Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Ei liity aiheeseen, mutta koivusta muutama sana. Koivutukki ja kuitu kertyy havupuuhakkuiden ohessa. Niiden hinta hyvin harvoin ratkaisee ja ostajilla tuskin on haluja maksaa harvoista puhtaista koivikoista juurikaan lisähintaa. Koivutukin käyttäjiä on vain muutama, kyllä ne osaa koivunsa hankkia edullisesti ilman kartelliakin. En näe, että tähän olisi tulossa mitään muutosta. Jeessillä on ilmeisesti parempaa tietoa?
Koivua ei voi myöskään ryhtyä voimallisesti hankkimaan vaikka metsäpäällikkö antaisi sellaisen käskyn. Mistäs hankit kun koivikoita ei ole? Koivun tarjonta tulee myös jatkossa paranemaan. Sen verran laajaa hoitamattomuus ja harjavaltalainen puunkasvatus on. Tähänkään en näe muutosta tulevan.
Jatkossakin parhaiten pärjää ne jotka tuottavat kohtuullisin kustannuksin ja kiertoajalla järeää puuta. Siis tukkia. Sen hinta on karkeasti nelinkertainen kuitupuuhun verrattuna.
Äänekosken myötä harvennusten kauppa voisi ehkä käydä nykyistä paremmin. Itse en tosin ole huomannut harvennusleimikon kaupassa mitään ongelmia kun tavara on hyvää ja myytäväksi on muutakin rämemänniköiden ojalinjahakkuita…
Erinomainen uutinen!
Kuitupuuta tarvitaan ja sitähän Suomessa riittää. En usko, että uusi sellutehdas vaikuttaa ainakaan niin, että kuitupuun laatuvaatimukset löystyisivät. Pikemminkin päinvastoin. Männyn ja kuusen järeyden ja hehtaarikertymän kasvattaminen on ostajien tavoitteissa. Ei toki niin, että kuitupuusta halutaan maksaa juurikaan enempää. Puumarkkinan toimivuus tulee nyt testiin. Puukaupan tukkivetoisuus tulee säilymään aivan varmasti en näe mitään syytä etteikö näin jatkuisi. Sahurit toivottavasti saavat pienoisen lisän hakkeen hintaan. Sahauskapasiteettia Suomessa kyllä on ja se saadaan täyskäyttöön.
Resepti siis on lisää järeyttä ja havupuuvaltainen kasvatusasento. Haapakuitua ei taida tämä tehdas kaivata. Ja korjuuolet tietysti kuntoon. Kukaan ei pääse rikastumaan, mutta pyörät pyörivät.
Tapahtui kerran hankintapalvelun harvennusleimikolla…
Poika teki innokkaasti tukkia ja pikkutukkia aina kun vaan sitä näytti. Isä ajoi ja teki lajittelua laanilla. Tukiksi kelpaamattomat nosteli kuitukasaan. Ja mikäs siinä, jos laatu ei ole tukin tai pikkutukin laatua, niin näinhän sen pitää mennä.
Pienoinen ongelma oli vain se, että tukit meni tehdasmitalla ja kuidut motomitalla ja korjuu laskutettiin tietysti motomitalla. No tämä oli tietysti vain metsänomistajan ongelma 🙂
Naapureiden, naapurikylien ja pitäjienkin hakkuuaukoilla näitä isoja haapoja seisoo kymmenittäin, joten en ole enkä aio kaavoihin kangistua vaan hakkaan ne energiapuuksi. Suosin raitaa, pihlajaa ja leppää säästöpuuna. Myös isoimmat männyt jää usein pystyyn.
Anneli, jos monimuotoisuus lisääntyy hakkaamalla aukkoja joiden antaa uudistua luontaisesti, niin ei ainakaan täällä Etel-Suomessa ole siitä (monimuotoisuudesta) puutetta! Monimuotoisuus tuskin siitä järkkyy vaikka vesakon alle olisi unohdettu istutustaimet?
Mettämies, avaappas sitten uusi otsikko siitä ”ihan eri jutusta” joka on jatkuvan kasvatuksen todellinen ongelma jos kerran puunkorjuu ei ole.
Nykyisellään konekorjuun kausivaihtelun kustannus valtakunnan tasolla 100 miljoonaa euroa. Miten poimintahakkuiden lisääntyminen vähentäisi tätä? Koealojen korjuunjäljen edustavuuteen suhtautuisin kyllä varauksella, tuskin harvinaisia kokeita on haluttu ”pilata” korjaamalla keskimääräisellä korjuukelillä ja keskimääräisen kuskin toimesta?
