Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ensiharvennus manu-hakkuuna on mielekäs. Jos moto-hakkuussa kuusikon ensiharvennuksessa puut ovat lumisia, kasvamaan jäävien puiden valinta on osin tuurista kiinni. Vaikka kuusikon harvennuksessa tuntuu ettei moottorisahalla kannata tehdä, voi tuossa tili tullakin sillä, että kaikki mutkaiset ja vilkaiset rungot on pois ja ne ovat ajoissa poissa. Jos runkoluku pudotetaan enskassa ajoissa 1000 runkoa/ha, jokainen kasvava motti eh:n jälkeen on huomattavasti arvokkaampi, kuin kuiturungoksi järeytyvä mutkainen valtapuu.
Tietysti myöhennetty eh moto-hakkuuna voidaan riittävän havutuksen ansiosta tehdä kesällä.
Ilmeisesti on huomattavasti jotain muitakin tuloja, kun 1000 euroa/kk riittää. Kannattaa tehdä sitten semmoisia hommia mihin on mielenkiintoa, eli metsään vain, konttorit tarjoaa kyllä tasaista kassavirtaa ja sivutuotteena monelle rapistuvaa terveyttä. Parasta olisi kun voisi olla jonkun metsurin kanssa aluksi, eli vaikka työntekijäksi yhdeksi kaudeksi lyhennetyllä työviikolla. Varmasti tulisi selväksi, onko tämä minua varten ja ennen kaikkea näkisi miten niitä eteen sattuvia asioita kokeneempi hoitaa.
Jos on harrastettu kestävyys liikuntaa, aina parempi.
Ei kannata maksimoida puuston kuutiokasvua kiertoajalla. Tukilla usein paras tili tehdään ja siltä se näyttää yhä vahvemmin. Enempi joutuu myrskyjen takia jättämään ensiharvennuksessa sen reilun 1000 runkoa havupuustoissa. Ehkä tilaisuuden tullen kakkosharvennus yläharvennuksena voi olla hyvä vaihtoehto, jos sellua ei tarvi enää Kiinaankaan viedä, jolloin kiertoaikaa voisi pidentää.
Niinpä, en lainaisi. Valtion korkokulut on jo nyt reilun 3 miljardia. Eikös tätä vasta muutama vuosi sitten vähätelty, kun korkokulut olivat muutaman sata miljoonaa. No 10 vuoden päästä korkokulut on ehkä 10 miljardia, paljonko silloin pitää ottaa uutta lainaa, vai saako sitä enää. Korkoa korolle toimii toiseenkin suuntaan. Vasemmistossa tietysti ajattellaan herkästi, että velkaantumisen pysäyttäminen on oikeistolaista politiikkaa, mutta kyllä se on ihan maalaisjärkeä.
Uskoisin että Suomen valtiolla on kymmeniä tai satoja lainoja ja niissä on osassa todella matalat korot, ehkä se 0%. Noiden lainojen eräpäiviä tulee eri vuosina ja nollakorkoinen laina uusitaan vaikka 2 % korkoisella lainalla, eli lainaa ei oteta lisää vaan uusitaan. Lisäksi nykyisin otetaan joka vuosi uusia lainoja, joissa korko on ehkä tuo 2%. Jos tätä videolla esitettyä sopua ei olisi, kenties valtion uusien lainojen korot olisivat lähi vuosina varmuuden vuoksi 4 %. Videolla esitettiin tavoitteena nostaa bkt ja vähentää lainanottoa niin, että lainan osuus bkt:sta olisi 60% ja joskus hamassa tulevaisuudessa 40%. Aika näyttää toteutuuko edes konsensus, mutta tuo puolueiden yhteinen tavoite tässä hetkessä vaikuttaa luottoluokitukseen ja tulevien lainojen korkoihin.
Kuuntelin, nukahdin välillä, kuullosti kyllä hyvältä. Ranskan luottoluokitusta tarkistettiin juuri Moodysin osalta alaspäin, syynä oli poliittisen pirstoutumisen riskit. Suomessa sovittu tuollainen poikkeuksellinen hallitus kausien yli kestävä sitoomus käytännössä kaikkien puolueiden osalta, aina mukava kun on yhteisymmärrys tavoitteesta. Mikähän puolue se on, mikä ei vielä ole tuosta innostunut?
