Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Muistutan tässä yhteydessä ohjelmointi työstä, jonka teki ensin koodari ja sitten tekoäly. Koodareilla meni 40 vrk ohjelman tekoon ja tekoäly teki saman minuuteissa. Tekoälyn koodissa ei ollut virheitä, Koodareilla joku virhe jäi. Kuka vaan koodari koodaa hyvästä speksistä ja siihen pystyy myös tekoäly. Hyvän speksin tekeminen on aina se vaikein osa-alue ja siinä tarvitaan ihmistä, joka ymmärtää prosessin ja miten sitä koodilla parannetaan.
Entäs tutkimustyö vaikka lääkkeiden kehittämiseksi, tekoäly käy läpi kaikki tietokannoissa olevat tutkimukset ottaen huomioon kaikki muuttujat. Voi tulla mullistavia havaintoja ja ihan uusia hoitoja. Puhumattakaan siitä, että emme osaa kuvitella, mitä tekoälyllä voidaan tehdä. Varmasti voidaan tehdä myös tauti, joka tuhoaa tietyn geenipiirteen omaavat jne.
Maalaisjärjellä ajatellen energiapuun käyttö jatkuu hieman syklisenä ja hinta joustaa tuntuvasti markkinan mukaan. Suurin kysymysmerkki tulevaisuudessa on kansainvälinen sääntely.
Paljon on maita, jotka ovat hävittäneet jo tai hävittämässä nyt metsiään puuta polttamalla. Tätä voidaan taas ylikorjata yhtenäisillä kansainvälisillä sopimuksilla. Intiassa valtio jakaa jo kansalaisille ilmaisia kaasusäiliöitä lämmitystä varten, jotta puun polttaminen loppuisi, USA tuo Lng:n. Meillä puustoinen ala vähenee infra rakentamisen johdosta, mutta kuitenkin vähenee, eikä metsien 100% uudistaminen tuossa sitten ensisilmäyksellä näy. Meillä päättäjillä on tässä vastuu, että säilytämme tässä asiassa järjen valon ja itsenäisyyden, metsäteollisuus ei puun polttoa ainakaan julkisesti kannata.
Raakaöljyä jalostettaessa syntyy 10% kerosiinia, 45% bensiiniä ja 30% dieseliä. Tuota kaavaa ei voi juuri muuttaa niin että tehtäisiin suhteessa enempi kerosiinia.
Laivaliikenteen oikeat haitalliset päästöt päätyvät mereen, hiilidioksidi on murheista pienin. Laivaliikenne voidaan muuttaa kaasu ja vety pohjaisiin polttoaineisiin, suurin osa isoista parhaillaan rakennettavista laivoista on kolmipolttoaine moottoreilla (Wärtsilä) ja LNG on oletus polttoaine. Saastuttavia laivoja ei valistuneet asiakkaat halua tuotteidensa kuljetukseen, uusien laivojen kysyntä ja rahtitaksat ovat hyväksytyillä markkinoilla paljon paremmat. Keinotekoinen hiilidioksidi sääntely sanktioineen vahvistuu jossain vaiheessa, väheneekö sitten laivaus, kun vety pohjaisia polttoaineita ei ole kuin jossain harvassa paikassa vähäisiä määriä, vai miten tuo menee. Pitäisi nähdä että liikenne on puhdistumassa jo radikaalisti ja mitkä edellytykset tai onko tarvettakaan säännellä hiilidioksidin tupruttelua, kun vaihtoehtoja ei ole.
Varjolaivastoa romutetaan hitaasti. Eagle S, jonka Suomi kaappasi vajaa vuosi sitten, on myyty Turkkiin romutettavaksi. Muitakin aluksia on myyty romutettaviksi, noista saavat tietysti varmemmin rahansa pois heti, kuin jonottamalla toimimattoman öljysataman äärellä. Iranin öljyä on paljon tankkereissa odottelemassa ankkurissa, noista välillä tankataan ohi meneviä sallittuja aluksia ja lorahtaa siinä tankatessa vähän mereenkin tavaraa.
Öljyn kulutus kasvaa maapallolla, kun lentoliikenne kasvaa. Esim. Okeanis Eco tankers rahtiyhtiön arvo on lähes tuplaantunut vuoden takaisesta, rahtaushinnat ovat useilla reiteillä kolminkertaistuneet, varjolaivastoa vihdoin korvataan hyväksytyillä paateilla. Opec lisää nyt öljyn tuotantoa, jolloin öljyn hintataso säilyy siedettävänä ja öljytuotteiden kysyntä vahvistuu. Kerosiini on halpaa ja tankkerit tekee taas kunnon tulosta, jokaiselle jotain.
