Käyttäjän Pete kirjoittamat vastaukset
-
Kaksi harvennuskertaa kyllä riittää varsin hyvin jos taimikonhoidot on tehty ajallaan. Turvemailla riittää yksikin harvennus. Myös rehevissä viljelykuusikoissa riittää yksi harvennus jos taimikonharvennuksessa on tiputettu runkoluku 1800kpl/ha tasoon (sisältäen kaikki puulajit). Jos kuusikon päällä kasvatellaan ensin energiapuuta, niin harvennuskertoja tulee vähintään yksi lisää. Hyvin monesti kaksikin käyntiä tulee lisää kun ylispuukoivuja ei poisteta vaan sinne jää kuitenkin se 200-600kpl ”vaneriksi kypsymään”. Kiertoaika venähtää samalla vähintään 20 vuotta…
Hieman tai oikeastaa täysin epäselväksi jää mitä suorittava avaukseellan tarrkoittaa? Pitäisikö nuorien puuustojen kantokäsittely lopettaa? Kantokäsittelyn kemeratuki lopettaa? Vai kehittää hakkuupäätä niin, että aine kohdistuisi paremmin kannoille?
Kemeravaroista korvataan tosiaan aiinekulut ja hiukan työnkin osuutta. Käsittelykulut ovat pienentyneet aika dramaattisesti nyt kun urealiuostakin myy useampi toimittaja. Kemerravaroista korvattavaksi käsittely sopii minusta sikäli hyvin, että hyötyä saadaan vasta pitkän ajan kuluessa ja tuleville sukupolvilla. Toisin on esim taimikonhoidon suhteen, siinä palstan arvo nousee heti kun hoito on tehty.
Nuorienkin metsien käsittely on mielestäni tärkeää niin, että juurikäävän leviämistä voidaan hidastaa vaikka kokonaan sitä ei voi estää. Olennaista olisi myös, että hirvikanta saataisiin sille tasolle, että lehtipuiidenkin kasvatus onnistuisi.
Monelle konekuskille kantokäsittely tuntuu olevan hyvin vastenmielistä, suorittava ei kuitenkaan tähän porukkaan kuulu?
Ei ole vielä osunut tuollaisia pohjia omalle kohdalle, mutta muutaman vuioden päästä kylläkin.
Mietityttää, että voiko todella olla suhteellisen reheväkasvuisia pohjia jotka ovat niin kivisiä ettei mättäitä saa syntymään millään konstilla? En nyt tarkoita Matti Kärkkäisen esimerkkiä jossa hän oli ajattanut maata kivikkoon ja tehnyt niistä mättäitä. Jospa vain tilaa entistä isompaa kaivinkonetta paikalle ja ottaa maata sieltä missä sitä vain on? Kärkkäisen oppeja edelleen taitaa olla myös se, että kiviselle pohjalle sopii ”ojitusmätästys”, jossa oja kaivetaan sen verran syvään, että maata saa siilattua tarpeellisen määrän pieniksi mättäiksi. Ojaa sitten samalla myös hiukan tasoitellaan. Ihan pienellä mehumaijalla tämä ei onnistu.
No tämä oli tämmöstä pohdistaa vaan, kokemusta minulla ei tosiaan kivikoista ole.
Veikkaan, että ei niitä koivuja malteta kaikki pois ottaa ja päälle jää vielä 500kpl hieskoivuja ”vaneriksi varttumaan”…:)
Leppää jätän aina kun sitä on, mutta istutustaimia haittaavat kaadan kaikki. Varhaisperkauksessa leppää ei pidä jättää, mutta hävitettyä sitä ei saa. Kannattaa nekin kaataa maahan ja
jättää sitten vesoja pystyyn varsinaisessa taimikonharvennuksessa. Taimikonharvennuksessa olen katkonut leppiä pitkään kantoon, taivuttamalla jopa 3m ”kantoja”. Tuossa vaiheessa ne eivät kasva enää kuusikon päälle.Suhtaudun hyvin vakavasti juurikääpä ja tyvitervasriskiin. Sen takia en tee/teetä varsinaisia taimiklonharvennuksia (pituusvaihe 3m ja siitä ylös) kesällä. Pyrin hoitamaan ne joko hankikantojen aikaan (onnistuu harvoin) tai myöhään syksyllä loka-joulukuussa. Tuossa vaiheessa kantoläpimitta voi olla useita senttejä varsinkin susipuilla.
