Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko sanoi niinku asia on.
Korjuun ja autoilun logistiikka on luotu palvelemaan teollisuutta. Teollisuus toimii vain jos se pystyy toimittamaan aikataulussa asiakkaille heidän toivomiaan tuotteita. Tämä luo yhden perustan metsäteollisuudelle, hankintapuulla tähän ei päästä. Metsänomistaja ei maksa yrityksen logistiikan rakentamisesta, eikä sen käyttökuluista, koska sen hoitaa metsäteollisuus. Olen ihan varma että esimerkiksi puuautojen logistiikkaa on suunniteltu ja tehty Suomessa vuosien saatossa yli 100 miljoonalla, tottakai tuo kustannus on yhtiölle tavallaan puunhankinta kustannus ja haluavat että tämä heidän optimointi pienentää puukustannusta, mutta ei se maksettavaan puunhintaan vaikuta. Samoin metsäpäässä on järjestelmiä kehitetty, ei se firman kustannus ole pelkkä koneketjun tuotosperäinen kustannus. Suomessa näissä metsäpään asioissa ollaan kuitenkin maailman parhaita ja teollisuus on siinä vähän rahaakin käyttänyt.
Tolopainen lienee oikeassa. Paljon on ihmisiä, jotka eivät kokonaisuuksia merkityksineen aina hahmota, itsekin kuulun siihen porukkaan. Metsäverotus tuli opiskeltua verottajan kanssa ja opiskelemalla internetistä ja nyt se alkaa olemaan hallussa siinämäärin, että jotenkin pärjää ja verotusmuutokset on sitten helppo omaksua. Jovainilla pitäisi jo hälytyskello soida, kun kukaan ei ymmärrä ajatusta, onko sittenkin omissa perustiedoissa se aukko. Mutta laita se esimerkki, kun ei me ymmärretä, eli rautalankaa tarvii.
Kesähakkuissa kantokäsittelystä tulee pystykaupassa joillakin toimijoilla lasku ihan metsänomistajalle. Siirtoja metsäfirmat eivät ilmeisesti sopimus ketjuille maksa, metsänomistaja voi pyytää koneiden siirrosta laskun, kyllä siinä ainakin maine kasvaa.
Hankintapuita on ajanut useampi ajokone, joillakin siirtoa ei laskuteta, joskus ollut 70 euroa tai vähän yli ja paras 220 euroa 40 km siirtymästä. Jos puustoisen enskan tekee tienvarressa ajokonetyötä ajatellen ja siirrosta ei maksua mene, pääsee reilujen ihmisten maailmassa muutaman euron mottitaksaan. Mettägroupin taksoilla meillä paikallinen ajokone touhuaa, näissäkin suurta vaihtelua.
Meillä jatkuu hakkuu pohjoisen palstalla, oli kesken varmaan pari viikkoa. Kaksi kauppaa on jo kohta tehtynä tien varressa ja yksi on kesken ja yhtä en tiedä tekevätkö tänä talvena, vai onko jo kohta liikaa lunta. Kaikki menee kovaan tarpeeseen ja junat kulkee, virkamies voi rauhottua, kyllä me selvitään tämäkin talvi. Visakallon nollaraja lienee jossain kauempana, onkohan se tuolla ulkosaaristossa ja tuntureilla, korjuuolosuhteissa metsälappi tarjoaa usein pitkän routa jakson ja siksi kai Upmkin sinne palasi.
Äänekoskella käyttävät kuusta ja mäntyä sekaisin, ainakin omissa kaupoissa tänä vuonna ollut näin. Metsäpäässä ja tietysti hankinta nökkösten kanssa tienvarressakin autokuljetuksessa logistinen etu. Kemiin meni aikoinaan myös havukuitua sekakuormina, en tiedä käyttävätkö nykyisin. Se ei ole nykyään niin justiinsa tuon sellun kanssa, jos asiakas on kiinalainen.
Konsernin tulos on Metsäfibren, metsäboardin, metsätissuen, metsäwoodin ja puunhankinnan yhteenlaskettu tulos. Metsäboardin tuloksesta voi laskea 50% menevän muualle ja metsäfibrestä 25% muualle. Joka muualle kuuluva osuus on noin kolmasosa koko tuloksesta.
Metsäliitto lisäsi omistustaan Boardissa. Olisi joku muukin ostanut, mutta lakko loppui ja tulos oli kuitenkin markkinoille riittävä.
Minulla on jäänyt energiapuu kaupat ajatus tasolle, ei tarvi edes exceliä. Hintaa olen kysynyt ja kun kuidun hinta 20% parempi tienvarressa kuin karsitun rangan, aika nopeasti on asia mietitty, kun sitä kuitupuuta poistuma etupäässä on. Kuitenkin mahdollinen kuvio olisi taas ensi syksyksi ja avoimin mielin. Jos palstalla puutavaralajeja on vaikka 4, niin kyllä siitä tuolla metsässä on haastetta enempi kuin että niitä on 1, eli oma ajatus näistä kohteista lähinnä, kaikki energiaksi tai kaikki kuiduksi. Luulisin että suorittava porraskin olisi tyytyväisempi, kun leppä, haapa, koivu, mänty, kuusi poistuman voisi käsitellä samana tavaralajina.
Metsägroupin luvut tuolla visakallo esitti. Metsäboard tekee hieman pienempiä numeroita, mutta etumerkki on sama +. Metsäboardin tulos on alle 200 miljoonaa vuonna 2019. Epäselvä minulle, millä prosentilla Metsäboardin tulos on koko konsernin tuloksessa, eli omistusosuuden mukaan, vaiko 100%, vai joku muu? Niin ja samoin metsäfibren tulos, onko 50% konsernin tuloksessa, vai 100%, kuitenkin investointeja kehuttiin olleen 2 mrd, eli tuossa on jo kyllä oltava kaikki.
