Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Näinhän se varmaan on kuinka Taneli kirjoittaa jos tavoitteena on pitää maa (turve) koko ajan puuta tuottamassa. Onko se kannattavaa on eri asia. Tällaiset kerettiläiset ajatukset eivät kuitenkaan tarkoita, että suosisin pieniä investointeja (jatkuvaa kasvatusta) kangasmailla.
Ojien perkuu heti vai 7v päästä? Kummalla menettelyllä saadaan parempi taimikko pienemmin kustannuksin ja pienemmällä vesistökuormalla? Tästä lienee kysymys? Onko kaikilla suomailla syytä ojittaa heti päätehakkuun jälkeen? Minkälainen ongelma rouste on maatuneella turpeella? Onko hieskoivu hyväksyttävä pääpuulaji?
Aikanaan parhaita uudisojituskohteita olivat suot joilla oli rahkasammalpinta ja sillä vaihtuva taimiaines. Ts mänty iti hyvin ja jaksoi kasvaa muutaman vuoden jotenkuten, mutta kuoli sitten liikaan veteen. Näille soille metsä syntyi itsestään kun se vain ojitettiin. Olisiko näillä suotyypeillä uudistaminen yhtä helppoa? Tutkimustietoa ei taida olla kun isommin ei uudistushakkuita ei ole vielä tehty.
Toki turve on jatkuvassa muutoksessa jos kuivatus on kunnossa. Turve painuu ja maatuu. Muuttuuko turpeen ominaisuudet niin, että uudistuminen soistumisen kautta ei enää toimi? Suomaiden, hyvienkin, tuotto on niin heikko, että luontaista uudistamista kannattaa ehkä kokeilla joka tapauksessa. Turvemailla oma kantti kestäisi hyvinkin hieskoivuvaltaisenakin kasvattamisen. Kasvu vooi olla oikeinkin hyvää ja investoinnit pysyy kohtuudessa. Panokset kannattaa laittaa kivennäismaille ja tietysti tieyhteyksiin.
turvemaille tehtävät investoinnit kannattaa miettiä tarkkaan. Karummilla mailla kannattaa vain luontainen uudistaminen. Harkinnan arvoista on sekin kannattaako kuviota muokata heti hakkuun jälkeen. Muutaman vuoden odottelulla ja ”soistamisella” pintaan tulee hyvin taimettuva rahkasammall ja vaihtuva taimiaines. Vesitalouden järjestelyn aika on sitten myöhemmin, 5-7(?) vuotta hakkuusta. Näin toimien hienoainesvalumatkin pysyvät paremmin kurissa. Tuhkalannoitus 10-15v ennen päätehakkuuta todennäköisesti parantaa taimettumista oleellisestikin, riippuu suotyypistä.
Tänään tuli käveltyä Etelä-Suomalaisessa osin kallioisessa metsässä joka noin 40v sitten harsittiin vinssipelillä ja osin hevosjuontona. Kyseisen hakkuun kertymästä minulla ei ole tietoa, mutta kannoista päätelleen kunnon tukkipuita siellä hakattiin. Noin 5v sitten kyseinen 4ha kuvio käytiin motolla läpi. Poistettiin noin 150 kilpikaarnaista mäntyä hehtaarilta ja harvennettiin nuorempaa kuusikkoa. Nyt kuivio on puhdas kuusikko, muutama lakkapäämänty jäi töppyröille. Kuusilla on ikää 50-60v ja suurimmasta osasta ei vielä saa tukkiakaan. Kirjanpainajatuhoja ei juurikaan ole vaikka niitä alueella on runsaasti. Mänty loistaa poissaolollaan. Koivut ja haavat pääosin poistettin hakkuussa, lähes kaikki jonkin asteisesti lahoja. Nykypuusto noin 100-130mottia kuusikuitua. Kuvio on aukkoinen isojen mäntyjen jäljiltä.
Tämä on huono esimerkki tietysti, jatkuvassa kasvatuksessa olisi poistettu kaiken kokoista puuta ja ja hakkulla olisi käyty ainakin yksi kerta enemmän siinä välissä. Johtopäätökseni on kuitenkin, että ei tule mitään. Kuuset täytyy yrittää vaikka riskillä kasvattaa tukkipuiksi vaikka lannoittaen ja sitten avohakkuu ja männylle.
Perusongelma tuolla kuviolla, jatkuvan kasvatuksen kannalta, on se, että mänty ei ole uudistunut lainkaan. Pohja on vt-mt välimaastoa. Jos tämä olisi hakattu 40v sitten aukoksi ja viljlety männylle, niin siellä olisi nyt mäntytukkimetsä ja päätehakkuutulojen koroilla olisi rilluteltu 70-90 luku ja osin vielä 00-lukukin.
Siitä olen samaa mieltä, että keskustelun taso on täällä ihan kohtuullinen kun verrataan nettikeskusteluun yleisesti. Ainoastaan hirvi- ja myyräasioiden sotkeminen joka väliin harmittaa ja niihin toivon palstan ylläpitäjän puuttuvan kovalla kädellä.
Uudehko metsänomistaja on loukkaantunut ilmeisesti siitä, että häntä syytetään tietyn firman ja/tai porukan trolliksi ja/tai agitaattoriksi. Ei tuollainen johtopäätös aivan mahdotonkaan ole. Hänen lähestymistapansa on toki poikkeuksellinen, eli ennakkoilmoitus siitä, että ”nyt alkaa tulemaan keskustelun avauksia jatkuvasta kasvatuksesta” on, miten sen nyt sanoisi, uusi tapa.
