Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

MV koittaa nyt olla populisti. ”Kaskimetsätalous” kuulostaa toki jotenkin luonnonmukaiselta ja luonnollisesti, mutt totuus on täysin päinvastainen. Kasken polton jälkeen syntyy eri lehtipuulajeista koostuva vesakko, joka ei muutamalla laatuharvennusraivauksella paremmaksi muutu. Toki hyvällä onnella voi lopputulos olla vanerikoivikko. Kuusta syntyy sinne alle jokseenkin takuuvarmasti seuraavan 50-100v aikana. Tolkuttoman pitkä odotusaika. Kyllä ne kaskialueen ”metsät” olivat vaan todella surkeita. Itä-Suomessa lepikoita uudistettiin valtion tuella lukemattomia hehtaareita sotien jälkeen. Ei niihin syntynyt alikasvoskuusia. Hyvä, että kaskitalouden kaltainen maan riistäminen on loppunut. Siellä missä sitä edelleen harjoitetaan on elintaso samalla tasolla kuin Suomessa 100v sitten.

Männyn istuttamista vältellään monesti aivan syyttä. Fakta on, että mt-pohjalla istutusmänty kehittyy todella hyvin. Männikön ensiharvennus on 5-10v aikaisemmin kuin kuusikon. Ainakin karummat mt-pohjat sopivat hyvin männyn istutukselle. VT-pohjilla pitäisi jo pärjätä kylvöllä. Luontaiseen koivuun verrattuna kertaalleen hoidettu istutusmännikkö on suunnilleen samaan aikaan ensiharvennuksessa ja harvennuksessa poistuma on isompi. Ja jäljelle jää tukkipuuaihiot, koivikoissa sitä sun tätä.
Nykyisiä 30-50v istutusmänniköitä ei pidä liikaa katsella kun nyt arvioi männyn istutuksen järkevyyttä. Taimimateriaali on kehittynyt 30v aikana huimasti (jalostus ja pottitaimet). Turvemaiden istutus ei tosin taida kannattaa kuin rehevimmillä pohjilla, joilla voi käyttää kuusta. Niilläkin tosin hallariski kannattaa arvioida. Männyntaimet maksavat vähemmän ja pikkupaakku on aivan ok. Hirvituhoriski on toki olemassa, mutta siinäkin on alueellista vaihtelua.

Nyt harvennusiässä olevat avojuuritaimin perustetut männiköt ovat valtaosin laadultaan kuitenkin kelvollisia. Harvennuksessa poistetaan huonoimpia ja jos kaksi harvennusta tehdään, niin todella harvassa ovat ne kuviot joilta ei kohtuullista tukkiprosenttia voi odottaa päätehakkuussa. Eihän niistä mitään puusepänpuuta hakata, mutta tukkia kuitenkin.

Voihan ne tyrmäystipat laittaa vaikka samana päivänä mätästyksen jälkeen. Mättäälle ei kannata ruiskuttaa kun niillä ei pitäisi lehtivihreää olla, vain kivennäismaata. Itsellä ei ole ongelmia ollut vaikka istutus on ollut jo seuraavana päivänä ruiskutuksen jälkeen. Tämä on oma kokemus, takuuta en anna.

Tämä glyfosaattiruiskutus ei ole se merkittävin asia. Laadukas mätäs, lämmin maa, hyväkuntoiset taimet (juurenpäät näkyy valkoisina ja tanakoina) ja istutus kivennäismaan alla olevaan kunttaan asti ratkaisevat.

Näytti tosiaan kuvissa olevan männikön alla terhakkaan näköistä kuusialikasvosta. Kasvupaikka vaan taitaa olla pikemminkin vt kuin mt. Tuollaisten kuusien kasvu jokseenkin pysähtyy hiukan varttuneemalla iällä. Kun kyseinen metsä muuttuu kuusivaltaiseksi, niin hehtaarituotos romahtaa. Tästä huolimatta kyseiset kuuset kannattaa kasvattaa päätehakkuuseen jos ne mäntyjen poiston jälkeen ovat kunnossa ja useampi metrisiä on edes 1000kpl/ha. Jos haluaa kuuset kohtuuajassa tukkipuiksi, niin typpilannoitus voi antaa draattisen kasvureaktion. Männyn pohjaa nuo ovat ja epäilen vahvasti että mäntyä ei sinne kuusten siimekseen nouse vaikka vartoisi 20 vuotta.

Ehkä se on sitten valittamista ja huonoa asennetta jos työhän ryhtyessään jo tietää, että hyvää ei tule. Siinä ei raivausterä auta yhtään. P*****ta ei saa kultaa. Ymmärrän hyvin motokuskia jos motivaatio heikkenee keppiviidakossa. Jos kuskilla ei ole isompaa väliä mihin kuntoon metsä jää, ”töissähän täällä vain ollaan”, niin sitten hän on oikea kuski keppiviidakkoon. Aivan varmaa on kuitenkin se, että yrittäjälle kuuluu palkka ylimääräisestä raivaustyöstä. Muuten tämä on kestämätön tilanne. Hyvin metsiään hoitavat käytännössä subventoivat keppimetsänkasvattajia. Tätä en hyväksy ja onnneksi ainkin Keski- ja Itä-Suomessa leimikon korjuutekniset tekijät vaikuttavat jo kantohintaan. Harjavalassa tämä on tietysti eritavalla.