huonosti lyhyillä viikonloppuvapaillaan. Että tässä mielessä hirvituhot saattavat hyvinkin vähentyä Itä-Suomen selkosilla.
Pumppuhuuma on mennyt niin pitkälle, että jopa isoja kerrostaloja ja rivitaloyhtiöitä muutetaan maalämmölle kun laskelmat näyttävät n y t , että säästöä syntyy. Varsinkaan rivitalot eivät ole varsinaisesti mitään ekotaloja. Lvi-suunnittelija ja liike joutuvat kovassa kilpailutilanteessa alimitoittamaan järjestelmän. Sovitaan esim., että pattereita ei vaihdeta. No tämä johtaa siihen, että kiertovesi täytyy ”tulistaa”. Se tehdään sähköllä. Sähköverkolle ja kansantaloudelle paljon parempi ratkaisu olisi pellettiä käyttävä lämpökontti jos se vain saadaan tontille siististi mahtumaan.
Tottakai ongelma on myös siinä, että kaukolämpölaitokset ovat kaupungeille business ja kaukolämmön hinta on noussut kohtuuttomasti. Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat kuitenkin kohta historiaa ja suunta on siihen, että se maksaa joka käyttää. Toisekseen siirtokustannuskin vain nousee maksaa sähkö sitten mitä vaan.
Tämä ei kuulu suoraan otsikon alle, mutta kyllä lämpöpumppuhuuma on tehnyt karhunpalveluksen Suomen sähköverkolle ja kaikille siirtoyhteyksien tarvitsijoille.
Suurin osa maalämpösysteemeistä on alimitoitettu, eli tietoisesti suunniteltu niin, että vastukset tulevat apuun kovimmilla pakkasilla. Parhaimpienkin ilmalämpöpumppujen hyötysuhde laskee nollan kun pakkanen lähestyy -30 astetta. Toki tämän palstan lukijoista kaikilla on tulisijat lämpimänä kovilla pakkasilla, mutta tuskin kaikilla muilla.
Maalämpö voidaan myös mitoittaa niin, että teho riittää kovimmillakin pakkasilla, mutta jokainen kaivo on yksilö. Merkittävä osa niistä ei anna lämpöä suunnitellusti.
Ei tarvitse siis ihmetellä miksi Suomessa sähkönhinta moninkertaistuu kovilla pakkasilla, kaikki pumput huutaa punaisina. Sähköverkko täytyy mitoittaa huipputehon kestäväksi, tätä laskua maksamme me kaikki.
Suomessa jos jossain tulisi tehdä kaikki mahdollinen jotta sähkön kulutushuippua voidaan leikata. Ratkaisut ovat olemassa, polttopuu, pelletti ja eri kokoiset kaukolämpövoimalat.
Valitettavasti pelletin maine meni reilu 10v sitten. Kaikenmaailman pajat virittelivät pellettilaitteita jotka eivät sitten toimineet. Keski-Euroopassa tekniikka on kunnossa ja laitteet toimii.
Jos pannun hankinta on ajankohtaista, niin kannattaa tutustua Effecta lambda kattiloihin. (Katso googlella effecta lambda) on kokemusta tosin vasta 1,5 talvea. Hyvin on pysynyt 750 kuutiota lämpimänä yhdellä pesällisellä, kun pakkasta oli lähemmäs -30, niin meni 1,5 pesää vuorokaudessa. Varaajan koko 2*1,5mottia.
Kattila mittaa tosiaan jäännöshappea ja savukaasujen lämpötilaa. Niiden perusteella se säätää tarvittaessa kokoajan ensiö ja toisio ilmaa. Savukaasut heti kattilan jälkeen pysyvät alle 230 asteessa vaikka toisiopoltossa, lämmönvaihdin osassa, kaasut palaa lähes 1000 asteessa. Varsin hyvä hyötysuhde ja puut voi polttaa aika isoina kappaleina. Ja sytytys on helppoa, muutama sanomalehden sivu pohjalle ja pari kuivaa kalikkaa. Tulta perään ja aina lähtee.
Yhden talven jäljiltä sutarin saalis piipun (8m) osalta oli reilu desilitra mustaa pölyä.Eli CLT tuotannon aloittaminen Alajärvellä olisi mielestäsi huono uuttinen metsänomistajalle? Jos tämä toteutuu, niin uutinenhan on tosi hyvä. Se lisää sahatavaran kysyntää Suomessa kun CLT korvaa betonirakenteita. Hyvä juttu siis. Ja vientiin menisi merkittävä osa tuotannosta.
