Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Meilläkin on sahautettu perinteisesti vain yli 200 vuotiaita petäjiä ja niistäkin vain noin 10 metriä tyvestä. Niitä on lattiassa, paneeleissa ja runkotavarana. Paneelissa on erikoista, kun lähes koko paneeliseinä on punahonkaa, eli panelin leveys sydänpuuta ja kuitenkaan yhtään oksaa ei näy. Alle 200 vuotiaat puut joutaa vientisahalle ja sellun keittoon.
Mitä maalaisseppo tarkoittaa. Olen myynyt metsävähennettyjä metsätiloja, minusta verotus tuossa ok. Se oli pointti, että mikä tulkitaan verohyödyksi, jos sellaista tulkintaa tarvitaan. Joku taisi olla sitä mieltä että jos on verotukia saanut, pitää myös puuta tuottaa. Ja metsävähennys on verotuksellinen tuki.
Helpointa on asettaa vain kiinteistövero, jos keppiä asetetaan. Minusta ei keppiä tarvita.
Se on sitten muuttunut parempaan suuntaan. Joku sahuri puhui silloin kun lujuusluokitus tuli pakolliseksi, että taitaa loppua koko touhu.
Luulisi että nuo uutisen lujuusluokituksessa hylätyt tuotteet oli läpivalaistuja. No kehittävät prosessiaan. Paras kun puurakenteet kestäisi.
Meillä taas toimi savujako 90 luvulle asti. Osti umppikin, mutta tarjous aina heikompi. Nyt on toisinpäin tarjouksien mottihinnat.
Erikoista että sitten kuitenkin myynnit Umpille, tai onko ollut Rauma silloin. Eli osuuskunta-aate on tapauksessasi vahvistunut isältä pojalle.
Metsäboard nimi on alle 10 vuotta vanha, eli omistiko Metsäserlaa, joka perustettiin vain reilu 30 vuotta sitten. Sitä ennenhän oli Serlachius ja Metsäliitto eri organisaatioita. Isäs oli varmaan Serlachiuksen perheyhtiön osakas?
Voi olla että päästökauppa palauttaa pienpuun korjuun kannattavaksi ja risukoita ostetaan hoitoon kemeratuen hinnalla. Jos Suomessa halutaan laajentaa sähköä kuluttavaa teollisuutta, lisäenergian lähteellä on suuri merkitys. Päästöoikeuden hinta on moninkertaistunut.
Itse en usko että vihreät näkevät minkäänlaista puunkäytön lisäystä positiivisena. Kivihiili oli halpa väli ratkaisu ja siksi vihreiden mieleen, nyt halvinta on kivihiili korvata kotimaisella puulla ja turpeella, onko se halpuus nyt kuitenkin sivuseikka.
Ainakin Jyväskylän ympärillä mäkirinteissä on kuusikoita. Ja onhan noita muuallakin. Itselläkin oli aikoinaan keskenkasvuinen 70 vuotias kuusikko, missä se 400 mottia hehtaarille tuli päätehakkuussa. Tuossa avohakkuun tärkein syy yli 10 han aukko kuvion rajalla naapuritilalla, eli oisin kasvattanut muutoin vielä.
Tolopainen sahaa Stihl 241 sahalla. En tiedä johtuuko vakaamuksesta.
Metsävähennyspohjan käyttäminen on suurimpia yksittäisiä verohelpotuksia. Jos ostaa palstan, hakkuuttaa aukeaksi ja käyttää täysimääräisesti metsävähennyspohjan, metsäfirma huolehtii istutuksista. Onko nykyinen metsä saanut verohelpotuksia, minun mielestä on saanut ja todella suuret. Eli valtiolla lienee oikeus vaatia jotain jatkotoimenpiteitä?
Jos tuon taimikon hoitaakin kemeravaroilla ja myy palstan, muuttuuko tilanne saadun verohelpotuksen ja uuden omistajan osalta, kun metsävähennyshän nollaantui, mutta kemeralla hoidettu taimikko. Eli missä on metsä mikä on saanut verohelpotuksia ja miten se pitäisi huomioida?
Antti Rinne tietää että kiinteistövero on yksinkertainen tapa kannustaa.