Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Juuri näin ,ojitusmätästys sinne korpiosuudelle ja viereinen mt-kangas kääntömätästäen. Pysyvät joknseenkin samassa rytmissä kunhan käy korpinotkelman raivaamassa yhtä kertaa enempi kuin kangasmaan. Hakkuut sitten aikanaan samassa rytmissä.
Pete 31.3.2015, 12:20Korvet saattavat hyvinkin uudistua luontaisesti, mutta niitä on lopulta aika vähän. Ei niitä ainakaan omlle kohdalle ole montaa osunut. Usein ne ovat suhteellisen pienialaisia. Se taas tarkoittaa, minun mielestä, sitä että ne kannattaa pyrkiä kasvattamaan samassa rytmissä viereisen kuvion kanssa. Korpien harvennuskelejä tuntuu olevan aika harvoin ja pienelle kuvion harvenneukselle ostajan saaminen ei ole ainkaan yhtä helppoa kuin vaikkapa 5ha kuviolle.
Oletko sitä mieltä, että jalostettua siementä ei kannata käyttää missään vaan on aina parempi käyttää paikallista?
Pete 31.3.2015, 10:09Puuki, rehevillä tai edes keskimääräisillä pohjilla juurikin niitä luontaisen uudistumisen edellytyksiä ei useinkaan ole. Kuivia kankaita on lopulta aika vähän ja nekin ovat alueellisesti keskittyneitä. Aika isosta kasvunlisästä luopuu jos niitä ei kylvä jalostetulla siemenellä. No pääasia tietysti on ettei synny kuluja!
Ikkunapuita korjataan valtakunnassa tänäänkin sellainen määrä, että useampikaan perinneikkunanvalmistaja ei saa sitä kulumaan koko vuoden aikana. Puumarkkina ei toimi tai sitte se toimii kun ”laadukas” puu ei ei ohjaudu sitä tarvitseville. Ehkä heillä ei ole maksukykyä?
Pete 29.3.2015, 11:28Nuorenmetsänhoidon kustannuksista kirjoitellaan niinkuin se aina kuuluisi kasvatusketjuun. Minun mielestä jotain on mennyt pahasti pieleen jos joutuu tekemään nuoren metsän kunnostusta. Siihen liittyvät bensa-, laippa- ja juontokourakustannukset ovat täysin turhia jos metsä olisi hoidettu ajallaan ja esimerkiksi edellinen puusukupolvi olisi kasvatettu täystiheänä päätehakkuuseen ja aikanaan harvennuksissa on haapa poistettu kokonaan.
Valtaosalla viljelytaimikoista kaksi raivaussahatyöstöä riittää kun niiden ajoitus vain on oikea. Sivujuonteena tähän jos raivauksessa saataisiin glyfosaattia kannoille ( tai tätä uutta purppuranahakkaa), niin yksi reipas sahaus jo riittäisi. Tai koneellinen kitkentä.
Pete 26.3.2015, 22:24Niin, tässähän se jo tulikin…
”…toivon koulutusta konemiehille yleensäkin metsänharvennustyöskentelyyn jota väitän monen kohdalla erittäin puutteelliseksi taidoksi. Monia hakkuita nähneenä näin rohkenen väittää.”
Pete 26.3.2015, 22:14On tämä Jeesmies omaa luokkaansa, kertakaikkiaan!
Täytyy kuitenkin tuottaa pettymys sen peuranpaistin suhteen. Se ei ole luomua vaikka, ja juurikin siksi että, peura on kasvanut vapaana luonnossa. Siellä se on vapaana syönyt myös glyfosaatilla pari tuntia aikaisemmin ruiskutetulla kesantopellolla. Tai ainakin riski tästä on konkreettinen. Hui kauhistus!
Itse aion grillata tai pikemminkin paahtaa perheelle pääsiäisenä itse ampumani peuran ja hirvenvasan sisäfilettä. Mitäs siihen sanot?
