Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Jessen omistuksesta osuuskunnassa ei juuri tarvinne olla kateellinen. Meillä tulee noita osuuskorkoja vajaa 3000 euroa tänä vuonna ja kun korot menee lisäosuuksiin ja hankintakaupan rahat nykyisin kokonaan, niin mukana ollaan kohta siinämäärin mitä yhteen putiikkiin köyhä uskaltaa sijoittaa.
Silti kritisoin sitä että kuitupuun hinnan alentaminen on Metsäliiton strateginen valinta.
Niinpä, sellu ja sahat toimiala kuullostaa sketsihuumori termiltä. Sama kun Fortum ryhmittelisi tuuli- ja ydinvoima toimialan ja vesi + Venäjän toiminnot sekä omana toimialana muu sähköntuotanto.
Onkohan tuossa se totuus taustalla, että sahaus tekee jatkuvasti tappiota ja sellun tulos sekoittuu tuohon. Tukilla kilpaillaan ja sellulla tehdään tulos. Eli vanha virsi kuitupuun hinta pitää säilyttää kaikin keinoin. Oikeasti sellu tuottaa kassavirtaa enempi, mitä on koko Metsägroupin tulos ja tuota ei julisteta, kun euron muutos kuitupuun hinnassa tarkoittaa kymmeniä miljoonia vuodessa koko konsernissa.
Näön osalta samaa mieltä. Pikku tabletti on hyvä, kun siitä näkee edes jotenkuten ilman rillejä. Mutta kun nuo lasit on terän teroituksessa oltava, niin silloin ne mukana jokatapauksessa.
Tuntuisi että noissa puhelimien paikannus rekkuloissa on eroja, sillä on merkitystä, että se rajalinjan paikka näkyy näytöllä tarkasti, pyykit löytyy ja mahdolliset vanhat linjauksen merkkaukset nopeasti.
Pienpuun kemeratuen poistuessa vuonna 2021 nostavat metsäyhtiöt yksissätuumin kuitupuun hintaa noin tukitason verran. Ei siksi, että puukauppa kävisi, vaan koska patruunat ovat olleet aina reiluja. Pystykaupan enskassa kemeratuen osuus metsärahoista on 20-50%, että 20% korotus lienee realismia.
Traktorin kulut kai ne tuossa se epävarmuus tekijä on. Jos ostat uuden kärryn ja kuormaimen olemassa olevaankin traktoriin ja teet vuodessa reilun sata mottia hankintaa, niin tappiota tulee, mutta paljonko, niin siihen ei kukaan osaa toisen puolesta antaa oikeaa vastausta ilman tarkempia tietoja, jos mielestään osaa niin osoittaa lähinnä tyhmyyttään.
Itse olen asian laskenut näin. 5-7 euroa motille lienee kustannus puiden ajosta tien varteen vieraalla teetettynä, 125 motin ajo vie kaksi työpäivää aikaakin, eli 200 euroa lienee kustannus tuosta selkää rasittavasta ajan menekistä itsellekin. Jolloin traktorin, kärryn ja kuormaimen kulut kun saa 3 euroon motille, niin kannattaisi ajaa itse. Minulla ei noita vehkeitä ole, niin ei varmasti kannata hankkiakaan. Jos tuhlaa kalustoon 10000 euroa ja laskee vaikka 500 euroa vuodessa tasapoistona tuon, niin tuostahan tulee jo enempi kuin se 3 euroa motille, pitäisi saada vielä polttoaineet, korjauskulut ja jonkinlaista korjauskalustoa ja tilat kaikelle. Eli jos kaikki on jo valmiina tilanne hiukan eri ja tappio paljon pienempi.
Olikohan kysymyksesi retorinen. Ilmeisesti korjuujäljen erinomaisuus oli se pointti, paljonko se oman traktorin käyttö lisää sitä erinomaisuutta?
Ei kai se niin justiinsa ole tuo tuoton arviointi. Jos valitset koroksi 4% ja lasket nykyarvoonsa tulot ja menot vaikkapa 15 vuoden ajalle, voi pienen virhemarginaalin hyväksyä. Lisätuottoa tulee kuitenkin omatoimisuudella.
