Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset

Minun mielestä olisi tasapuolista jos energiakäytön tukea maksettaisiin kasvatusmallista riippumatta. Nyt tukea saa vain huonoon metsän hoitoon. Miksi jämptisti ja jaksollisesti kasvatetussa tai jatkuvan kasvatuksen metsässä tuotetulle puulle ei saa energiatukea? Minusta tämä on väärin, ei ainakaan tasapuolista ja johtaa tukikikkailuun. Ja ei, en ole teollisuuden palveluksessa.

Ojien perkaukseen ja terveyslannoitukseen tuki on paikallaan jos hakkuutulot ovat vuosikymmenten päässä. Se on tietysti hölmöilyä jos nyt tehdään kunnostusojitus ja 10v päästä lyödään jo aukoksi. Tähän voi olla vaikea puuttua eikä joka asiaan tarvitsekaan puuttua. Siinä 10v aikana ehtii jo usein omistajakin vaihtua. Tiet ja tieyhteydet laajasti ajatellen ovat tärkeitä. Tietäkään ei tosin ”perille asti” tarvitse tehdä yhtä järeäksi. Tämä unohtuu teiden kunnostushankkeissa kun pussinperällekin vaaditaan yhtä paksu matto sepeliä kuin alkupäähän. No niin, meni jo saivarteluksi…

Energiapuun käytön lisääminen ja tukeminen (tai kivihiilen haittaveron nostaminen) on hyvin kannatettavaa. Puuntuottajat kuitenkin tulee asettaa samalle viivalle. Se ken haluaa tuottaa energiapuuta puskametsätaloudella tehköön sen vapaasti, mutta ilman tukiaisia. En ymmärrä Jeesmiehen tukien mankumista, ikäänkuin olisit oikein hyväntekijä kun teetät tukiaisten voimalla energiapuusavottaa. . Kohtuullisen tympeän ja imelän oloista toimintaa.

Ei voi kuin ihmetellä suomalaisten Nato-kammoa. Historiaa ei todellakaan tunneta. Puolueettomuus oli mantra jota hoettiin olosuhteiden pakosta. Suvereeniteettiä meillä ei yya-sopimukseen aikaan ollut. Yya-sopimuksen aikaan olimme vähintään Varsovanliiton rauhankumppaneita ja todellisuudessa olimme sotilasliitossa. Länsimaissa tämä kyllä ymmärrettiin ja siitä muistuteltiinkin, mutta häveliäästi.

Venäjä ei ole tuosta rajantakaa mihinkään häviämässä. Venäjää ei pidä eikä kannata pelätä, mutta realisti täytyy olla. Yrittämällä pärjätä yksin menetämme osan suvereeniteetistamme. Tästä on kyse. Ei siitä, että Venäjä olisi tänne nyt hyökkäämässä. Naton jäsenenä meillä olisi vain enemmän voimaa takanamme ja Venäjä kunnioittaa sitä. Ja vain sitä. On naivia kuvitella, että Venäjä kunnioittaisi puolueettomuutta tai vaikkapa kahdenkeskisiä suhteita. Ei ei, niitä se käyttäisi vain hyväkseen.

Naton operaatioihin pitkin maailmaa emme joudu jos emme halua. Vähäinen riski on toki olemassa, että poliitikkomme hakeutuvat ”kaikkiin ytimiin”, mutta tässä asiassa en siihen usko. Naton operaatioihin ei varusmiehiä kuitenkaan lähetetä. Olimme Natossa tai emme, niin asevelvollisuudesta siirrytään jonkinlaiseen sekajärjestelmään. Naton operaatioihin lähtisi, jos lähtisi, siis ammattisotilaita, jotka ovat ammatinvalintansa tehneet.

Naton jäsenyys ei johda venäjänsuhteiden huononemiseen. Päinvastoin. Tottakai alkuvaiheessa kuulisimme hyvinkin voimakasta retoriikkaa, mutta pitääkö meidän pelästyä sitä? Naapureita olemme jatkossakin ja kauppa se on joka kannattaa.

EU:n pakotteet Venäjälle tulevat olemaan hyvin lieviä ja vaikutusta niillä ei ole. Silti ne ovat välttämättömiö. Venäjän teot Georgiassa ja Ukrainassa ovat täysin tuomittavia. Mielestäni voimakkaatkin pakotteet ovat perusteltuja ja lyhyen tähtäimen taloudelliset seuraukset täytyy vain kestää. Esimerkiksi Väyrysen lausunnot ovat kunnianvastaisia ja häpeällisiä.

