Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Mukavaa, että Timppa on onnistunut ilman muokkaustakin. Pohjat ovat varmasti omanlaisensa. Omakohtaista kokemusta ei ole kuin pienen koivikon aluskasvukuusikon täydennyksestä, siis muokkaamattoman maanosalta. Onnistui kohtuullisesti, mutta kuusentaimikon jatkosta en ole kovin toiveikas, päällä on lähes 400mottia järeää koivua.
Tutkimustieto pitää muokkaamattoman ketjun suurimpana ongelmana tukkimiehentäin aiheuttamaa taimikuolleisuutta, se on ollut jopa yli 80%. Ruotsissa ongelma on ainakin iso, mutta vaihtelua näyttää olevan. Mitäs jos vetäisi kesähakkuussa kantokäsittelyn yhteydessä Karate Zeon kannoille? Kustannus olisi ainakin tosi pieni.
Rungonosahinnoittelu saattaisi olla ratkaisu kyllä. Minulle on jäänyt epäselväksi miten siinä meneteltäisiin erilaisten vikojen ja välivähennysten suhteen. Tietääkö Anneli? Jos vika on kannolta esim. tasan 4m päässä, niin meneekö tyvitukki kuiduksi ja vian jälkeen (esim. 4,3m kohdasta eteenpäin) aloitetaan tukin mittaus niin kauan kuin latvaläpimittaa riittää? Mikä olisi siis tyvitukin ja tukin ylipäätään minimipituus? Mitataanko vian kohdalta (lyhyenkin) aina kuitupölli?
Koivun kysynnästä vielä. On totta, että harvennuskoivikon saa varmasti kaupaksi kunhan se ei ole rauduskoivikko turvemaalla :).
Koivua tuodaan sen takia, että sitä ei Suomesta saa riittävästi hankittua. Meillä ei käytännössä ole koivikoita siihen malliin, että sellufirmojen metsäpäällikkö voisi ohjeistaa ”nyt ostetaan koivikoita”. Sellaisia ei ole ja jos onkin, niin muilta hakkuilta kertyvä koivun sivuvirta määrittää hinnan.
Hoitamattomuuden takia koivun osuus mahdollisesti nousee tulevissa hakkuumahdollisuuksissa valtakunnan tasollakin. Hoitamattomuus on kuitenkin samalla myös syy siihen, että kantohinta ei nouse. Korjuu on nimittäin niin kallista, että kantohinta hukkuu rukkasten jälkiin.
Olen ilomielin väärässä. Aika näyttää.
Onhan tämä hieman yksiniittinen tämä minun näkemykseni, mutta perusteet kuitenkin löytyy. Koivutukilla on kolme valtakunnallisesti merkittävää ostajaa, UPM, MG ja Koskinen. Niidenkin toimituspaikat ovat aika harvassa. Koivutukin hinnan osalta myyjän ongelma on se, että valtaosa koivutukeista kertyy näiden ostajien, ja kaikkien muiden, havupuuostojen kylkiäisenä. Koivutukin hinta ei ole käytännössä koskaan ratkaiseva tekijä leimikon hinnoittelussa. Koivutukit sieltä tulee joka tapauksessa ja vaikkapa Storaenso vaihtaa ne sitten muunlaiseen puuhun. Tämä on siellä hinnoittelun taustalla enkä näe mitään muutosta olevan tulossa.
Juurikääpä sitten. Vakavasti otettava juttu. En ole kuitenkaan nähnyt yhtään tutkimustulosta jossa todettaisiin sen leviävän, siis oikeasti ja merkittävästi, laikku/kääntömätästys + pottikuusi viljelykuusiin varsinkin jos kiertoaika on alle 60 vuotta. Paljon tästä puhutaan, mutta näyttöä ei ole. Alikasvoskuuset ovat sitten asia täysin erikseen. Jos lahoa ja nimenomaan juurikääpää on +15% päätehakkuun tukkirungoista, niin sitten voi alkaa katsomaan koivua tai mäntyä. Sekin on hyvä huomioida, että lahosullit näyttää kertyvän ”lahopesäkkeistä”. Nämä pitäisi nykyistä paremmin tunnistaa. Hysteriaan ei juurikäävänkään suhteen ole aihetta.
