Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tuo 555fx on haastava säädettävä, joten 10 euron säätö on hyvä tarjous. Kun saa säädöt muka hyväksi ja sitten isossa puussa hieman kaipaisi lisää voluumia, niin h-suutinta pitää kiertää vain muutama aste, voi kai sen korvallakin kuulla, mutta työn ohessa tuo hienosäädön osuminen varmistuu heti.
Tehdassäädöt ovat 555fxssä tosi rikkaalla. Kulutus laskee tuntuvasti, kun säätää Arton ohjeella ja voi olla että ei enää pätkähtele. Uutena tankki kesti tehdassäädöllä noin tunnin ja vartin ja nyt vieläkin tuhannen tunnin sahauksen jälkeen tiukemmin säädettynä noin tunnin ja kolme varttia. Säätämiseen meni oikeasti aikaa, mutta kun sai sen kohdilleen tai riittävän hyväksi, niin meisseliä ei enää tarvi. Kaasuttimen toisen kurkun läppä jumitteli kerran öljyisen möhnän takia, sitä oli oikeasti liki teelusikallinen, kaasutin pitää välillä ainakin tuolta osin putsata, mutta putsasin samalla kaasuttimen sihdin ja uteliaisuuttani purin koko kaasuttimen ja puhaltelin suuttimista pienellä paineella.
Ulkoilu virkistää aivotoimintaa.. tarkemmin kun muistelee, niin oli sitä möhnää yllättävän paljon, mutta en mitannut teelusikalla. Ja tietysti ensin luulin että vika on vaijerissa ja kun se oli ok, niin yritin säätämällä ja lopulta menin tuohon kaasuttimen putsaukseen ja löydös tietysti ilahdutti, kuten aina kun vika selviää.
Olen ollut pystymitalla ja hakannut pystymitattuja leimikoita. Puut kun oli joskus 30 metrisiä, tuntui että miten se koko puun muoto muka selviää mittaamalla d1,3 ja d6 sekä pituus. Ilmeisesti kuitenkin keskimäärin motit oli riittävän kohdillaan, noita kuitenkin mitattiin myös tarkistusmielessä tehtailla.
Nyt olisi trestima, josta saa varmaan haluttaessa varsin tarkan tuloksen, joku tuollainen kameratekniikka voisi olla ostomiehen apuväline runkohinnan selvitykseen ja samalla saisi puukauppasopimukseen melko tarkat motit. Pystymittahan oli sikäli mielekäs, että motit oli kaikille selvillä etukäteen.
Varmaan ollut 70 – 80 luvun vaihteessa. Kait jätkäkin tienasi noin 10000 markkaa kuukaudessa 80-luvulla hakkuutyössä ja bensaa paloi takuulla paljon vähempi. Mutta aika mielenkiintoista, että noilla vanhoilla moottorikelkoilla on ajettu firmalle puita ja vielä jäänyt hyvä ansio, nykyään kun ei puunajo kannata millään vehkeellä.
Vaikka metsäkeskus on itse tehnyt maastotarkistuksiin perustuvia metsäsuunnitelmia laajoilta alueilta vuosien varrella, näissä metsäänfi tiedoissa ei noita ole huomioitu edes auttavasti tarkistus mielessä. Jos puusto on vaikka 15 vuotiasta 15 vuotta vanhassa metsäkeskuksen suunnitelmassa, niin nyt se on metsäänfissä 60 vuotias ja uudistuskypsä, eli vanhaa aineistoa ei ole osattu hyödyntää. Vanhat suunnitelmat ovat kuitenkin tietokoneella ja niiden tekemiseksi käytetty työmäärä ja osaaminen on vain päätetty hylätä, kun on pitänyt luoda uutta, tärkeintä tässä aineistossa ei ole tietojen sisältö, vaan joku muu.
Paras hinta pienelle mäntykuitu erälle tullee sellupuuna, kun myy tavaralajina kuusivaltainen havukuitu.. ?
Ei ilmesesti vieläkään koko valtakunnan sellutehtaiden mixejä ostomies pohjalaisen tuvan pöydän ääressä esittele. Hankala tietää kaikkea, kun eri tarkoituksiinkin tuota sellua tarvitaan vielä samaltakin tehtaalta, puhumattakaan ruottiin laivattavista tai mitä eri tehtaat eripuolilla kotimaassa tarvitsevat. On kuitenkin taas tässä eri ostajien ja tehtaiden erilaisten tarpeiden keskellä muuan ukko keinutolissa, joka tietää taas kaikesta kaiken.
