Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kotimaisen sellu kapasiteetin ja sahauksen ym järeän puun hyödyntämisen pitäisi olla balanssissa, että järeälle puulle olisi laadusta riippuen sopiva jalostus paikka ja kannattavuus hyvä. Metsänomistajan etu ei ole valtava sellubuumi, jos sellun tekeminen on isolle firmalle silloin selkeästi kannattavinta, ohjautuu järeää puuta sellukattilaan uusilla järeän puun tiukennetuilla laatukriteereillä. En tiedä huomasiko kukaan muu, että mäntytukista oli isolla firmalla pula syksyllä, toki ilmeisesti paikallisesti. Jos sellupuusta on pula ja tilanne uhkaa vaikuttaa tuotantoon, tukin hintaa korotetaan näistä tämänhetkisistä 10% ja 20% tukista siirtyy kuituun, näin se vaan menee.
Tuossa katselin juuri uuden tiekunnan osakasluetteloa, näkyi olevan perusmaksu 20 euroa ja oma 15 ha palstan vuosimaksu yhteensä reilu 30 euroa. Jos tuollaisia 15 ha paloja olisi 5 kpl, vuosikustannus olisi noin 160 euroa ja yhdellä 75 ha tilalla alle 80 euroa. On tuolla jonkinlainen merkitys, tuo vastaava hinnoittelu on käytössä muuallakin, eli tuolla samalla sapluunalla sitä laskettiin jo opiskeluaikanakin ja ei minulla siitä sanottavaa, ihan toimiva osittelu menetelmä. Perusmaksu tosin pikkutilalla on merkittävä, jollakin tilalla näkyi olevan 2 euron luokkaa manttaali maksu ja siinä perusmaksu voi olla jo kohtuuton ja pitäisi olla mahdollista korjata alas päin.
Vähemmän kuitenkin on niitä kuvioita, missä ensiharvennuksen aikaan räipät mukaanlukien runkoluku alle 2500. Eri asia, mikä olisi optimi runkoluku. Jos tekee taimikonhoidon 1800 runkoon 3 metrin pituus vaiheessa, voi ensiharvennus vaiheessa hyvinkin olla leppiä ja muita räippiä ihan riittävästi. Poistettavien räippien ei tarvitse olla kuin puolet valtapuuston pituudesta.
Lukioiden kuviin lähetetyissä toimii sensuuri, tänne lähettäminen on radikaalia. Asiallisesti ajatellen, tämmöinen pikku kuva aiheeseen liittyen on piristävää. Lukijoiden kuvissakin usein aletaan uusi keskustelu samasta aiheesta, kun kuvia tulee muutaman päivän päästä lisää ja tuleviin hakuihin löytyy tietysti joku noista kuvista ensin ja suuri osa keskustelua jää todennäköisesti tiedonjanoiselta nettisurffaajalta huomioimatta tai ainakin tuo koko keskustelun seuraaminen on erittäin hankalaa, kun keskustelua käydään useammassa säikeessä.
Kemeratuki lisää hakkuun tai jopa kiertoajan kannattavuutta huomattavasti. 20 vuotiaassa puustossa hakkuutulo ilman kemeraa voi olla vaikka 600 euroa/ha, kemeran kanssa tulos on 1000 euroa. Hankinnalla kemeran osuus lopputuloksessa on tietysti pienempi, kun tievarsi hinta hehtaarilta on noin 1500 euroa, mutta edelleen kemera merkittävä lisä. Jatkuuko kemeran korjuutuki parin vuoden päästä – jos ei jatku niin kannattaa harventaa pikaisesti.
Taitaa tarvita rautalankaa taas. Energiapuuksi voi tehdä kaikki samaan kasaan ja joka uralla ajetaan parhaimmillaan vain kerran verrattuna jos otetaan kolme eri kuitupuu lajia. Jos hinta energiapuulle olisi vaikka vain 10% pienempi kuin kuidulla, tekisin kaiken ensiharvennuspuun energiaksi. Korjuu kustannuksilla (hakkuu+ajo) saisi tuon 3 euroa kuoletettua ja latvan voisi katkoa noin 4-6 cm paksuuteen tilanteen mukaan ja se tekisi hieman lisää kuutioita vähällä vaivalla ja urapainumat olisivat pienemmät.
25 eur/m3 taisi olla energiapuun hinta rankana kesä kelpoisen tien varressa täällä, kun puhutaan alle sadan motin pinosta. Kuidut noin 32 euroa. Normi hakkuussa manu työnä tuntuisi että 6 sentistä poikki, motolla tuo loppuosa latvasta tietysti hurahtaa sekuntissa. Jos puutavaralajeja on useita ja aiheuttaa pehmeällä pohjalla ajokoneelle useita ylimääräisiä ajokertoja tai sekakuormia, näkyy tuokin tietysti euroina lopputuloksessa ja urapainumina maastossa. Tuo hinnan ero on kuitenkin huomattavan suuri, että itse teen vain kuitupuut.
Toivotaan ja uskotaan että energiapuun kasvava kysyntä nostaa kuitupuun hintaa koko maassa, toistaiseksi täällä energiaksi ei ainakaan minun kuituleimikkoa kannata tehdä. Ja jos alikasvoksia tai alle kuitukokoista ylipäätään aletaan keräämään, niin manutyössä ei vaan kerkiä noita rangoiksi tehdä ja kokorunkona kasvupaikalle tarpeelliset ravinteet lähtevät suurelta osin. Rahasta suurelta osin kyse ensiharvennus vaiheessa lannoittaminen olemassa olevilla risuilla.