Valitettavaa, että niin moni katsoo ennemmin menneeseen kuin tulevaan. Ilmalaivalla tehtävä taimikonhoito vaikuttaa tietysti utopistiselta idealta, mutta sen totaalisen torjumisen sijaan kannattaa miettiä mitä apua siitä voisi oikeasti olla. Idean toteutumisen edellytykset ovat monelta osin jo olemassa. Metsän 3d mallinnus, eli laserkeilaus (tässä tapauksessa tiheällä kammalla), hyperspektikuvaus, satelliittikuvaus ja kaiken yhdistävä tarkka paikkatieto ovat jo käytössä esimerkiksi sähkölinjojen vierimetsien mallintamisessa. Tekniikka kehittyy ja datan määrä ja sen käyttömahdollisuudet lisääntyvät hurjaa vauhtia. Jo nyt on mahdollista mitata lennokista tai nelikopterista metsikön jokainen puu tarkasti. Mittaustulokseen yhdistetty kasvumalli ja laskenta pystyy ennustamaan tulevan puuston vaikkapa viiden vuoden päähän niin, että tiedetään tarkasti etu käteen millaista puutavaraa ja kuinka paljon metsästä voidaan katkoa.
Taimia ei tarvitse istuttaa riviin. Tulevaisuudessa, jos niin haluamme, jokaisen istutetun taimen paikka tiedetään tarkasti.
Latvomisessa on ongelmansa nimenomaan juuristokilpailun säilymisen takia, mutta paikkansa sillekin voi kuitenkin löytyä. Voihan siihen latvan ”kantoon” sipaista vaikka sellaista ainetta, että puu ottaa enemmän siipeensä kuin pelkän latvomisen seurauksena. Tarkasti ja täsmällisesti ja vain tarvittaessa… ja boorilannoitus hoituu siinä samalla jos sitä ei ole hoidettu jo uudistamisvaiheessa.
Jos nyt oletetaan, että tällainen latvominen kaupallistuisi, niin on turha tässä vaiheessa raivokkaasti torjua sitä juuristokilpailun perusteella. Menetelmää varmaan tutkitaan ja sille löydetään ne olosuhteet joissa toimenpide on kokonaisuuden kannalta järkevä, eikö niin?
Komppaan tällä kertaa Jeessiä. Laatupuusta puhutaan paljon ja sen jatkojalostamisesta. Laatupuuta meillä Suomessa on tänäänkin kaadettu tuhansia motteja ja korjuussa häärii muutkin toimijat kuin nuo kolme isoa. Kolmen isonkin tukkisumasta iso osa menee vaihdossa sahoille. Laatupuuta siis kaadetaan ”yli tarpeen” ja sahataan ”yli tarpeen” koko ajan, joka päivä. Kysyntä ja tarjonta eivät vain kohtaa. En usko, että tarjonnan lisääminen tätä kohtaamista parantaa yhtään kun ei se nykyäänkään toimi. Rationaalinen metsänomistaja tuottaa mahdollisiman paljon ja nopeasti r i i t t ä v ä n laadukasta puuta. Näin se markkina nyt toimii. Erikoistyvien osalta kohdataan tuo Jeessin mainitsema ongelma hyvin nopeasti. Kysyntää ei oikeasti olekaan ja varsinkin maksukyky ja -halu puuttuvat. Siitä hitaasti ja tasaisesti kasvaneestaa +130v mäntytyvestä tulisi metsänomistajan saada 2-3 kertainen hinta kuin tavanomaisesta tukista, jotta sen kasvattiminen olisi jotenkuten kannattavaa. Ostajia ei näillä hinnoilla sitten löydykään.
Se, että lautatarhalta ei saa laadukasta puuta johtuu siitä, että sille ei lopulta olekaan maksukykyistä kysyntää. Kyllä sahurien pitää palvella suuria ulkomaisia asiakkaitaan ja toimittaa sinne niitä parhaita laatuja. Jos kysyntää olisi, niin varmasti toimittaisi Suomeenkin. Voin olla väärässäkin, ehkä se tuplahintainen lautanippu hupenisi siellä lautatarhalla nopeammin kuin peruslaatu jos se olisi edes kokeeksi kerran tarjolla? Epäilen ettei kuitenkaan hupene.
Jalostuksen osalta se lienee jo nähty, että se tapahtuu tehokkaimmin lähellä loppukäyttäjää kohdemaassa. JA vaikka se tapahtuisi Suomessa, niin millä logiikalla se lisäisi kotimaisen puun kysyntää saati nostaisi sen hintaa?
Jätkät pätkät, laskepas mihin kaikkiin ratkaisuihin se vaikuttaa, että sille silmäparille ja käsiparille koitetaan rakentaa nykyaikaista toimistoa vastaavat olosuhteet. Kustannukset eivät synny pelkästään taivutetusta ohutlevystä…