Ei voi välttyä käsitykseltä, että teollisuus on tottunut siihen puut saa ostettua laittamatta tikkua ristiin. Kaikessa muussa kaupallisessa toiminnassa, varsinkin miljardibusineksessa, asiaan kiinnitettäisiin ratkaisevasti enemmän huomiota. Metsänomistajat ovat suurimmalta osin kuluttaja-asiakkaita. Kontaktien määrä ratkaisee ja hieman niiden laatukin. Tämän ymmärtämisestä ei näy merkkejä. Toki sopimusasiakkaisiin panostetaan, mutta niiden hankiminen ei näytä kiinnostavan!
MHY:lle on katettu pöytä tässä mielessä. Valtakirjakauppa näyttää olevan monen, isonkin, ostajan ratkaisu. Olisiko niin, että puut saa sieltä kuitenkin pienimmin kuluin ja vaivattomasti?
Oli miten oli, niin metsänomistajien kontaktointi firmojen mutta myös mhy:n taholta on olematonta. Poikkeuksia toki on.
Omat metsäni olen ostanut vapailta markkinoilta ja ainakin omalla kohdalla se on tarkoittanut sitä, että en ole ehtinyt odottaa yhteydenottoja paria päivää pitempään. Lähipiirissä on merkittäviäkin metsäpinta-aloja omistavia ja heidän osaltaan olen huomannut, että kaupanteko ei kiinnosta. ”vakiostaja” suurempi sahakin täytyy joka vuosi herätellä kaupoille vaikka 1000-5000mottia on ostanut jo 10v ajan. Täytyis naapurin vissiin myydä integraatille vaihteeksi…?
Cleantecin autaaksi tekevästä voimasta en olisi niinkään varma ainakaan vihreitten logiikalla, eli normeja kiristämällä ohjataan kuulemma yritykset menestymään vaikkapa kiinan markkinoilla. Aurinko ja tyylivoiman osalta juna meni jo 10v sitten. Kattiloiden suhteen olisi kuitenkin saattanut toimia normien kiristäminen. Suomalaiset kattilat, ainakin pienemmät, ovat auttamattoman vanhanaikaisia verrattuna saksalaisiin ja vaikka ruotsalaisiin. Eikä ole mitään merkkiä, että tilanne voisi muuttua.
Vesiteknologiankaan osalta minulle ei ole avautunut miten maasta jossa on maailman puhtain vesi voisi syntyä jotain uutta alueille jossa vedestä on pulaa ja sekin mitä on, on likaista. Sellukemikaalit ovat paljon luentevampi juttu Suomessa kehitettäväksi…
Timppa, minä näen Eero Lehden aivan toisessa valossa. Tyhmä hän ei ole vaikka mielipide voi sitä olla. Mielipide oli taatusti rehellinen ja vielä näin vaalien alla lausuttuna. Ihailtavaa suoraselkäisyyttä kertakaikkiaan. Tällaiseen mieheen voi luottaa ja saattaisin häntä jopa äänestää. Eero Lehden kaltaisia riippumattomia, rohkeita ja itsellisiä edustajia ei eduskunnassa montaa ole. Valitettavasti häntä nuoremmat pelkästään politiikkaa tehneet ovat melkoisia opportunisteja.
Kovin nämä meidän asiaa ajavat tuntuvat kannattavan metsätilan sukupolvenvaihdoksen verohuojentamista. Tätä en ymmärrä tai ymmärrän puhtaasti populistisena esityksenä. Tälle palstalle saattaa kirjoittaa muutama ihan oikeakin metsätalousyrittäjä. Kaikille muille, minullekin, metsä on sijoituisomaisuutta, mutta toki usein perittyä ja siksikin arvokasta.
Aktiivimetsänomistajaa ei sukupolvenvaihdoksen verohuojennus auta yhtään. Päinvastoin. Metsätilat betonoituvat sen seurauksena entistä tiukemmin enemmän tai vähemmän passiivisin käsiin ainakin jos verrataan oikeisiin metsätalousyrittäjiin (Suomessa ehkä muutama sata, korkeintaan pari tuhatta) tai metsäpinta-alaansa ostamalla kasvattaviin. Ymmärrän kyllä hyvin, että tietyt puolueet haluvat, että mahdollisimman moni äänestäjä kuuluu maata omistavaan luokkaan, mutta seurauksena on se, että näiden puolueiden uskollisimmat äänestäjät eivät pysty laajentamaan metsätalouttaan järkevin ehdoin.
Sama juttu perintöveron poistamisen suhteen varsinkin jos se Ruotsin mallin mukaan korvattaisiin korotetulla myyntivoiton verolla. Se vasta betonoisikin metsänomistuksen pieniin palasiin!
Metsätilan verotehokas sukupolven vaihdos on jo nyt aivan mahdollista kunhan edes hiukan toimii suunnitelmallisesti.