Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Itse tiloja ostavana en kaipaa metsävähennykseen korotusta. Jos tiloja ostaa, niin metsävähennys ei lopu koskaan… Tai tältä ainakin nyt näyttää. Korkeampi metsävähennyspohja, esim. 90%, kapitalisoituu taimikkovaltaisten tilojen hintaa. Metsävähennysmahdollisuutta ei myöskään pidä laajentaa tiloille jotka eivät nyt ole sen piirissä. Se johtaisi samaan ilmiöön, eli metsää ostettaisiin vain sen takia, jotta saadaan ”perintötilan” puunmyynneille alhaisempi vero.
Kaikkein fiksuimpia olivat ne jotka pinta-alaveron aikaan hoitivat sukupolenvaihdoksen kaupalla. Ostaja ehti vielä myydä puuta veroitta ja veromuutoksen jälkeen oli metsävähennys käytössä.
Reima muistelee nyt vanhoja ihan turhaan. Pinta-alavero oli metsiään hyvin hoitavalle erinomainen systeemi taimikkovähennyksineen kaikkineen. Ainoastaan selvästi tavallista isommat pinta-alat olivat ongelmallisia progression takia.
Perimistä tai lahjaksi saamista ei pidä ainakaan suosia vapailla markkinoilla ostavien kustannuksella. Miksi pitäisi? Hoitavatko metsänsä perineet sitä yleensä paremmin. Hakkaavatko he enemmän puuta?
Anneli, nykysysteemi saattaa suosia myyntiä, mutta myyntiä voi ja lähes aina myös kannattaa käyttää myös sukupolvenvaihdoksessa. Lähiomaiselle myynti on luovutusvoittoverosta vapaa ja metsävähennys tulee käyttöön. Rahalla on helpompi hoitaa sisarosuuksia ja rahaa on aina helppo jakaa. Saattaapa se luopuva sukupolvikin keksiä rahalle jotain käyttöä. Perintöä ei pidä millään tavalla suosia. Kuoleman odottelu ei ainakaan paranna metsätilarakennetta. Jos jotain tuetaan tai ohjausta tehdään, niin toimenpiteet pitää rajata elinaikana tehtyihin järjestelyihin.
Jätkät pätkät on tärinästään huolimatta oikeilla jäljillä
Puuta ei pidä käyttää energiantuotantoon. Siinä hiili karkaa heti ilmakehään. Hiukkaspäästöt ovat myös aivan valtavat. Suohon polkeminen on tosiaan parempi ratkaisu. Energia pitää jatkossa tuottaa lämpöpumpuilla ja jos joku tarvitsee siihen sähköä, niin käytettäköön tuuli-, aalto- ja aurinkovoimaa. Puun käyttö rakentamiseen on turmioksi sekin. Talot voidaan varsin hyvin rakentaa jatkossa kokonaan uretaanista.
Tutkimus tuo aivan uuden näkökulman myös jatkuvaan kasvatukseen. Suomen olosuhteissa se vääjäämättä johtaa ilmastoa turmiollisesti lämmittävään kuusettumiseen vaikka apostolit muuta väittävät. Ilmaston kannalta paras ratkaisu, ja kustannustehokkain, on havumetsien nopea maahankaato. Kaikkeahan ei ehditä jalostaa ja jalostusprosessissa hiili karkaa ilmakehään. Järeimmät rungot voisi tietysti juntata ojitettuihin suometsiin. Siellä hiili pysyisi poissa ilmakehästä vuosituhansien ajan. Metsänpohjat uudistuvat luontaisesti lehtipuulle varsinkin kun hakkuissa jätetään hieskoivut pystyyn. Ojia kannatta tukkia myös kangasmailla, se lisää soistumista ja hieskoivulle olosuhteet senkin paranee.
Nykyinen turmiollinen metsäteollisuus pitää ajaa alas. Varttuneita hieskoivuja ja tietysti haapaa voidaan kuitenkin poimintahakkuilla aikanaan korjata vaikka hevospelillä pienimuotoisen sahateollisuuden käyttöön aihiotuotteiksi.
