Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä minäkin olen nostanut metallisen 200 litran tynnyrin. Noitahan oli meillä 70 luvulla laiturin ponttooneina.
Remie on kyllä oikeassa tuossa, että nuorenmetsän hoito raivaussahalla ei ole järkevää. Mutta kun taimikkoa ei hoideta ajoissa, niin sitten on tilanne ettei mikään ole enää järkevän tuntuista. Hakkuu ja puiden ajo maksaa niin paljon, että tuosta lähteekin pahimmillaan lasku metsänomistajalle, kuten taimikonhoidosta, vaikka motteja tuhansista rimpuloista kertyykin.
Energiapuun korjuu lienee kannattavinta kun puista tulisi juuri yksi kuitupölkky ja eri puulajeja on paljon, jolloin puinti samaan kasaan ja rungon tarkka talteenotto. 30 motin kuitupuu kertymä onkin 60 motin energiapuu kertymä.
Oma veikkaus lähi vuosien metsäpolitiikan perusteista. Hakkuumäärä Suomessa pienenee, kun sahatavaran vienti tökkii pahasti. Voi olla että metsäpolitiikan keinoja käytetään, että puuta saadaan jatkossa riittävästi sellutehtaille. Ongelma on metsäteollisuudelle todellinen, tukkia on pystyvarantona jo tarpeeksi ja kuituleimikoista ei kilpailla puun hinnalla. Eikä puhuta hiilinieluista vaan työpaikoista.
Metsäliiton korjuujälki Keskisuomessa on ollut parasta miesmuistiin. Tosin voi olla kaikilla firmoilla sama tavoite, eli asiakastyytyväisyys pitkässä juoksussa ja luottamukselliset kumppanuudet yritysmäisten puuntuottajien kanssa. Ei ole ollu myöskään moitetta Upm:n hakkuujäljestä tai sahojen tekemistä avohakkuista. Eihän tuo Storan 18 cm minimi tukin latvaläpimitta mikään hyvä muutos ole, mutta jos kilpailevat sitävastoin kuidun hinnassa, niin uusiakin asiakkaita tulee. Leimikkojen tarjousten hintavertailu alkaa olemaan mielenkiintoista, kun leimikosta saatavat tavara kertymät ja yksikköhinnat poikkeavat huomattavasti. Vielä kun ylä- tai alaharvennusta tehdään miten milloinkin.
Firmoilla taitaa tosiaan olla riittävästi kalliilla ostettua tukkia pystyvarantona. Hyvä jos tukkileimikoiden ostoa jarrutetaan ja saadaan harvennus leimikoille kilpailua. Koneiden pitää kuitenkin hakata kokoajan ja kuitupuun tarve vain lisääntyy, kun sahalaitokset käy puoli teholla.
Kemera ohjeissa on selkeästi kirjoitettu, että kemera tuettu varhaishoito tulee suorittaa siten, että kemera tuettu taimikonhoito on mahdollista suorittaa aikaisintaan 7 vuoden kuluttua varhaisperkauksen tuen maksusta. Alla kopsu kemeraohjeen kohdasta.
Hoito‐ ja kunnossapitovelvollisuuteen kuuluu taimikon varhaishoidon tuen osalta, että taimikon
jatkokehityksestä huolehditaan niin, ettei kohteelle ole tarpeen myöntää nuoren metsän hoitoon tukea
ennen kuin seitsemän vuotta on kulunut taimikon varhaishoitoon myönnetyn tuen loppuun
maksamisesta.
