Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jatkoaikaa hankkeille ei tosiaan saa. Rahoitus hakemukseen tehdyt pinta-alat kuvioittain ja karttaliiteet. Ja kun vuosi on kulunut edellisen kemerahakemuksen teosta, teet uuden hakemuksen tekemättömistä aloista. Kannattaa soittaa metsäkeskukseen, ainakin meillä opastavat, miten metsänomistajan etu parhaiten tulee huomioitua lain puitteissa.
On kyllä erikoisin mittaustapa mitä nykyisin on käytössä. Itse teen juuri hankintaa, missä pienimmistä poistettavista tulee juuri yksi 3 metrin kuitu ja suurimmissa kuituosa 13 metriä, tuolla voisi noheva kuski kolminkertaistaa puumäärän metsuri motokuskin esittelemällä mittaustavalla. Ei uskoisi että tuollaista on joku kehittänyt.
Voi excelissäkin kasvatella puustoa omilla parametreillä. Motti ohjelmassa toki valmiina paljon. Excelistä saat ulos kuitenkin monipuolisesti asioita, Motti ohjelmassa raportteja ei saa ilmeisesti vieläkään kovin paljon itse määriteltyä ja kokonaisuuksien hahmottamiseen siinä ei ole työkalua. Excel on erinomainen työkalu, vaatii kuitenkin perehtymistä että siitä hyötyä saa.
En käytä nykyään kumpaakaan muutakuin metsätilaa ostettaessa tarjouksen määrittelyyn ja tietysti veroasioissa. Täytyisi varmaan oliikollia hieman peesata ja pudotella nuo metsäänfi tiedot exceliin, josko voisi suunnitella tulevia asioita ja maastokäynneillä päivitettynä tiedot saisi kohdilleen. Nykyään tällainen tiedon ylläpito on jo helppoa ja tehokasta, kun tabletissa on kartat sijaintitiedolla ja excel aukeaa maastossakin ja sama taulukko on pilvipalvelun ansiosta kaikkien omien laitteiden käytössä.
Rane tuossa kirjoitti noista näkyvistä päivämääristä, näkyy siellä osa haetuista kemeroista. Kuitenkin ostetuilla tiloilla ei näy edellisen omistajan kemera päätöksiä. En tiedä näkyykö omatkaan 9 vuotta sitten tehdyt kemerat. Mutta kehitys kehittyy, eräänä päivänä palvelu on ajantasalla, nyt kuitenkaan ei voi tietää sähköisen palvelun äärellä varmaksi, saako jollekin kuviolle kemeratukea.
Eipä noissa ongelmia, jos ei viimeisen 10 vuoden aikana ole tehty jo kemeraa. Hakemuksen teon jälkeen voi mennä vaikka puoli vuotta ja sitten metsäkeskus ilmoittaa että tässä on osalle kuvioista saatu kemeraa 9 vuotta sitten, olet jo tehnyt työn ja tuki vaan jää saamati kun olit vuoden etuajassa. Ei noita metsurin reppana tietysti jälkeenpäin kysele isänniltä. Hakemusta tehtäessä metsurin pitäisi kysyä metsäkeskukselta, voiko näihin kuvioihin saada kemeran, muutoin voi antaa katteettomia lupauksia isännälle. Ja hakemuksen tekopäivä on se mihin vertaavat nykyhetkeä, vanhojen kemeroiden osalta veikkaan päivämäärän olevan toteutusilmoitus, jonka kanssa pelkästään ennen toimittiin tai sitten rahoitus. Itselläkin on tuossa kerran virhe käynyt ja jäänyt kemera saamatta, oli täpärä tapaus, päivämäärä väli pitää olla vähintään 10 vuotta, ei muutamaa viikkoa vajaa.
Hieman isompi hiilinielu on metsätila, kun ei tuhlaa alaa nyt tien pohjaksi. Tuota ei vielä laskelmissa tarkoin osaa huomioida, mutta jos puiden pystyssä pitämisestä maksetaan jatkossa hyvin, kannattaa tuotakin pohtia jos tila tiettömän taipaleen takana.
Taitaa jäädä 30% kantturoihin osakesalkun tuotto tänä vuonna, eli moni onnistui paremmin, mutta kuitenkin kymppitonni tuli arvonnousua. Jos laittaa omaan talouteen nähden suht paljon kiinni, alkaa riskien otto vähenemään ja nousumarkkinan %-tuotto pienenemään, eli pitänee olla tyytyväinen. Ja jos kauhea kiima olisi nyt kilometrin tie kunnostaa, sen saisi tehtyä pelkällä yhden vuoden finanssituotolla.s
Jos on 3000 mottia puuta tulossa myyntiin ja tien teko mietityttää, kannattaa varmaan kysyä asiaa tutulta ostomieheltäkin, jos vaikka tekevät sen tien tässä markkinatilanteessa, kun puunhintaa eivät halua nostaa.
Viime talvena oli ihan hyvät hinnat, vaikka piti talvella puut pois viedäkin.. Meillä on yhdellä tilalla 3 km välissä kylätietä, jossa on tiekunta ja siellä päätös, että puuautot ajaa vain talvella. Kuinka paljon kannattaa satsata omaan kilometrin pätkään, jossa kuitenkin nelivedolla juuri pääsee kelirikkoaikaankin läpi?
Tuossa on kaksi kurkkua, joista toiseen sitä möhnää oli kertynyt, ilmeisemmin tuo toinen kanava aukeaa kokonaan auki vain kun täydellä kaasulla kuormitetaan ja pienemmässä risukossa tuo jää välillä vain puoliksi auki. Tuon toisen kurkun läpän täydellinen aukeaminen ei tapahdu suoraan samalla akselilla millä toinen läppä avautuu, vaan se aukeaa täysin ilmeisesti moottorin imupaineella.
Normaalistihan ilmanputsariin tulee vähän tuota öljymöhnää, mutta tuossa 555fxn kaasuttimessa, saa möhnää jäämään myös tuohon toiseen kurkkuun. Kyllähän sitä ihmettelin, miten siinä voi olla niin paljon kiinteää massaa kurkun reunalla ja läpässä kiinni, eli pika analyysillä puupölyä ja öljyä.
Se palautin jousi ei toimi, kun möhnä tukkii kurkkua niin että läppä ei sulkeudu, mutta kyllä möhnä heikentää ilmavirtaakin. Ennen säätämistä kannattaa putsata kaasutinkin, jos tehdassäädöillä on sahattu rikkaalla seoksella ja välillä puolikaasulla, veikkaan että sitä möhnää tulee silläkin tavoin.
En epäile jätkän korva kuuloa, itse joudun tekemään hienosäätöä metsässä.
