Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Nykyiset datakeskukset riitä tulevaisuudessa, kun tekoäly korvaa ihmistyötä. Alla linkki Googlen suunnitelmista datakeskusten energian saantiin.
Diesel voimalan pystyttäminen on tietysti halpa ratkaisu ja hyvä. Pienydinvoimaloita tehdään kohta liukuhihnatuotantona, jolloin hinnat noissa laskee. Hiilivetyjen käyttäminen voi olla imago kysymys, riittävän suuri toimija kun laittaa datakeskuksen pystyyn, diesel voimala ei ole edes vaihtoehto.
Tuulivoimaloiden suuri ongelma sähköntuotannon kannalta on vaihteleva sähkön tuotto. Paljon sähköä tarvitsevien laitosten suunnittelu tyssää helposti siihen, että sähkön tasainen saanti ei onnistu ilman omaa tuotantoa. Pien ydinvoimaloilla tuon asian saisi korjattua, se voi olla tulevaisuudessa hyvä vaihtoehto.
Meillä Suomessa on sähköverkot hyvät ja akkuvarastot tietysti tasaavat kuormia ja parantavat sähkön saatavuutta, mutta tuotanto ei riitä datakeskuksille ja vety tehtaille. Usassa datakeskusta ei jokapaikassa saa edes rakentaa ilman omaa voimalaitosta ja siellä laitetaan helposti kaasuvoimala halvan kaasun innoittamana, mutta akkuvarasto niiden kylkeen rakennettuna on suunniteltu ainoastaan laitoksen tarpeisiin. Akkuvarastoja on tietysti hyvä käyttää sairaaloiden yms toiminnan varmistamisessa sairaalan kupeessa, julkisissa laitoksissa tietysti yhteiskunta maksaa rakentamisen, mutta ei niitä varastoja metsään siirtoverkon varteen rakenneta.
Hankintahintakin varsinkin kuiduilla romahti muutamassa kuukaudessa. Ihan kelpo hinta vielä verrattuna vaikka edellisen huomattavan kovan hintapiikin (2008) hintoihin. Itseasiassa hinnat ovat yhä selkeästi yli omien aikoinaan laskettujen kannattavuuslaskelmien hintojen. Viime vuonna hakattiin tuhansia motteja hieman rästejä sekä hyvän hinnan johdosta aavistushakkuin ja nyt harvennetaan metsän ehdoilla.
Akkuvarastot eivät ole yhteiskunnan rahoittamia. Verkkoyhtiö kun rakentaa maallesi väkisin, saat kertakorvauksena muutaman satasen, jolloin tuosta ei edes kannata mainita. Akkuvarastot sähköverkon kulutus huippujen tasaamisessa ovat eri yhtiöiden harjoittamaa oikeaa liiketoimintaa, jossa maanomistajakin saa kelpo korvauksen. Noihin ei yhteiskunnan tarvitse euroja laittaa siksi kun osto ja myyntitulon erotus tekee riittävän voiton. Noista liittymistä kantaverkkoon on jonkinlaista kilpailua.
Meillä on akkuvaraston vuokrasopimus ja akkuvarasto jo toiminnassa. Pienen tontin kiinteähintainen vuokra tuplasi 30 ha:n tilan tuoton. Oikeasti noissa sähköä ostetaan ja myydään joka päivä. Nuohan tasaavat sähköverkon kapasiteettia ja samalla tietysti toivottavasti jatkossa isossa mittakaavassa leikkaavat sähkön hintahuippuja pienentäen samalla omaa kannattavuuttaan.
Vuonna 2002 ostettiin metsätila 26000 eurolla. On myyty puuta sieltä 90000 euron edestä ja tilan puusto tällähetkellä 4500 m3 ja tilan arvo yli 150000 euroa. Jos tuon 26000 euroa ym tilojen ostohinnat olisi käyttänyt alle 2% asuntolainan lyhennykseen, nyt olisi pakko käydä vieraalla töissä. Sanoisin että tilojen ostoa ei vielä tuolloinkaan rajoittanut epäilys siitä että maksaisi liikaa, kyllä se epävarmuus oli perua lama-ajan korkokehityksestä, mitä tietysti oli turha huolehtia siinä ajassa, mutta kyllä se vaikutti.
Sellupuun myynti on usein pakollinen välvaihe. 25 vuotias harvennuksessa poistettava puu on kasvattanut arvoaan 10 senttiä vuodessa. 60 vuotias rehevän paikan kuusi on kasvattanut arvoaan keskimäärin 1 euron vuodessa. Mutta että noita järeitä tukkilaatuisia puita olisi edes 60 vuoden päästä mahdollisimman paljon, pitää runkolukua olla aluksi laadun varmistamiseksi ja harvennus on ennenkaikkea edellytys sille paremmalle tuotolle, eli puhutaan hoitohakkuusta.
