Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Tapahtui kerran hankintapalvelun harvennusleimikolla…
Poika teki innokkaasti tukkia ja pikkutukkia aina kun vaan sitä näytti. Isä ajoi ja teki lajittelua laanilla. Tukiksi kelpaamattomat nosteli kuitukasaan. Ja mikäs siinä, jos laatu ei ole tukin tai pikkutukin laatua, niin näinhän sen pitää mennä.
Pienoinen ongelma oli vain se, että tukit meni tehdasmitalla ja kuidut motomitalla ja korjuu laskutettiin tietysti motomitalla. No tämä oli tietysti vain metsänomistajan ongelma 🙂
Naapureiden, naapurikylien ja pitäjienkin hakkuuaukoilla näitä isoja haapoja seisoo kymmenittäin, joten en ole enkä aio kaavoihin kangistua vaan hakkaan ne energiapuuksi. Suosin raitaa, pihlajaa ja leppää säästöpuuna. Myös isoimmat männyt jää usein pystyyn.
Anneli, jos monimuotoisuus lisääntyy hakkaamalla aukkoja joiden antaa uudistua luontaisesti, niin ei ainakaan täällä Etel-Suomessa ole siitä (monimuotoisuudesta) puutetta! Monimuotoisuus tuskin siitä järkkyy vaikka vesakon alle olisi unohdettu istutustaimet?
Mettämies, avaappas sitten uusi otsikko siitä ”ihan eri jutusta” joka on jatkuvan kasvatuksen todellinen ongelma jos kerran puunkorjuu ei ole.
Nykyisellään konekorjuun kausivaihtelun kustannus valtakunnan tasolla 100 miljoonaa euroa. Miten poimintahakkuiden lisääntyminen vähentäisi tätä? Koealojen korjuunjäljen edustavuuteen suhtautuisin kyllä varauksella, tuskin harvinaisia kokeita on haluttu ”pilata” korjaamalla keskimääräisellä korjuukelillä ja keskimääräisen kuskin toimesta?
Ei voi välttyä käsitykseltä, että teollisuus on tottunut siihen puut saa ostettua laittamatta tikkua ristiin. Kaikessa muussa kaupallisessa toiminnassa, varsinkin miljardibusineksessa, asiaan kiinnitettäisiin ratkaisevasti enemmän huomiota. Metsänomistajat ovat suurimmalta osin kuluttaja-asiakkaita. Kontaktien määrä ratkaisee ja hieman niiden laatukin. Tämän ymmärtämisestä ei näy merkkejä. Toki sopimusasiakkaisiin panostetaan, mutta niiden hankiminen ei näytä kiinnostavan!
MHY:lle on katettu pöytä tässä mielessä. Valtakirjakauppa näyttää olevan monen, isonkin, ostajan ratkaisu. Olisiko niin, että puut saa sieltä kuitenkin pienimmin kuluin ja vaivattomasti?
Oli miten oli, niin metsänomistajien kontaktointi firmojen mutta myös mhy:n taholta on olematonta. Poikkeuksia toki on.
Omat metsäni olen ostanut vapailta markkinoilta ja ainakin omalla kohdalla se on tarkoittanut sitä, että en ole ehtinyt odottaa yhteydenottoja paria päivää pitempään. Lähipiirissä on merkittäviäkin metsäpinta-aloja omistavia ja heidän osaltaan olen huomannut, että kaupanteko ei kiinnosta. ”vakiostaja” suurempi sahakin täytyy joka vuosi herätellä kaupoille vaikka 1000-5000mottia on ostanut jo 10v ajan. Täytyis naapurin vissiin myydä integraatille vaihteeksi…?
Cleantecin autaaksi tekevästä voimasta en olisi niinkään varma ainakaan vihreitten logiikalla, eli normeja kiristämällä ohjataan kuulemma yritykset menestymään vaikkapa kiinan markkinoilla. Aurinko ja tyylivoiman osalta juna meni jo 10v sitten. Kattiloiden suhteen olisi kuitenkin saattanut toimia normien kiristäminen. Suomalaiset kattilat, ainakin pienemmät, ovat auttamattoman vanhanaikaisia verrattuna saksalaisiin ja vaikka ruotsalaisiin. Eikä ole mitään merkkiä, että tilanne voisi muuttua.