Niin, koivutukki menee kuin kuumille kiville kun suostuu myymään tukit 45€/motti. Ja niitä tukkimotteja ei tyypillisesti paljoa tule. Puhtaan koivikon kiertoaika voi olla selvästi alle 50 vuotta, mutta tukkiprosenti jää alle 50 vaikka tekisi mitä. Kuusikko on samassa ajassa valmis jos tyytyy alle 70% tukkiprosenttiin kiertoajalla. Siinä vaiheessa kun koivikko on tukkinsa tuottanut kuusikko jatkaa tukin tuottamista seuraavat 30 vuotta. Mitään sellaista merkkiä ei ole näkyvissä, että kuuriuskoni kuusen kasvupaikoilla horjuisi. Toki mäntyä koitan saada sekapuuski kaikille kuvioille, mutta tästä olen kirjoitellut jo pitkään.
Koivua aion istuttaa 10v tauon jälkeen. Se täytyy myöntää. Kesämökin ympärille ei kuusta viitsi laittaa. Tulee koivikko koivikon perään noin 2ha alalle.
Rauduskoivu ei turvemaalla kasva tukkipuuksi. Poikkeus on tietysti Satakunta. Jeesmiehen hyvä kasvu tarkoittaa eri asiaa kuin suurimmalla osalla muita. Jeesmiehelle riittää, että tulee massaa kun minä vanhakantaisesti ja taantumuksellisesti uskon tukkipuun kasvattamiseen.
Tälläkin hetkellä puukauppa käy edes jotenkuten tukin osalta. Kesällä ostetaan taas kuusitukkiakin. Koivutukki menee vaikka heti kuin kuumille kiville. Turvemaan rauduskoivikoiden kauppa tuskin kovin vilkkaasti kuitenkaan käy.
En jaksa koko tätä ketjua kahlata läpi, mutta vaikuttaa siltä, että kyseinen ehdotus ennakkoverosta/”kiinteistöverosta” on sikäli ymmärretty väärin, että kuvitellaan sen lisäävän verorasitusta. Minun ymmärtääkseni on ehdotettu ennakkoveroa jonka saisi sitten vähentää puunmyyntiverosta seuraavan 10v aikana. Veroaste ei siis ehdotuksen mallissa nouse kuin niillä jotka eivät puuta 10v aikana myy.
Kun jotain vastustaa, niin on hyvä toki tietää mitä vastustaa. Osaa sitten vastustaa paremmin.
Itse en tällaista mallia kaipaa. Toki jos siihen saadaan rakennettua veroporkkana vaikkapa niin, että maksetut ennakkoverot saisi vähentää puunmyynyiverosta vaikkapa 1,5 kertaisena, niin sitten se olisi hyvä juttu. Sellainen pelko toki jää, että kaikki ryhtyvät kiireesti myymään puuta ja puun hinta sen seurauksena laskee.
Raivooja, miten se laatu heikkenee ja paljonko ja vaikuttaako se tukin hintaan?
Reima ei vissiin ole metsää kasvatellut kovin pitkään? Sellainen vaikutelma tulee kun hän tuntuu olevan männikön alikasvoskuusien suhteen kovin toiveikas. Jos ollaan männyn luontaisimmilla pohjilla (aina karuimmille mt-pohjille asti), niin alikasvoskuuset ei niillä mitään varsinaista kasvun ihmettä esitä vapautettuinakaan. Lannoitukseen ne tosin reagoi usein erittäin voimakkaasti, mutta jos se ei istu ideologiaan niin sittenhän se on pois laskuista.
Minun mielestä kuusi ei ole hyvä sekapuu männikköön, mutta mänty on hyvä sekapuu kuusikkoon. Järvi-Suomessa metsää kasvattaneet todennäköisesti tietää, että mänty voi kehittyä laadukkaaksi jopa omt-pohjalla. Paljon on edelleen pystyssä erittäin järeitä kaskikoivikoita jotka oikeasti ovat pikemminkin männiköitä.
Mänty sopii myös hienojakoiselle maalle. Se saattaa olla paras vaihtoehto kolmesta metsätalouspuulajista jopa savimaalla. Itse ajattelen niin, että mäntysekoitus on kuusikossa aina tavoiteltava asia. Taimikonharvennuksen aikaan näkee jo paljonko mäntyjä kannattaa kuusentaimikkoon jättää.
Kasvatustiheyksiä on pääpuulajien osalta tutkittu pitkään, hartaasti ja perusteellisesti. Kokeiden data on varmaan saatavissa jos joku haluaa tarkastella asiaa uudestaan. Tapion suositusten vaihtoehtoihin luotan itse. Ehkä viimeinen harvennus, sen tarpeellisuus, on ainoa asia jossa teen joskus omia päätelmiä.
Harmaalepän ja tuomen osalta tutkimustietoa ei taida olla. Ja hyvä niin ettei verovaroja ole käytetty tällaiseen turhuuteen.