Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Joku viisas jo totesi, että nyt kun ympäristölupa on, sellutehtaan rakentaminen on 100% varma. Kun sisäpiiriläinen noin sanoo, pidän rakentamista melko todennäköisenä.
Puunhankinta tapahtuu sopimuksilla Metsähallituksen, isojen yhteismetsien ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Omaa puunhankinnan organisaatiota ei tarvita nökkösiä keräilemään.
Hautapaikka tai vastaava arkeologinen läydös ei estä puiden hakkuuta. Maanmuokkaus pitää jättää tekemättä, eikä tietysti muutenkaan voi maata mullistaa, metsäkoneenkin syytä kiertää. Mulla on epäselvää noiden hautapaikkojen suhteen, miten laaja alue ympäriltä pitää jättää käsittelemättä, vaihtelee varmaan tapauksittain. Tämmöinen tähti kun on tilalle karttaan piirretty, tilan arvo laskee, kun on epätietoisuutta mitä on hankkimassa.
Samoja olen Tolopaisen kanssa räknännyt. Jos harventaa vielä ennen päätehakkuuta, niin ottaa pois ne puut, jotka ei sahan ostajaa kiinnosta. Toki joskus voi olla liian hyvä tilaisuus yläharventaa, esim tukkien hinnat korkealla ja jäljelle jää huomattavaa arvokasvua tuottava puusto.
Kärsivällinen sijoittaja voi unohtaa salkkunsa pitkäksikin aikaa, mikä on järkevää. Toisaalta menestyksekkäästi reidaaviakin on jonkinverran. Jokin aika sitten katsoin Sharewillestä Upm keskustelua ja siinä etusivulla on myös vuoden aikana parhaiten tuottoja saaneiden ko osaketta omistavien salkun tuottoprosentit, paras oli yli 60%, indeksi on vuodessa kuitenkin laskenut, lienee käytetty viputuotteita.
Siinä se ero hintaryhmä1 ja 2 välillä karkeasti voisi ollakin, eli saako kohteelle kemeratuen.
Puukilla jotenkin jäänyt tämä käsitys, eikä vaan usko kerralla. Metsäteollisuus valitti pienpuun tuen olevan kilpailulakien vastainen ja siiten tuki rustattiin uusiksi.
Keskihinta on kaikkien tiedossa ensiharvennukselle, eli hintaryhmä 1. Onko hintatilastossa määriteltynä myös yhteisesti sovitut eri hintaryhmien ominaisuudet? Kaikilla kuviot eivät ole standardin mukaisia, melkoinen ero hinnassa, miten hintaryhmä määritellään.
Joka vuosi laitetaan lisäosuuksiin puukauppatuloja ja korot menee sinne myös. Mutta jos tarjous ei riitä, niin sitten tehdään kauppaa jonkun muun kanssa. Onhan se varma että eri ostajilla on eri näkemykset ja kun tiloja on eripuolilla, niin ei se aina natsaa saman firman kanssa. Miten luulette oudon ostajan suhtautuvan siihen että lisäosuuksiin on laitettu jäsenen muutaman vuoden kaikki puukauppamaksut.. eihän tälle tarvitte maksaa kuin minimi hinta, kun on osuuskuntauskovainen.
Voi tuota ennakoida seuraavan 10 vuoden jaksona, kumpi tuottaa enempi Metsägroupin a-lisäosuus 20% pienemmällä alkupääomalla vai Metsäboardin osake, joka on nyt noin 4,1 euroa ja maksanee osinkoa vuosittain 7% lähtötasoon + tuplannee kurssin 10 vuodessa. Eli voiton vienee osake tuolla ajanjaksolla. Silti lisäosuus on erinomainen sijoitusmahdollisuus, mutta lähtötilanne on tässätapauksessa epäreilu yli 20% tasoituksella. Osakkeen riski on tietysti myös hiukan suurempi.
Kyllä niissä on, kannattaa vertailla. Jollekin oli ensiharvennusta ja jollekin hintaryhmän 2 harvennus, eli järeämpi harvennus.
Tein tuossa kesäharvennuksesta kaupat. Upm tarjosi 25% paremman hinnan kuidulle ja 20% tukille. Pitkin hampain hyväksyin umpin tarjouksen painottaen että jäljen on sitten oltava hyvää ja katkontaan kiinnitän huomiota. Jos tuolla kauppasummalla ostaa umpin ja metsäboardin osakkeita, luulen että etu on pitkässä juoksussakin parempi kuin muilla puunosto firmojen himmeleillä.