Varhaisperkauksien suhteen en ainkaan vielä ole hysteerinen. Kun havupuut ovat noin 1m pituisia, niin tartuntariskiä ei ainakaan nykytutkimuksen mukaan ole. Keskikesällä kun varhaisperkaa, niin vesominen on vähäisempää vaikka erot ovat kyllä pieniä. Jos kyseessä on hyvä kylvötaimikko. Tosin en varhaisperkauksessa juurikaan raivauta havupuita. Jos työn haluaa ostaa edullisesti, niin helpoin ohjeistus ”puolanpojille” on kaikki lehtipuu kaadetaan, mutta ei yhtään havupuuta. Tästä kyllä seuraa tarve harventaa kylvötuppaita viimeistään 2m vaiheessa. Ja kun 2m vaiheessa tehdään taimikonharvennus, niin sitten jätän 2500-3000 runkoa hehtaarille. Jos taimikonharvennus tehdään 6m puustoon, niin puditan suoraan 2000kpl/ha asentoon.
Jeesmies, ketjun aloittaja kyseli kuivankankaan uudistusalan varhaisperkauksesta tilanteessa jossa mäntyä on kuviolla hyvin. Tuollaisella kohteella mäntyä nousee vielä lisää esiin. Ei ole mitään syytä jättää lehtipuuta tällaiselle kuviolle jo varhaisperkausvaiheessa.
Omat epäonistuneet uudistusalasi tuskin antavat mitään viitteitä siihen miten aloittajan taimikkoa kannattaisi hoitaa.
Puskakasvatusoppisi kuulostavat myös täysin uskomattomilta. Vaikuttaa siltä, että sinä haluat aina olla eri mieltä kuin esim. ”suorittava”. Tämä nakertaa uskottavuuttasi, mutta tuo toisaalta hymyn huulille, eli jatka samaa latua vaan:)!
Kaikki lehtipuu tarkasti pois, niin hirvetkään ei viihdy niin hyvin. Ja männyt kiittävät hyvällä kasvullaan. Tämä on tutkimusten kiistaton lopputulos, mutta moni metsänomistaja on toista mieltä perustuen omiin kokemuksiin. Ne kokemukset ovat tietysti pieneltä alalta isoimmillakin manttaali-mateilla ja tulokset ovat aina paikallisen hirvikannan värittämiä.
Missään olosuhteissa lehtipuusekoitus ei kuitenkaan mäntyjä suojaa
Jos hirviä on erityisen paljon ja lauma pysähtyy taimikkoon syvän lumen aikaan, niin ainoastaan riista-aita estää tuhot.
Kannattaa siis ehdottomasti varhaisperata tai perkauttaa, saat hyvinvoivan ja laatupuuta tuottavat taimikot. Koita myös vaikuttaa siihen, että kaatolupia myönnetään, haetaan ja käytetään täysimääräisesti!
Ok, eli 100mottia kolmelta hehtaarilta. Se on varmasti mahdollista. Hakkuutuloa noin 200-300€ hehtaari + nuorenmetsänhoitotuki. Hakkuutulostakin suurin osa tulee korjuuhaketustuen kautta, eli hyvin tukivetoinen ”hakkuu” kokonaisuudessaan. Mikäs siinä, otetaan tuet pois niin kauankuin niitä saa.
Itse olisi raivannut alusta alkaen 2000kpl/ha asentoon. Se ensimmäinen raivaus menee samalla kustannuksella raivaa sitten 2000 tai 4000kpl/ha tiheyteen (varhaisperkaus). Toinen taimikonhoito toki tarvitaan ja se maksaa rahaa. Jeesmiehen mallissa rahaliikenne on toiseen suuntaan nykyisellä tukisysteemillä. Itselläni ei vain ole varaa kiertoajan pidentämiseen vaikka siitä muutaman euron saisinkin.
Focus ultra tehoaa vain heinämäisiin, eli se ole tässä tapauksessa vaihtoehto. Glyfosaatin kanssa olisin hyvin varovainen. Joudut kyllä suojaaman jokaisen taimen erikseen, muuten tulee vioituksia. Jonkinmoisia sivelylaitteita on myös olemassa ja toimivat aika hyvin vaikka työtä tehdessä se tuntuu toivottomalta. Sivelylaitteella vijoitukset pystyy aika hyvin välttämään. Pitkään kasvustoon ne eivät mielestäni sovi. En löytänyt tällaista Suomesta joten tilasin ameriikan ihmemaasta sellaisesta firmasta kuin http://www.forestry-suppliers.com
Levittimen löytää kun laittaa googleen:
sideswipe pro herbicide applicator