Hyviä teesejä Reimalta paitsi viimeinen kappale. Yläharventaminen voi olla ok kun tila on saanut maksettua. Iso kysymys on kannattaako toinen saatikka kolmas harvennus ollenkaan? Ei kannata jos päätehakkuu siintää joka tapauksessa 10v päässä. Kiertoajan lyhentäminen on a ja o, eli järeytyminen täytyy pitää vauhdissa.

Minä lähden siitä, että jokaisen ostettu palsta ja korot on takaisinmaksettu kyseisen palstan myyntituloilla viimeistään 20v hankinnasta. Tähän yhtälöön ei yläharventaminen, pienaukkohakkut ja jatkuvakasvatus mahdu. Rahat ei nimittäin niillä konsteilla riitä, joutuu rahoittamaan muiden palstojen tuloilla. Onko tämä Reiman mielestä ok?

Männyn istutus voi olla aivan perusteltua nykyään. Karulla mt pohjalla istutusmänty kehittyy kuusta huomattavasti nopeammin ja laatu on ok. Istutuskulut ovat pienemmät (reilusti alle tuhat euroa). Mänty uudistuu luontaisesti tai kylväen erittäin hyvin vain ct ja vt- pohjilla.

Aukkohakkuussa tuloja saa myös hakkuutähteestä ja kannoista, rahaa tulee yli 1000 e/ha parhaimmillaan. Nämä rahat jäävät saamatta jatkuva yms. hakkuissa.

Hehtaarien haalimisesta olen kyllä samaa mieltä, mutta Reiman jälkeensä jättämistä tuskin olen kiinnostunut.

Ostopalstoilla voi hyvinkin, ja pitääkin, laskea kassavirta seuraavalle 10v ja 20v jaksolle. Viimeistään 20v aikana kauppahinta pitää saada metsästä ja lainan korot tietysti myös. Näin pitkiä takaisinmaksuaikoja ei yritystoiminnassa voi tietenkään hyväksyä vaikka sellutehtaat ja ydinvoimalat varmaan lasketaan pitemmälläkin takaisinmaksuajalla.

Kasvatusmetsistä ja taimikoista koostuvan metsätilan kassavirtaa lasken itse pääsääntöisesti avohakkuuseen johtavalla hoitoketjulla. Nykyisillä metsätilahinnoilla pelkkä yläharventaminen, metsänhoidollinen harsinta tai pienaukkohakkuut eivät riitä. Niillä ei saa pääomaa maksettua takasin. Tämän takia lasken viljelyn päätehakkuun kustannukseksi. En siis sijoitukseksi. Tämä on tietysti väärin laskettu(?), mutta muunlainen matematiikka ei pelaa.

Laskeppa Reima itse muutaman kiinnostavan tilan osalta, niin huomaat, että jatkuvasti kasvattaen kassavirta ei riitä tilan takaisin maksuun. Jaksollisessa kasvatuksessa menot pitää toki minimoida. Se onnistuu toimenpiteiden oikealla ajoituksella ja ammattitaidolla kaikissa työvaiheissa. Olennaisen tärkeää on pitää huolta mahdollisimman nopeasta järeytymisestä. Tämän takia lannoitan käytännössä kaikki kuviot kahteen kertaan. Suometsistä yritän pysyä erossa vaikka nekin voivat olla hyviä ostoksia arvokasvun kynnyksellä. Suometsien uudistaminen luontaisesti saattaa myös olla helpompaa kuin yleisesti kuvitellaan.

Viljely on minulle siis pääsääntöisesti päätehakkuun kustannus. Se siis pienentää päätehakkuutuloja, mutta arvoa en sille laske. Toki juuri istutetun kuvion arvo on kuitenkin korkeampi kuin A0 kuvion. Oikea-aikasella ja mahdollisimman edullisella taimikonhoidolla varmistan, että kuvion arvo kehittyy suotuisasti vaikka se ei Reimalle riittävää nettotulojen nykyarvoa tuottaisikaan.

Pohjois-Suomi voi olla asia erikseen. Minulla ei ole käytännön kokemusta. Aivan varmasti siellä korostuu se, että ”tili tehdään tilaa ostettaessa”.