Anton on nyt väärässä. Aivan poikkeuksellisenkaan suuri hirvikanta ei onnistu nitistämään haapaa ainakaan täällä eteläisessä Suomessa. Kyllä siihen nitistämiseen tarvitaan lähes karvaton trooppinen päiväeläin. Eikä sekään tuhovimmassaan onnistu olemaan niin tehokas etteikö haavan pirulaiset kuitenkin vaan nousisi kieltämättä hyvinkin tummanvihreiden havupuiden joukkoon. Asiaa on yrittänyt täysin karvatonkin päiväeläin ( varmaan Monsanton syytä se karvattomuus) , mutta aina vaan haapa nousee.
Tanelilla viisaita rivejä
Itä- ja Pohjois-Suomen asukkaiden ikäjakauma on sellainen, että metsästys käytännössä loppuu isoilla alueilla 10-20v kuluessa. Karhujahti tulee pysymään niin houkuttelevana, että se tulee jatkumaan, mutta susijahdista loppuu sekä miehet, taidot että viitseliäisyys. Se ei nimittäin ole sellaista puuhaa jota etelän vetelät pystyy hoitamaan edes huonosti lyhyillä viikonloppuvapaillaan. Että tässä mielessä hirvituhot saattavat hyvinkin vähentyä Itä-Suomen selkosilla.
Pumppuhuuma on mennyt niin pitkälle, että jopa isoja kerrostaloja ja rivitaloyhtiöitä muutetaan maalämmölle kun laskelmat näyttävät n y t , että säästöä syntyy. Varsinkaan rivitalot eivät ole varsinaisesti mitään ekotaloja. Lvi-suunnittelija ja liike joutuvat kovassa kilpailutilanteessa alimitoittamaan järjestelmän. Sovitaan esim., että pattereita ei vaihdeta. No tämä johtaa siihen, että kiertovesi täytyy ”tulistaa”. Se tehdään sähköllä. Sähköverkolle ja kansantaloudelle paljon parempi ratkaisu olisi pellettiä käyttävä lämpökontti jos se vain saadaan tontille siististi mahtumaan.
Tottakai ongelma on myös siinä, että kaukolämpölaitokset ovat kaupungeille business ja kaukolämmön hinta on noussut kohtuuttomasti. Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat kuitenkin kohta historiaa ja suunta on siihen, että se maksaa joka käyttää. Toisekseen siirtokustannuskin vain nousee maksaa sähkö sitten mitä vaan.
Tämä ei kuulu suoraan otsikon alle, mutta kyllä lämpöpumppuhuuma on tehnyt karhunpalveluksen Suomen sähköverkolle ja kaikille siirtoyhteyksien tarvitsijoille.
Suurin osa maalämpösysteemeistä on alimitoitettu, eli tietoisesti suunniteltu niin, että vastukset tulevat apuun kovimmilla pakkasilla. Parhaimpienkin ilmalämpöpumppujen hyötysuhde laskee nollan kun pakkanen lähestyy -30 astetta. Toki tämän palstan lukijoista kaikilla on tulisijat lämpimänä kovilla pakkasilla, mutta tuskin kaikilla muilla.
Maalämpö voidaan myös mitoittaa niin, että teho riittää kovimmillakin pakkasilla, mutta jokainen kaivo on yksilö. Merkittävä osa niistä ei anna lämpöä suunnitellusti.
Ei tarvitse siis ihmetellä miksi Suomessa sähkönhinta moninkertaistuu kovilla pakkasilla, kaikki pumput huutaa punaisina. Sähköverkko täytyy mitoittaa huipputehon kestäväksi, tätä laskua maksamme me kaikki.
Suomessa jos jossain tulisi tehdä kaikki mahdollinen jotta sähkön kulutushuippua voidaan leikata. Ratkaisut ovat olemassa, polttopuu, pelletti ja eri kokoiset kaukolämpövoimalat.
Valitettavasti pelletin maine meni reilu 10v sitten. Kaikenmaailman pajat virittelivät pellettilaitteita jotka eivät sitten toimineet. Keski-Euroopassa tekniikka on kunnossa ja laitteet toimii.