Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mullakin tuli tuo virhe ilmo muutaman kerran, mutta edelliseen viestiin ei sitten tullutkaan. Huawein tabletilla touhuan.
Noita windows palvelimia tuli joiltakin toimijoilt ja niitä kyllä bootattiin sitten tai niitä piti hoitaa, eli käynnistellä palveluja uudelleen, kun törkyä valui muistiin. Ja vaikka jonkun uuden windows ohjelman asettaminen palvelimelle oli mahdotonta, kun kukaan ei luota että ohjelma pyörisi moitteettomasti muuttuvissa olosuhteissa, niinkuin ei toimikaan. Joku unix oli niin vanha, ettei siihen löytynyt enää näyttöä meiltä, varmaan kymmeniä vuosia vanha ja se vaan toimi nurkassa ja teki tehtävänsä. Palvelimet oli yleensä yhden konsolin päässä, mutta joku yksittäinen porskutti ohjelmaa jota ei uusille unixeille laitettu, eikä tarvinnut.
Palvelimet ovat kyllä vakaampia, eli unixeja tai linuxeja. Graafiset liittymät loppukäyttäjillä ja niiden jatkuva päivittäminen uusimpiin versioihin ja niistä aiheutuvat ohjelmistojen ja käyttöliittymä laitteistojen vaihdot on valtava bisnes ja ihan typerää, ei kahta sanaa. Työelämästä, siis edellisestä, on mieleen jäänyt se että palvelimet pyörivät joskus useita vuosia ilman tarvetta millekään toimelle, ei vuotanut tietokannat muistia täyteen, pölyttyivät kunnes ostettiin uutta rautaa ja taas pyörivät, kun saatiin järjestelmät sisään, ilman boottauksia. Palvelimienkin vaihdot johtuivat usein uusien windows käyttöliittymien aiheuttamista tarpeista vaihtaa ohjelmistokehityksen työkalu versiota ja jossain vaiheessa sitten tietokantaa ja palvelimia.
Metsänomistajan vaihtoehtoisen tuoton korko ratkaisee, milloin kannattaa hakata aukeaksi jne. Nytkö ratkaiseekin pelkkä vallitseva korkotaso. Ennenhän oli metsätalouden perusteet pielessä, kun oli laskettu liian pienellä korolla sijoitetun pääoman tuotto ja tästä ei saanut juuri poiketa, nyt tuo ongelma on poissa. Metsäliitto maksaa melko varmasti yli 5% korkoa suhdanteiden yli ja nimenomaan ainoastaan puukauppatulot voi tähän tuotto putkeen siirtää. Eri asia, jos pitää Suomen tyriä metsäasiat ilmastonmuutoksen takia, turha siihen korkoa on sotkea.
Sehän siinä oli, tuo rekisteröinti kun tuli, keskustelu lakkasi. Meni pitkään ettei tullut avattua koko sivustoa, sitten joku haku vei sivuille ja täällä olikin aktiivista keskustelua aiheiden ympäriltä. Tuosta keskustelu on vielä kehittynyt semmoiseen suuntaan että tämä on nähty, kuitenkin yksittäisissä keskusteluissa on joskus oikeaa uutta asiaa. Metsänhoitomaksun poistumisesta ilmastohömppään, 10 vuotta keskustelua aiheen vierestä.
Gpl shopissa 560 xpg on 40 euroa halvempi kuin 550 xpg. Johtunee 550 mallin suosiosta. 550 xpg hinta on selvästi noussut ja 560 on noin saman hintainen kuin vuosi sitten. Harvennukselle 550 on passelin kokoinen, 560 on monelle jo liian painava ensiharvennukselle, painoero 800 grammaa. 550 xp on monessa kaupassa loppuunmyyty ja viimeisiä ei tarvi ulosheitto hintaan myydä, onko tuo mark2 sitten seuraajana parempi, sitä löytyy jokapaikasta ja jos toimiva huoltoliike lähellä niin voihan tuollaisen uuden mallinkin hankkia.
Ei taida olla realististista kerätä merkittävää summaa taviksille suunnatulla annilla. Metsäboardia itsekin mieluumin nyt ostaisin, kun laittaisin johonkin pieneen sellutehtaaseen, jossa pääomistaja tullee olemaan kiinalainen. Erijuttu, jos omistajat olisivat kotimaiset vakuutusyhtiöt yms kotimaiset suursijoittajat ja vähemmistönä jotkut ulkolaiset. Kiinalaiset voivat lainoittaa omistamaansa firmaa kalliilla rahalla ja pumpata voittoja muutoinkin kaikinmahdollisin keinoin ohi vähemmistöomistajien.
Sun pitää itse olla tietoinen metsiesi harvennusten ajankohdista. Päätehakkuussa hyvälaatuisesta puustosta valtaosa on tukkia aina, jos harvennuksista on huolehdittu ja metsänomistajalla on edes vähän ymmärrystä. Metsätaloussuunnitelma on rahanarvoinen apuväline, jos oma koulutus ei ole riittävä. Minulle sanoi kerran yksi vanhempi metsämies että ei ne metsäyhtiöt mitään hyväntekeväisyys järjestöjä ole.
Joku perussuomalainen kansanedustaja kirjoitti Maaseuduntulevaisuudessa puukauppojen verotulojen siirtämisestä metsän sijaintikuntaan. Raikas ajatus ja mielestäni näin asian pitäisi ollakin. Etämetsänomistajanakin tätä on helppo kannattaa, kaupunkien pitäisi pärjätä omillaan. Sitäpaitsi nykyinen tyyli kannustaa kaavoittajaa laatimaan hakkuut luvanvaraisiksi maisemien yms suojelemiseksi, jos hakkuista jää enempi kuntaan hyvää, ehkä kaavatkin ovat joustavampia.
