Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Oikeastaan pitäisi kansakoulussa opettaa rahankäyttöä senverran, että ymmärtää koron merkityksen. 2800 euron arvo on 5% tuotolla 50 vuoden päästä reilut 30000 euroa, siihen taimikonhoidon kulut alkuun, jolloin harvennustulot välistä on sillä kuitattu, eikä riitäkään ja 5% tuotto ei onnistu puustolla. 3% tuotolla taitaa olla 2800 euro noin 12500 euroa 50 vuoden päästä, jolla korolla taimikonhoidon arvokin on realistista maksella kiertoajan aiemmilla tuloilla, eli harvennuksilla. Eli jos tuon taimikko metsän haluaa, niin kyllä se jotain tuottaa ja tuon taimikonhoidon hinnan merkitys tuottoon on suuri.
Tiedän että moni ei osta metsää ajatuksella, että harvennuksilla saaduilla tuloilla ja tilan arvonnousulla sekä omatoimisuudella saa reilun 5% tuoton. Moni laskee mieluummin vaikka että 10 vuoden puukauppatuloilla pitäisi kuitata tilan hinta, jonka jälkeen on reilu 20 vuotta kuluja, eikä ollenkaan tuloja. Aatteleppa ite, kun ostat 20 vuotiasta nuorta metsää, 2000 euron sijoitus tuottaa 10 vuoden välein puukauppatuloja, joka tuo noin 4% tuottoa ja koko ajan tilan arvo nousee.
Oksanen puhuu tukin hinnasta. Tukin hinta on sahalaitokselle liian suuri, kun sahataan bulkkia. Sellutehtaalla kotimaisen kuitupuun hinta ei vaikuta liian suurelta, kun tehtaita vain suurennetaan ja uusia rakennnetaan. Kemin investointikin tulee maksetuksi viidessä vuodessa uuden tehtaan kassavirralla, muutoin rakentamista ei edes suunniteltaisi.
Metsä Fibre on Metsäliiton selluyhtiö. Yhtiöstä 25% on Metsäboardilla. Metsäboard uudistaa myös omistamaansa Husumin sellutehdasta. Eli Metsäboard on tulevaisuudessa taas enempi sellufirma. Japanilaisilla on myös 25% siivu Metsäfibrestä.
Metsäfibre tuottaa nykyisin sellutehtaan hinnan kolmessa vuodessa. Ulkopuolinen rahoitus on toivottavasti nykyisten omistajien omia rahoituskanavia, omistuksien olisi hyvä säilyä Suomessa.
Eilen mittasin yhden 4 ha kuvion. Metsään.fi näytti että olisi ppa 20 ja motteja 130/ha. Otin 16 relaskooppi alaa: ppa keskiarvo 28 ja pituus 14 metriä, eli motteja noin 180/ha. Lisäksi kun parhaissa kohdissa ppa oli 38, niin metsään.fi hakkuun ajoituksen suhteen oli tässäkin tapauksessa pahasti harhaan johtava. Harvennus on tehtävä heti, onneksi runkoluku on vajaan 1800, niin hakkuu ei ole pahasti myöhässä.
Suorittavan portaan jutut ovat yhden motomiehen mielipiteitä ja tuntuu olevan jyrkät mielipiteet, asiat voi tehdä hänen mielestään kahdella tapaa, joko niin kuin hän ymmärtää asian parhaiten olevan tai väärin. Minä jätin 1-3 metrisiä alikasvoskuusia varmaan 2000 kpl/ha ja juttelin motokuskin kanssa asiasta puhelimessa, sanoi että kyllä niitä jää riittävästi. Kai tuossakin asian ymmärtävä motokuski katsoi, että kun alikasvos oli harvassa metsässä hyvälaatuista ja kuvio pieni sekä kuusten avulla yhdistyy viereiseen taimikkoon muodostaen ison kuvion, alikasvoksen säästäminen on järkevää. Jyväskylän tienoolla ei maannousema ole valtakunnan pahinta luokkaa ja tuossa kuviolla ei sitä alikasvoksessa ollut yhdessäkään taimessa kun paljastin hakattavien puiden tyvet. Toki tuolla on perkaus tehtävä ja poistettava vaurioituneet taimet.
Eilen katselin firman metsässä, kun oli jätetty noin 7 metrisiä kuusia aukolle sinne tänne. En tiedä mikä oli syy että olivat siellä, suurinpiirtein puolet oli latvasta poikki. Kävi mielessä että noista olisi se 3 metrin kuitu ennakkoraivaajan mielestä tullut ja motomies ei isolla koneella ole kuitenkaan tehnyt.
Ja paikallisia eroja tosiaan on paljon siinä maannouseman esiintymisessä levinneisyysalueen sisällä, joka on varmaan osin kulttuurista johtuvaa.
Jos on täystiheä ja järeä päätehakkuu metsä, niin ei kannata alikasvosta säästää. Jos on vajaapuustoinen, vaikkapa 400 runkoa hehtaarille ja 400 litrasia runkoja ja alla kasvupaikalle sopivia taimiryhmiä, niin saattaa kannattaa säästää. Ennakkoraivuun kun tekee ensin, niin motokuskin on helppo kaadella puut vähin vaurioin.
Samaa mieltä jätkäpätkän kanssa kuvasarjan kuvista. 4 kuvan kuusikko näyttää hyvältä ja 5 kuvassa motonpuikoissa on tehty voitava. Eikös kuvasarja osoita lähinnä sen että motolla yläharvennus onnistuu, kun vain kuljettaja osaa ja tahtoo.
Koivujen lahot tyvet eivät ole kuusen maannousemaa, kun kuusen maannousema ei koivuun tartu. Toisaalta, jos on männyn juurilahoa, tilanne on vielä pahempi. Tuo lahohan voi johtua vaikka mistä, ei kuitenkaan melko varmasti siitä johdu että alle on noussut kasvatuskelpoinen, paikoin peräti hyvä kuusentaimikko. Ei tarvi istuttaa, heinätä, eikä varmaankaan edes harventaa, ennen pikapuoliin tapahtuvaa ensiharvennusta.
Aplin kanssa samat aikeet oli, eli metsätalouteen panostavaa metsänomistajaa äänestäisin. Ei löytynyt persujen listalta kuitenkaan metsää elinkeinoksi mainostavaa ehdokasta, varmasti niitäkin on. Ongelma on lopulta se, että vaikka sitä metsänomistajaa äänestää, äänellä valitaan todennäköisemmin kaupunkilainen rasisti. No tämä on puolueen ongelma ja syy miksi siniset perustettiin. Kepulaisilla on tietysti noita metsänomistajia, joille metsätalouden tulevaisuus on tärkeintä ja jotka tästä syystä ehkä saavat hyvän äänimääränkin. Kokoomus ei salli uusia biovoimaloita, kun ovat kaupunkilaishörhöjä. Demaritkin taitavat olla myönteisempiä metsän lisähakkuille kuin koksut.
Hakkuun vähennyksiin tähtäävät vihreät, vasemmistoliitto ja kokoomus. Muilla kanta vaihtuu edustajien välillä ja heilläkin edestakaisin noin viikoittain. Vihervasemmisto ja kokoomus haluaisivat myös autioittaa maaseudun. Matkailu villieläinten seassa koskemattomissa metsissä kattaa ilmeisesti muutaman sellutehtaan vuositulot, kun kaikki maalaiset vaan asuvat kaupunkien lähiöissä.
