Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ilmastonmuutos on sellainen teema, että sillä pitäisi osata uskottavuutta rakentaa. Ainakin Storaenso yrittää tuota hyödyntää. Ratiossa on mainos että jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta jne. Storan uusi toimitusjohtaja ilmoitti heti että ilmastonmuutoksen torjunta on hänelle tärkeää. Tuntuu vaan että vaikka metsäteollisuus saisi aikaan ilmaston jäähtymisen takaisin johonkin tiedemiesten ihanne tasoon, avohakkuut pitäisi silti lopettaa, kun ne perustuvat myös ahneuteen.
Kim1 taitaa olla samoja ikiä. Eikö Annelin esittämä malli ollut mielestäsi kattava, jossa ensiharvennus aina alaharvennuksena, jossa myös susipuut poistetaan. Jatko hakkuut sitten tilanteen mukaan. Joskus on niin hyvää puustoa että myöhemmällä harvennuksella voi valita ottaako tukkipuita alta vai päältä. Minulle ei selvinnyt, miten sinun mielestä pitäisi toimia.
Ei kai siinä perus työskentelyssä mitään ihmeellistä ole. Käsillä puihin tarttuminen aina hidastaa, mutta sitäkin joutuu käyttämään. Nyt on semmoinen palsta että löytyy kaiken kokoista poistettavaa ja kyllä tuota kaadon suuntausta tulee välillä tehtyä tyveä kaadon lopuksi siirtämällä, kun 7 metrinen risu voi kaatua väärään suuntaan niin nopeinta on sipaista kerralla poikki ja pukata tyveä leikkuun päätteeksi. Voihan se olla aluksi raskasta, mutta kunto kasvaa ja keskivartalon lihakset saa harjoitusta.
Isojen puiden kaadossa ei terä määrää kaatosuuntaa, ainakaan kun käytössä pikku terä. Yleensä terä riittää kaatosuunnan määrääjäksi ja turhaa voimailua kannattaa välttää.. Niin no ne oikeasti isot pitää kaataa jo kahdelta puolen sahaten ja ei kannata enää kankina raivuria käyttää.
Niinhän se käy työ kuin työ raskaaksi jos ei osaa. Käsiä ei pidä koukistaa, kun tyven nostaa terällä sen verran että kaatuu oikeaan suuntaan. No en tiedä miten onnistuu, jos raivuri roikkuu liian alhaalla, sitten varmaan on raskasta. Kädet on raivatessa kokoajan hieman koukussa ja kun tarvii voimaa tuonne puun tyvelle, kyynärpäät vartaloon kiinni ja lantioliikkeellä ja ylävartaloa samalla hieman kiertäen lentää vaikka olan yli risu takapirun syliin. No ei tarvi tosiaan ääri ponnistusta normaalisti, kun vain siirtää tyven niin että kaatuu minne pitää, mutta sinne saa kyllä voimaa välitettyä enempikin kun paketti toimii. Pystypainia ei montaa tuntia jaksa, eli nopeita liikkeitä ja vain tarpeen tullen.
90 luvulla opetettiin, että kuusikon enskaa voi lykätä vaikka 40 vuotiaaksi. Silloin taisi tukin ja kuidun hinnan ero olla olematonta, nythän tuo hinnan ero on suuri ja enska siinä mielessä kannattaa tehdä hyvissä ajoin.
Jep, kyllä tuo puolen hehtaarin kuusikko menee minullakin suunnitelman mukaan aukeaksi, kun 4 ha:n varttunut metsä on päätehakkuu kokoa. Kuka sitten tuota tekee, vai jääkö tekemättä. Mt männikkö kasvaa Kemijoki varressa erinomaisesti, mutta hirvet ja tervasroso ovat riesana, voi olla että kuusen istuttaminenkin jo kannattaisi tuolla, ilmasto taitaa olla lämpenemässä?
Harjavallassa kasvatetaan kuitupuuta ja paljon.
Sattunut Reimalla hyvät kelit kun yöpakkaset ovat nitistäneet mäkäräiset. Lokakuussa käyn viikon ennakkoraivuulla Kemijoki varressa, on 4 ha ensiharvennusta alaharvennuksena ja puolen hehtaarin alalla tukki kuusien poistoa jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Saa sitten nähdä miten erikoishakkuu toteutetaan, omat visiot ei välttämättä toteudu. Tuo on hiukan liian rehevä männylle, sekä pieni kuvio alkaa erikseen uudistamaan ja kuitu kuusia sekä hyvälatvaista aluspuustoa riittävästi. Nämä mielekkäitä kuvioita silläkin, että sentään viimeiset sahaukset on itse tehnyt.
Kiitos Anneli. Hyvin kirjoitettu. Ja eikös tuo ole ihan Tapion ohjeissa nykyään, lienee ohjeet jo jatkuvaan kasvatukseenkin. Se että milloin mitäkin kannattaa tai voi järkevästi suorittaa on sitä ammattitaitoa.
Hieskoivuja nostaa melko helposti, toki se pitemmän päälle on raskasta. Ja ei tarvi kuin puoli metriä nakata tyveä sivuun. Ja sillä on eroa, mistä kohti raivuri on vartalossa kiinni, nosto ei ole niinkuin saavin nosto, vaan koko vartalo hommaa. Perusteet kuntoon ja tekemällä oppii, kun samalla vahvistuu, niin kohta taitaa.