Oleellista on huomioida myös puuston arvon kehitys ajanjakson loppuun. Eli jos saat 4% tuoton 15 vuotta ja pystypuuston arvo on ajanjaksolla puolittunut, niin ei tuo sijoitus erinomaiselta vaikuta, pitäisi arvioida tuloja pidemmälle tai huomioida tämä arvon muutos lyhyen aikavälin laskennassa. Vähän sama tilanne kuin ostaisi osinkokonetta, joka ottaa velkaa osingon maksuun, lopulta laskevat osinkotulot eivät yhtäpaljon miellytä, kun yritysarvokin on puolittunut valtavan velan takia.
Tänää lopetin just ennakkoraivuun tulevaan rämeharvennukseen. Ajourat tulee ojista vajaan 10 metrin päähän. Ojanvarret kasvaa tuplaten saran keskustaan nähden. Osa puista kaadettava ojan yli, jolloin tyvi pölkky jää ojan päälle ja latvapölkky uran varteen. Saran keskellä oleva vähäinen poistuma houkuttelee jopa energiapuuhakkuuseen, hinta ratkaisee. Ja kemeratuki on tietysti tilauksessa, poistuma noin 40 mottia ja kemeratuki reilun 400 euroa, kannattaa kokeilla. Ennakkoraivuu manuhakkuuseen säästää selkää, esim tänä talvena ennakkoraivattu oli hyvä tehdä ja ajokone ei risuja ronkkinut, kasojen keskikohdalta mahdolliset risut poikki karsinnan ohessa sahalla, ja risupätkät putoaa matkasta.
Ajouralta kaadettaessa kasa on jo uran varressa ja tyven voi kaadettaessa siirtää suoraan kasaan, tai kaataa lyhyen vaikka nojalleen uranvarren toisellepuolelle ja tyvi huilaa ilmaiseksi kasaan ja latva jää uralle.
Mites arvostatte uutta kaivosyritystä, jolla ei ole varmuudella muutakuin menoja muutama vuosi ja epävarmoja tuloja sen jälkeen kasvavien menojen lisäksi. Joku noitakin ”osaa” hinnoitella, tai lääkefirmaa, joka on kehittänyt mullistavan lääkkeen. Metsän tuleva tuotto on kuitenkin hieman helpompi noin arvioida verrattuna moniin osakkeisiin, raakapuun hinnat ovat heiluneet vähempi kuin vaikka öljyn tai jonkun muun raaka-aineen hinta ja puuston kasvun ja tulevien hakkuiden kertymien arviointi onnistuu jonkinlaisella virhemarginaalilla.
Summa-arvo laskennoissa ensiharvennus puuston hinta on arviossa koko puuston osalta ensiharvennuskuidun hinnalla. Jos kuvion myy aukkohakkuuna, puukaupan hinta on noin 50% korkeampi. Sitten täällä ihmetellään puustoisten kasvatusmetsä kuvioiden kovaa hintaa ja toisaalta enskojen avohakkuuta. Summa-arvo laskee nuoren metsän hinnan alakanttiin ja lopuksi vähennetään tehdystä arviosta 20-30%, odotusarvokertoimella kuvion arvo saadaan lähemmäksi todellista tuottoarvoa. Eli ilman odotusarvokerrointa käy niin että 02 metsä on arviossa aina alihintainen tai törkeästi alihintainen tuleviin tuottoihin suhteutettuna. No ei summa-arvojen perusteella tiloja ostetakaan, vaan hinta on usein paljon korkeampi.
Jotkut vanhemmat paperikoneet pitävät sellaista vinkumista ettei koneen viereen kannata mennä edes kuulosuojaimet päässä. Vanhoissa tehtaissa myös pakkalinjat olosuhteiden osalta ovat maanpällisiä helvettejä, pölyä on tolkuttomasti ja manuaalista työskentelyä 40 asteen lämpötilassa ja melussa. Vielä kun on ollut vuorotyö, niin onhan tuo ollut raskasta. Nykyisin tosiaan paljolti valvomo työskenyelyä ja siedettävät olosuhteet.
