Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen kyllä oikeassa tuossa, jos puusto on jo yli sata litraista ja puut latvoistaan toisissa kiinni, palstan vaikeudet metsurihakkuussa eivät juuri haittaa konehakkuuta ja kannattaa myydä tuollaiset pystyyn. Metsolan tyylillä ei Erkkikään sahaa kolmea tankkia yhteen kyytiin, jos pitää puut repiä irti toisistaan. Välillähän noita joutuu tyvi edellä vetämään ja kun ei puu kaadu vapaasti ennenkö jonkin aikaa on marssinut ja tällaisia on enempi, alkaa hiki virrata.
Kaatosuunta on kyllä sekä uralta pois että uralle päin, kolmen kuidun puun jos kaataa uralta suoraan pois, kaksi ensimmäistä on valmiina vyöhykkeellä kasoilla ja kolmas on jo seuraavan uran metsänpuoleisessa kasassa tai kevyt nykäistä tuohon toisen pölkyn viereen. Itse kaadan hieman vinottain noita vyöhykkeiden välissä olevia puita kasoja kohti ja harvemmin voimailen kokorunkojen kanssa heittämällä kasoihin. ei vaan osaa tai jaksa. Jos pölkyn saa kasalle nostamalla tyveä, ei siinä joudu ääriponnistuksiin, tosin ei kyllä ole latvapölkky aina sitten ihan kohdillaan, mutta kevyt siirrettävä. Minun nysväämisellä ei 70 litraisessa puustossa tule ikinä 15 mottia päivään, eikä tarvitsekaan, pääasia on että on mukava touhuta.
Energia rankaa tehdessä, kun on kevyttä tavaraa, siirtelykaato olisi kyllä osattava. Ja saksia ei riukujen kanssa tarvinne, jos vain rukkanen pitää.
Mistä tuon 2% keksit? Jos on koivuja, joissa kuituosa 7 – 8 metriä, aika nysväämistä on katkonta, jos saa kuituna maksimi määrän noin kolmosina ja rankana noista tulee 10 metriä myynti tavaraa. Taitaa tuossa tapauksessa olla ero 20% jo pelkän koivun osalta ja roskapuiden kanssa ero kasvaa tilanteen mukaan.
Sulla tuo laskenta onnistuu välillä mutunakin. Tosin jos rankaa ostetaan yli 30 euroa mottihintaan, niin tietynlaiset leimikot kannattaa tehdä rangoiksi. Jos on hieskoivua ja mutkaista havupuuta sekä muita arvokasvuttomia kuiduksi kelpaamattomia, niin ei se lannoituksen merkitys kovin kaksinen ole.
Toissapäivänä aloitin hankintasavotan 550 llä ja eilen sahasin jo sen 6 tankkia, joista 3 sahasin ilman taukoa, kun keli ei suosinut ja kyllä se harvennuksella on muut tekijät kuin sahan paino, joka rajoittaa tekemistä, eli kun kaikki pölkyt ei kaadu itsestään kasalle ja jossain ei kaadu alas kuin repimällä. Jos vain sahaisi koskematta koko päivänä pölkkyihin, voisi sahata paljon pitempään.Pikku stihli on auton perässä ja kun on raivuu tarvetta ja pienempää puustoa, se on ihan hyvä, mutta normi enskallakin hieman isompi on vaan tehokkaampi ja tuntuu mielekkäältä.
Itse ostan aina vanhan hyväksi koetun mallin uutuuden sijaan. Takuuhuollossa käymiseltä ja turhalta ihmettelyltä säästyy. Jos saha on hyvä, sitä myydään paljon ja viat korjataan tyypin uusiin vuosimalleihin, tämä on käytäntö ja joka oikeasti sahaa noilla sahoilla, ymmärtää että joku 550 tai ms200 ovat riittävän hyviä sahoja harvennushakkuille ja paremmasta ei väliä. Taitaa 550 xp maksaa ruptsista tilaten vajaan 700 euroa, uudemmasta joutunee sitten maksamaan enempi ja pääsee mukaan tuotekehitykseen ilman eri korvausta, testaajan ominaisuudessa.
Meillä oli kelpo routa ja kuusikon harvennus ojitetulla alalla onnistui ilman painumia sekä räme harvennus. Eli omat manu savotat, joissa ajokoneelle ei jälkeä poljettu etukäteen.
Kesä oli poikkeuksellisen kuuma ja kuiva. Varmaan toimenpiteitä siirrettiin olosuhteidenkin vuoksi. Normaalisti pehmeät pohjat kantoivat koneita hyvin ja kivikoissa ja kallioilla metsäpalovaaran takia liikkumista vältettiin.
Tolopaisen linjoilla MG:n kaupoista. Pari vuotta on mennyt kaikki MG:n kanssa tekemät tilitykset a-lisäosuuksiin ja korko on nyt muistaakseni välittömästi 6%, josta osa verovapaata, joka vastaa pörssiyhtön yli 8% osinkoa. MG on laskenut osuuskoron tuoton osittain puunhintaan, jos ei tuota lisää huomioi mitenkään niin yksi tärkeähkö puukauppa bonus jää saamatta. Korkoa korolle laskemalla ja sijoittamalla siis korot suoraan lisäosuuteen puukauppa tulo tuplaantuu noin 12 vuodessa.
Koneita siirrettiin leimikolta toiselle tukin perässä, aina ehditty raivaamaan, ja koneet vain hakkasi, kun ohjelmat muuttui. Eli harvennus saattoi keskeytyä ja koneet tosiaan siirrettiin aukon tekoon ja harvennus jatkui sitten myöhemmin. Katkonnat olivat todella tarkkoja, tukkia tarvittiin.
Oma pystykauppa ensiharvennus tehtiin myös ilman ennakkoraivuuta ja hinta oli kohdillaan ja jälki hyvä.
Kai syövät etupäässä lumen alla olevat sapuskat ensin, jolloin syömäreitä ei juuri näe ja tuhoajankohtaa ei varmaksi tiedä ja sitten kevättalvella kiipeilevät korkeammalle taimien latvoihin. Jätti myyriä lojuu lopulta kuolleena ja kanta romahtaa ja on sitten olematon. Eli yhtenä talvena ne tuhot tulee jos tulee ja kesällä kun taas olisi syötävää ei myyriä ole. Kettu osaa hypätä paksun hangen läpi suoraan myyrän niskaan, jos myyriä paljon niin ketut kasvattaa isomman poikueen. Tiedä sitten miten kannanvaihtelu kummallakin populaatiolla menisi, jos kettuja olisi enempi.
Mikä olisi Tornatorin pörssiarvo? Metsiä 1,5 miljardin edestä ja vuositulos 100 miljoonaa ja osinkona jakavat muutaman kymmenen miljoonaa. Jos ostaisi osakkeita perustuen tuohon 1,5 miljardiin, niin ei kiinnosta, jos pörssiarvo olisi 0,5 mrd niin sitten ostaisin paljon varmasti. Miljardi olisi sopu hinta, jolloin 10% tuotto ja tuoton sijoittaminen firman kasvuun olisi varmaan jollekin varsin mieleen. On melko vakaata tuloa tähän markkinaan.
Storaenso omistaa noin 40% Tornatoria, mutta oletuksena on että Stora on lähitulevaisuudessa varsin edullinen, jota Tornator ei varmasti tavan ihmiselle ole.