Oopperan valtionavuista pitäisi äänestää eduskunnassa. Äänestäjien henkilökohtainen valinta julkaistaan ylen sivuilla ja iltalehdessä yms. Sama käytäntö moneen muuhunkin istumis huvituksiin. Tuetaan toimintoja, jotka vähentävät elintasosairauksia. Istumiseen kannustaminen tulee todella kalliiksi.
Julkisessa terveydenhuollossa on ilmennyt terveitä piirteitä. Jos ihmiselle on vuosikausia puhuttu kuntoilusta ja painonpudottamisesta, eikä mitään tämänsuuntaista tapahdu, lääkäri ei myöskään osallistu täysillä. Terveydenhuolto pitää olla jokapäiväistä yksilötasolla, siihen ei yhteiskunta pysty. Viimeinen kuume tauti omalta osalta oli korona neljä vuotta sitten, sen jälkeen ei päivääkään edes nuhaa tms työkykyä haittaavaa oiretta. Pituus 180 cm, paino 70 kg ja ruoto kunnossa, voi juosta pitkiä lenkkejä tai nostella tukkeja uran sivuun ja touhuta tilanteen mukaan. Turvaverkko on rakennettu ilman yhteiskunnan holhousta, tukia on tosin tullut metsänhoitoon, mikä on myös kannustanut liikkumaan.
Ne jotka osaavat oman hommansa muita paremmin ja haluavat muuttaa ulkomaille, muuttavat kuitenkin. Jos Suomessa on perhe ja kaikki, huippuosaaja voi varmasti jäädä myös Suomeen. Uusi huipputeknologia kasvaa parhaiten, kun omistajalla on rahkeita liittää teknologia globaalisti tuotteisiin. Lilliputti yritykset tekevät omistajistaan äkkirikkaita, kun uuden teknologian yritys myydään, toinen polku on teknologian vanhentuminen ennen markkinoiden valloitusta.
Jos ongelma koskee pieniä ja keskisuuria yrityksiä, puuttuuko yrityskehitys yhtiöt välistä? Markkina-alue on pieni ja rahkeita laajentaa ei ole, kun luottoa ei ole, eikä kokemusta. Noissa kalliin lainarahan lisäksi kaupataan mieluusti osuutta yrityksestä ja kehitysyhtiö sitoutuu saamaan hommat sujumaan, kun oma hyvä tuotto siitä riippuu. Ymmärrän, ettei ison pankin ole tarve alkaa rahoittamaan tämmöisiä, ehkä vajailla resursseilla kehitettäviä hankkeita, osaajia tarvitaan sen hyvän idean ympärille.
Kiitos perehtymisestä, ei yllättänyt. Tämä kilpailee tietysti fsc:n kanssa. Pefc ei noille metsänsä hävittäneille keskieurooppalaisille kelpaa. Kiinasta kun tulee paketti, kartonki on kivihiilellä työstetty. mutta ehkä nämä maanpetturit sen kanssa voivat elää ja valistunut sertifikaatteihin perehtynyt kuluttaja voi aina välillä joustaa.
Suojelu ja sääntely heikentävät ensisijaisesti kilpailukykyä. Täällä säännellään ja ostetaan samalla Kiinan kivihiilellä tuotetut tuotteet. Eurooppa häviää tekoäly kilpailussakin 6-0 kiinalaisille, joille on hiilijalanjälki sivuseikka, kun energiasyöpöt datakeskukset pystytetään. Kiinassa kyllä huolehditaan kaupunkien keskustojen ilmanlaadusta, mutta hiilen kiertoon viitataan kintaalla, kun kehitys ja markkinoiden hallinta niin vaativat. Jos sääntely on tärkeää, pitäisi kulutus suunnata myös niin, että sääntely toisi etua markkinoilla. Euroopassa on paljon ylikapasiteetti ja vastaus siihen on sääntely, jonka seurauksena mikään ei kannata verrattuna kiinalaiseen tuotantoon.
Jos puhutaan reaalimaailmasta, niin luvut täsmää, ehkä tuo puolen metrin väli vaatii jo huonoa hoitoa, mutta semmoisia ne konehakkuutkin välillä on. 1400 tainta/ha istutus on sitten tulevaisuutta, mutta tuonnekin väleihin tulee hyviä luonnon taimia, kuusikkoon mänty sekapuuna on tervetullut, kun tulee siemensyntyisenä hiukan takamatkalta.