Osa keskustelijoista moittii toisia taantumuksellisiksi konservatiiveiksi. Yleensä pilkan kohteena ovat kokeneet metsänkasvattajat jotka perustavat mielipiteensä käytännön kokemuksiin. Noin 40v sitten ns. taistolaisnuoret käyttivät suunnilleen samoja ilmauksia moittiessaan maltillista enemmistöä. Nyt voidaan miettiä kuka oli konservatiivi ja taantumuksellinen. Taistolaisetkin perustivat väitteensä ”tutkittuun tietoon” ja leimallista oli se, että he olivat intellektuelleja jotka tiesivät kansan asiat paremmin kuin kansa itse. Ehkäpä juuri tämän takia kyseinen aate ei suuriäänisestä huutamisesta huolimatta saavuttanut laajempien kansalaispiirien suosiota.
Harsintajulkilausuman esittäminen tuskin oli taantumuksellinen teko, se oli hyvä vertaus. Tutkimustiedon pitämistä turhana ihmettelen kyllä kovin. Metsäntutkimus on Suomessa poikkeuksellisen korkeatasoista. Tietoa on hyvin saatavilla. Johtopäätösten teon suhteen jokaisella on vapaus. Johtopäätösten teko on kuitenkin vaikeaa jos ei yhtään tutustu tutkittuun tietoon.
Jeesmies erityisesti on vakuuttunut(?) oman tiensä oikeellisuudesta ja monen muun vääryydestä. Niin olen minäkin omani suhteen ja yhtä vakuuttunut olen siitä, että Jeesmies on väärässä. Tästä syntyy se konflikti joka parhaimmillaan ilmenee monipuolisena keskusteluna ja pahimmillaan henkilöön käyvänä parjauksena. Ilmeisesti verensokeri alhaisuus ja nukkumattomat päiväunet johtavat tarpeettomaankin kärjistämiseen.
Koitin etsiä tätä haastattelua, en löytänyt. Onko puun takusella antaa linkkiä? Minkä päivän printtilehdessä juttu oli?
Kiinnijäämisten määrä on sama kaksiivetoisilla ja citymaastureilla. Citymaasturi jää vain kiinni paljon pahemmin. Niillä siiis pääsee pahaan paikkaan mutta ei sieltä pois. Kokemusta on foresterista, outbackistä ja xc90:stä. Syyllinen lapiotöhin löytyy tietysti penkin ja ratin välistä…
Yläharvennusta voi käyttää, mutta harkinnan jälkeen. Se sopii käytänössä aktiivimetsänomistajille jotka seuraavat puustojen kehitystä ja harventavat ajallaan. Se ei todellakaan sovi keskimääräiseen metsänhoitoon. Laatu on muutakin kuin oksikkuus tai oksan paksuus. Järeys on kuitenkin tärkein laatukriteeri. Jos pölli ei ole latvasta 15cm, niin se ei ole tukki. Näin yksinkertaista se on. Yläharvennus lisää tuulituhoriskiä merkittävästi joten pelisilmää vaaditaan. Yläharvennus sopi mielestäni lähinnä hyvin hoidettuihin männiköihin. Niissä riskit ovat pienimmät. Varmaa on se, että yläharventaminen ei muuta metsätaloutta ”amerikaksi”.
Pörssijoituksiin tuolla aiemmin viitattiin. 8% vuotuinen tuotto on todella kova vaatimus. Siihen pääsee kun tekee sijoituksen oikeaan aikaan. Joka hetki ei ole oikea aika. Onko nyt oikea aika? Kuka tietää? Tehokkaassa metsätaoloudessa pääsee 5-6% tuottoon ja väittäisin, että turvallisesti. Keskimääräisessä metsätaloudessa tulos on paljon heikompi. Tehokas ja oikea-aikainen metsätalous ei ole kuitenkaan rakettitiedettä. 5-6% on kova tuotto, täysin vertailukelpoinen muihin sijoituksiin.
Jos kyseessä on hirsirakenteinen sauna jota ei ole sisäpinnalta paneloitu, niin lauteiden teko on todella yksinkertaista. Tähän tarkoitukseen kannattaa sahauttaa niitä ylijäreitä kuusia. Ylälauteeksi riittää pari turpeen sahattua kuusilankkua ja alalauteeksi yksi. Jakkarat voi nikkaroida pätkistä.
Itse tykkään, että löylyhuoneessa on kunnolla kokoa ja kuutioita. Pohja minimissään 3m*3m ja korkeuttakin lähemmäs 3m. Seiniin ruuvataan reippaan kokoiset pulikat ja laudepuut sitten niitä vasten. Jos nuukailee lankkujen paksuudessa, niin keskelle voi virittää pönkäpuun. Lankkua ei tarvitse naulata kiinni. Toki jonkun ruuvin voi laittaa jos on mahdollisuus siihen, että kyyti on kovaa.
Tukilla ei tarvitse olla paksuutta kuin 60cm niin saa todella komeat lauteet. Ylälaude saa mielellään olla kunnon laveri toisin kuin nykyisen pikarakentamisen ja pikasaunomisen aikaan on tapana. Jos tuttavapiiristä löytyy hirsityön taitajaa, niin lankut voi piiluta kirveellä. Se sulkee solukot ja pinnasta tulee kaunis. Savusaunaan ei muunlaiset lauteet sovikaan, mutta normi jatkuvalämmitteiseenkin ne istuvat kuin nenä päähän.