Pete 26.3.2015, 20:47Oli miten oli, mutta ruotsissa jopa uudistetaan kontortalle. Olosuhteen Pohjois-Ruotsin ylänköalueilla ovat toki erilaiset kuin Suomessa. Tukkiakin nykyisin jo otetaan ja tehdöön yksi harvennus parhailla kuvioilla. Ovat ilmeisesti löytäneet oikeat alkuperät. Suomessa on turha kuitenkin haikalla tämän perään, nykyisin ei volyymejä saataisi enää niin ylös, että Tanelin mainitsemat erät saataisiin kokoon sellutehtaalle tai edes sahalle. Hattua täytyy kuitenkin nostaa ruotsalaisille että eivät luovuttaneet. Metsänomistuksen rakenne on Ruotsissa aikalailla toisenlainen kuin täällä pikkupalstojen Suomessa.
Pete 26.3.2015, 20:36Minusta menetelmän vaikeus ei ole ”ihan eri juttu”. Se on nimenomaan se juttu. Joillakin kuvioilla jatkuva kasvatus varmasti onnistuu kun kirurgin tarkasti korjataan juuri oikeat puut helikopterilla suoraan yläilmoihin. Tämä ei liene kannattavaa vaikka uudistamiskuluilta välttyisikin?
Kun jatkuvan kasvattajan hakkuu epäonnistuu, niin vika ei ole tietenkään hänessä vaan motokuskissa, metsäneuvojassa, puunostajassa, naapurissa, Metsäkeskuksessa, Tapiossa tai ministeriössä. Tai mieluummin näissä kaikissa.
Pete 26.3.2015, 20:12Osa luomuviljelijöistä saattaa hyvinkin tehdä tiliä ja mikäs siinä, se on aivan ok tottakai. Maapallon mittakaavassa luomu on kuitenkin etuoikeutetun länsimaisen ihmisen luksusta (=turhake) johon valtaosalla maailman väestöstä ei koskaan tule olemaan varaa. Se parjattu tehotuotanto (=nykyaikainen maatalous) käyttää tuotettua yksikköä kohden vain murto-osan tuotantopanoksista (öljy, vesi, maa-ala). Toki tehotuotannossa on luomusta paljon opittavaa, mutta neuvoja ei tarvitse ulkopuolelta huudella. Raha ohjaa tehokkaimmin ottamaan luomun hyvät käytännöt tavanomaiseen viljelyyn.
Luomu on mielestäni yksittäiselle viljelijälle ihan ok, ainoa riski naapurille on oikeastaan luomussa oleva näennäisviljelijä joka antaa hukkakauran rehottaa. Toki näitä surkimuksia on tavanomaisessakin ja lukumääräisesti varmasti enemmän. Yhtään enempää tukirahaa ei luomuun kuitenkaan pidä ohjata kuin tavanomaiseen viljelyyn. Kuluttaja saa päättää, vielä kun voi, aivan vapaasti omilla rahoillaan.
Pete 26.3.2015, 17:12Tämä on monimutkainen aihe varsinkin jos mennään maatalouden puolelle niinkuin on jo todettu.
Muutama juttu
Suorakylvöä suositaan nykyisin aika voimakkaasti, sekun saattaa pelastaa itä-meren. Näin väitetään. Kun maata käännetään vähemmän niin ravinteita huuhtoutuu vähemmän. Itse tätä epäilen, mutta paineet on tähän suuntaan. No suorakylvö edellyttää glyfosaatin käyttöä joka kevät ennen kylvöä ja usein syksylläkin. Kasvitautien torjuntaan täytyy myös panostaa enemmän.
Luomussa maata käännetään uutterasti ainakin jos halutaan satoa ja silti se luomusato saadaan vain joka toinen vuosi. Puolet ajasta pelto on ”latautumassa”Eli jos luomussa saa hyvän sadon, vaikka 4tn/ha, niin kierrossa sato on kuitenkin vain 2tn. Tätä ei useinkaan muisteta mainita. Ja 4tn on ehdottomasti yläkanttiin.
Monsanto ei taida tehdä glyfosaatin myynnillä enää juurikaan tiliä, patentti vanheni jo aikaa sitten. Glyfosaatin kestävällä gmo-soijalla kuitenkin ruokitaan jo puoli maailmaa, Jeesmieskin ellei hän ole ryhtynyt vegaaniksi.
Kuten sanottu Lotraamisesta puhuu vain Jeesmies. Omien havaintojeni mukaan kukaan muu kuin minä ei käytä glyfosaattia metsätaloudessa 🙂 Sen käyttö metsässä on täysin olematonta. Ja näin tulee varmasti jatkumaan, sen verran hysteeristä asiaan suhtautuminen on.