Vesiteknologiankaan osalta minulle ei ole avautunut miten maasta jossa on maailman puhtain vesi voisi syntyä jotain uutta alueille jossa vedestä on pulaa ja sekin mitä on, on likaista. Sellukemikaalit ovat paljon luentevampi juttu Suomessa kehitettäväksi…
Timppa, minä näen Eero Lehden aivan toisessa valossa. Tyhmä hän ei ole vaikka mielipide voi sitä olla. Mielipide oli taatusti rehellinen ja vielä näin vaalien alla lausuttuna. Ihailtavaa suoraselkäisyyttä kertakaikkiaan. Tällaiseen mieheen voi luottaa ja saattaisin häntä jopa äänestää. Eero Lehden kaltaisia riippumattomia, rohkeita ja itsellisiä edustajia ei eduskunnassa montaa ole. Valitettavasti häntä nuoremmat pelkästään politiikkaa tehneet ovat melkoisia opportunisteja.
Kovin nämä meidän asiaa ajavat tuntuvat kannattavan metsätilan sukupolvenvaihdoksen verohuojentamista. Tätä en ymmärrä tai ymmärrän puhtaasti populistisena esityksenä. Tälle palstalle saattaa kirjoittaa muutama ihan oikeakin metsätalousyrittäjä. Kaikille muille, minullekin, metsä on sijoituisomaisuutta, mutta toki usein perittyä ja siksikin arvokasta.
Aktiivimetsänomistajaa ei sukupolvenvaihdoksen verohuojennus auta yhtään. Päinvastoin. Metsätilat betonoituvat sen seurauksena entistä tiukemmin enemmän tai vähemmän passiivisin käsiin ainakin jos verrataan oikeisiin metsätalousyrittäjiin (Suomessa ehkä muutama sata, korkeintaan pari tuhatta) tai metsäpinta-alaansa ostamalla kasvattaviin. Ymmärrän kyllä hyvin, että tietyt puolueet haluvat, että mahdollisimman moni äänestäjä kuuluu maata omistavaan luokkaan, mutta seurauksena on se, että näiden puolueiden uskollisimmat äänestäjät eivät pysty laajentamaan metsätalouttaan järkevin ehdoin.
Sama juttu perintöveron poistamisen suhteen varsinkin jos se Ruotsin mallin mukaan korvattaisiin korotetulla myyntivoiton verolla. Se vasta betonoisikin metsänomistuksen pieniin palasiin!
Metsätilan verotehokas sukupolven vaihdos on jo nyt aivan mahdollista kunhan edes hiukan toimii suunnitelmallisesti.
Juuri näin ,ojitusmätästys sinne korpiosuudelle ja viereinen mt-kangas kääntömätästäen. Pysyvät joknseenkin samassa rytmissä kunhan käy korpinotkelman raivaamassa yhtä kertaa enempi kuin kangasmaan. Hakkuut sitten aikanaan samassa rytmissä.
Korvet saattavat hyvinkin uudistua luontaisesti, mutta niitä on lopulta aika vähän. Ei niitä ainakaan omlle kohdalle ole montaa osunut. Usein ne ovat suhteellisen pienialaisia. Se taas tarkoittaa, minun mielestä, sitä että ne kannattaa pyrkiä kasvattamaan samassa rytmissä viereisen kuvion kanssa. Korpien harvennuskelejä tuntuu olevan aika harvoin ja pienelle kuvion harvenneukselle ostajan saaminen ei ole ainkaan yhtä helppoa kuin vaikkapa 5ha kuviolle.
Oletko sitä mieltä, että jalostettua siementä ei kannata käyttää missään vaan on aina parempi käyttää paikallista?