Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Olen ollut pystymitalla ja hakannut pystymitattuja leimikoita. Puut kun oli joskus 30 metrisiä, tuntui että miten se koko puun muoto muka selviää mittaamalla d1,3 ja d6 sekä pituus. Ilmeisesti kuitenkin keskimäärin motit oli riittävän kohdillaan, noita kuitenkin mitattiin myös tarkistusmielessä tehtailla.
Nyt olisi trestima, josta saa varmaan haluttaessa varsin tarkan tuloksen, joku tuollainen kameratekniikka voisi olla ostomiehen apuväline runkohinnan selvitykseen ja samalla saisi puukauppasopimukseen melko tarkat motit. Pystymittahan oli sikäli mielekäs, että motit oli kaikille selvillä etukäteen.
Varmaan ollut 70 – 80 luvun vaihteessa. Kait jätkäkin tienasi noin 10000 markkaa kuukaudessa 80-luvulla hakkuutyössä ja bensaa paloi takuulla paljon vähempi. Mutta aika mielenkiintoista, että noilla vanhoilla moottorikelkoilla on ajettu firmalle puita ja vielä jäänyt hyvä ansio, nykyään kun ei puunajo kannata millään vehkeellä.
Vaikka metsäkeskus on itse tehnyt maastotarkistuksiin perustuvia metsäsuunnitelmia laajoilta alueilta vuosien varrella, näissä metsäänfi tiedoissa ei noita ole huomioitu edes auttavasti tarkistus mielessä. Jos puusto on vaikka 15 vuotiasta 15 vuotta vanhassa metsäkeskuksen suunnitelmassa, niin nyt se on metsäänfissä 60 vuotias ja uudistuskypsä, eli vanhaa aineistoa ei ole osattu hyödyntää. Vanhat suunnitelmat ovat kuitenkin tietokoneella ja niiden tekemiseksi käytetty työmäärä ja osaaminen on vain päätetty hylätä, kun on pitänyt luoda uutta, tärkeintä tässä aineistossa ei ole tietojen sisältö, vaan joku muu.
Paras hinta pienelle mäntykuitu erälle tullee sellupuuna, kun myy tavaralajina kuusivaltainen havukuitu.. ?
Ei ilmesesti vieläkään koko valtakunnan sellutehtaiden mixejä ostomies pohjalaisen tuvan pöydän ääressä esittele. Hankala tietää kaikkea, kun eri tarkoituksiinkin tuota sellua tarvitaan vielä samaltakin tehtaalta, puhumattakaan ruottiin laivattavista tai mitä eri tehtaat eripuolilla kotimaassa tarvitsevat. On kuitenkin taas tässä eri ostajien ja tehtaiden erilaisten tarpeiden keskellä muuan ukko keinutolissa, joka tietää taas kaikesta kaiken.
Kulmassa rasva lentää aina ulkokehälle. Kurkistamalla voi näyttää että kulma on täynnä rasvaa, mutta oikeasti on vain ohut kerros, mihin rattaat ei välttämättä tarpeeksi vastaa. Täynnä rasvaa kulma ei tietysti pidäkään olla, mutta jos alkaa jäksimään, niin se että rasvaa kunnolla, saattaa tilanteen korjata (kokemusta on).
Joskus olen raivannut suunnistus nastareissa ja kait sitä päivä menee vaikka sukkasillaan. Mutta kun joka päivä sahaat pitkään, pitää välillä olla jäykkä pohjaisempi kenkä. Tuo nastari on kyllä hyvä, jos joskus pitää pomppia jäisillä alustoilla. Näkyy nokian suunnistussaapas olevan nimeltään finntrim, siihenkin saa piikit pohjaan, kevyt kenkä on mielekäs ja niinkauan kun jalat kestää. Taidan nokian suunnistussaappaat ostaa, monenlaiseen käyttöön. Raivaus työhön kuitenkin pääsääntöisesti joku tukevampi kenkä ja ei tuo suunnistussaappaan varsikaan aina riitä.
Joo, katoin tuon ja perusvarmaa ammattilaisen työtä. Se on reilua ja hienoa yhteistyö henkeä, kun pakittelee usein monta metriä että saa pari kuitupölliä samaan läjään. . Jotkut puivat aina vaan eteenpäin kun oma napahan se lähinnä on ja tuleeko ajokonemiehellä sitten kiire ja kolhuja, vai tyytyykö osaansa yksittäisiä pätkiä keräillessä. Eikäpä ollut raivattu ennakkoon, eikä valittanut mitään, vaikka ei selvästi ollut palstalla käynyt. Miinuksena katsoin, että ojaa ei ennakoinut, vaan muuttuikin reunaura kokoojauran teoksi, mutta tämäkin varmaan oli ongelma lähinnä minulla ja varsinaisesti tuolla asialla ei ollut mitään merkitystä. Näppärä ja reilu sälli.
