Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Metsä Fibre on Metsäliiton selluyhtiö. Yhtiöstä 25% on Metsäboardilla. Metsäboard uudistaa myös omistamaansa Husumin sellutehdasta. Eli Metsäboard on tulevaisuudessa taas enempi sellufirma. Japanilaisilla on myös 25% siivu Metsäfibrestä.
Metsäfibre tuottaa nykyisin sellutehtaan hinnan kolmessa vuodessa. Ulkopuolinen rahoitus on toivottavasti nykyisten omistajien omia rahoituskanavia, omistuksien olisi hyvä säilyä Suomessa.
Eilen mittasin yhden 4 ha kuvion. Metsään.fi näytti että olisi ppa 20 ja motteja 130/ha. Otin 16 relaskooppi alaa: ppa keskiarvo 28 ja pituus 14 metriä, eli motteja noin 180/ha. Lisäksi kun parhaissa kohdissa ppa oli 38, niin metsään.fi hakkuun ajoituksen suhteen oli tässäkin tapauksessa pahasti harhaan johtava. Harvennus on tehtävä heti, onneksi runkoluku on vajaan 1800, niin hakkuu ei ole pahasti myöhässä.
Suorittavan portaan jutut ovat yhden motomiehen mielipiteitä ja tuntuu olevan jyrkät mielipiteet, asiat voi tehdä hänen mielestään kahdella tapaa, joko niin kuin hän ymmärtää asian parhaiten olevan tai väärin. Minä jätin 1-3 metrisiä alikasvoskuusia varmaan 2000 kpl/ha ja juttelin motokuskin kanssa asiasta puhelimessa, sanoi että kyllä niitä jää riittävästi. Kai tuossakin asian ymmärtävä motokuski katsoi, että kun alikasvos oli harvassa metsässä hyvälaatuista ja kuvio pieni sekä kuusten avulla yhdistyy viereiseen taimikkoon muodostaen ison kuvion, alikasvoksen säästäminen on järkevää. Jyväskylän tienoolla ei maannousema ole valtakunnan pahinta luokkaa ja tuossa kuviolla ei sitä alikasvoksessa ollut yhdessäkään taimessa kun paljastin hakattavien puiden tyvet. Toki tuolla on perkaus tehtävä ja poistettava vaurioituneet taimet.
Eilen katselin firman metsässä, kun oli jätetty noin 7 metrisiä kuusia aukolle sinne tänne. En tiedä mikä oli syy että olivat siellä, suurinpiirtein puolet oli latvasta poikki. Kävi mielessä että noista olisi se 3 metrin kuitu ennakkoraivaajan mielestä tullut ja motomies ei isolla koneella ole kuitenkaan tehnyt.
Ja paikallisia eroja tosiaan on paljon siinä maannouseman esiintymisessä levinneisyysalueen sisällä, joka on varmaan osin kulttuurista johtuvaa.
Jos on täystiheä ja järeä päätehakkuu metsä, niin ei kannata alikasvosta säästää. Jos on vajaapuustoinen, vaikkapa 400 runkoa hehtaarille ja 400 litrasia runkoja ja alla kasvupaikalle sopivia taimiryhmiä, niin saattaa kannattaa säästää. Ennakkoraivuun kun tekee ensin, niin motokuskin on helppo kaadella puut vähin vaurioin.
Samaa mieltä jätkäpätkän kanssa kuvasarjan kuvista. 4 kuvan kuusikko näyttää hyvältä ja 5 kuvassa motonpuikoissa on tehty voitava. Eikös kuvasarja osoita lähinnä sen että motolla yläharvennus onnistuu, kun vain kuljettaja osaa ja tahtoo.
Koivujen lahot tyvet eivät ole kuusen maannousemaa, kun kuusen maannousema ei koivuun tartu. Toisaalta, jos on männyn juurilahoa, tilanne on vielä pahempi. Tuo lahohan voi johtua vaikka mistä, ei kuitenkaan melko varmasti siitä johdu että alle on noussut kasvatuskelpoinen, paikoin peräti hyvä kuusentaimikko. Ei tarvi istuttaa, heinätä, eikä varmaankaan edes harventaa, ennen pikapuoliin tapahtuvaa ensiharvennusta.
Aplin kanssa samat aikeet oli, eli metsätalouteen panostavaa metsänomistajaa äänestäisin. Ei löytynyt persujen listalta kuitenkaan metsää elinkeinoksi mainostavaa ehdokasta, varmasti niitäkin on. Ongelma on lopulta se, että vaikka sitä metsänomistajaa äänestää, äänellä valitaan todennäköisemmin kaupunkilainen rasisti. No tämä on puolueen ongelma ja syy miksi siniset perustettiin. Kepulaisilla on tietysti noita metsänomistajia, joille metsätalouden tulevaisuus on tärkeintä ja jotka tästä syystä ehkä saavat hyvän äänimääränkin. Kokoomus ei salli uusia biovoimaloita, kun ovat kaupunkilaishörhöjä. Demaritkin taitavat olla myönteisempiä metsän lisähakkuille kuin koksut.
Hakkuun vähennyksiin tähtäävät vihreät, vasemmistoliitto ja kokoomus. Muilla kanta vaihtuu edustajien välillä ja heilläkin edestakaisin noin viikoittain. Vihervasemmisto ja kokoomus haluaisivat myös autioittaa maaseudun. Matkailu villieläinten seassa koskemattomissa metsissä kattaa ilmeisesti muutaman sellutehtaan vuositulot, kun kaikki maalaiset vaan asuvat kaupunkien lähiöissä.
Itse kokeilin vipata talvella noita kahden kuidun puita suoraan kasoille vyöhykkeelle ja kyllä se tietysti jotenkin onnistui, tein kyllä rungot heti valmiiksi, kun latvat oli pirun oksaisia ja jalat on kuitenkin nopeat. Useinhan tuossa on seuraava kaadettava kuitenkin alle 5 metrin etäisyydellä. Minulle tuo oli liian raskasta, aluksi jaksoi 6 tankkia päivään ja lopulta jäi viiteen, eli raskasta ilmeisesti kun ei osaa sujuvasti tuota siirtelykaatoa ja välillä noita joutuu repimään että saa kasalle ja sellaiset puut ehkä kannattaa tehdä niillä konsteilla, missä pääsee vähimmällä voimailulla, vaikka aikaa tuhraantuukin. Ehkä parhainta olisi, kun olisi riukumetsää, missä vihreitä oksia ei juuri ole ja rungot hiukan kevyempiä, riukukoivikko energiaksi voisi olla jokapojan siirtelykaatoon sopiva.
Kuusten kanssa tein niin, että liputin otto kohdat. Tosin ottokohta oli lähes aina ajouran viereisessä kasassa kasan keskeltä ja taaemmassa tietysti kasan uranpuoleinen pää. Tyvet oli melko vähäoksaisia, joka helpotti tietysti. Kouran kohdalta silppusin oksat pieniksi. Ajo onnistui hyvin, risuja ei kouraan tiettvästi juuri tullut, muutkin kasat putsasin samoista kohdista, mutta en liputtanut. Liputus olikin suurelta osin siksi, että mänty ja kuusi oli noin 5 metristä ja kasat erotti sitten liputuksella ja koivu taas noin 3 metristä, jolloin ne möykyt erottuivat pituudellaan.
