Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Eräällä Kuusamon sahalla työntekijät naputtivat parhaiden tyvipölkkien päihin rautanaulat ennen metallinpaljastinta ja kaveri osti metalliraakit itselleen. Naulat nypittiin omalla lanssilla ja sahattiin tavara myyntiin. Kuusamon saha osti pystykaupassakin tukit tehdasmitalla ja metalliraakit jäivät puunmyyjän tappioksi. Ihmisethän noissa isoissakin firmoissa toimii, suurinosa rehellisesti, mutta nämä rikkeet jäävät tietysti mieleen. Mikä lie tuossakin koko totuus, harvoin kai pystykaupassa tukit menevät tehdasmittaan, joka tapauksessa järjestäytynyttä rikollisuutta. Mielestäni ei sen kummempi asia metsänomistajan kannalta, kuin se että puunmyyjälle tilitetyt kuidut lajitellaan ja myydään parhaat firman toimesta eteenpäin sahalle jonka ostohenkilö toiminnan tiedostaa, eli järjestäytynyttä rikollisuutta.
Metsäteollisuus ry toimittaa aineiston hintatilastoihin ja heidän tavoite on maltillinen puunhinta. Paljon on historiassa paukkuja kulutettu puunhinnan manipulointiin ja tämä tilastojen tasoittaminen on tietysti tärkeä osa kokonaisuutta.
Puukauppatilastoissa ei ole erikoispuutavara eriä, jolloin tilasto saadaan tasoittumaan maltilliselle tasolle, laatutyvet ei näy. Sama kait se on siinäkin tarkoituksena kun tarjotaan puukaupan yhteydessä ennakkoraivuut puoleen hintaan tai sorastetaan laanipaikka hyvin ja maksetaan sitten puusta listahinta, ostaja ja myyjä ovat tyytyväisiä ja puunhinta vakaa. Tilasto voisi olla järkevämpi, kun metsänomistajat ilmoittaisivat toteutuneet hinnat ja kytkykaupan hyöty tuloutettaisiin tilastoon tasaisesti kaupan puutavaralajeille. Ja sanomattakin selvä että jos leimikon puut halutaan, kuitupuun hintaa ei koroteta kuin 50 senttiä, erikoispuilla voidaan kilpailla ja kauppaan sisältyvillä palvelukytköksillä, kuten aiemmin kirjoitin.
Äänekosken puutavaran vastaanotossa oli aikoinaan tapana laittaa talvella punnituksessa tonni tai kaksi lunta joka kuromaan. Oli kova lumi talvi, Viitasaaren MHY:ltä kun kysyttiin helmikuussa, että onko teilläkin paljon lunta, vastasivat että ei ole enää Viitasaarella enää lunta, kun kaikki lumet on ajettu Äänekoskelle.
Mulla oli alkuaika sillein että tein konsulttina töitä Metsäliiton konttoreille sekä konemiehille ja kaveripohjalta touhuttiin. Myöhemmin muilla alueilla metsäpalstojen kanssa huomasin että ei se ML mikään hyväntekeväisyysjärjestö olekaan, jos et ole palstan reunalla hakkuun aikana, katkonnat menevät ostajan tarpeiden mukaan ja sellufirman tarpeet hahmottuivat. Hyvät suhteet ovat tärkeintä ja ostomies ei motoa aja saati tee sille katkontamatriisia, luottamus pitää olla koko ketjuun. Parasta MG:n kanssa on se, että aina saa puut kaupaksi ja hankintapuu erätkin pieniä nökkösiä myöten. Ja sanotaan nyt vielä sekin, että ei MG ainoa ole joka touhuaa ensisijaisesti oman etunsa mukaan, puukauppa on villiä kun lähtee uusille alueille, varmaan aina tietyissä piireissä peli on rehtiä, mutta etämetsänomistajana pitää melki vahtia.
Kiitos Wanhajätkä kutsusta oikein majoituksen kanssa. Oisin tullut jo kesällä, mutta kun ei kerinnyt, piti raivailla omissa ja vieraissa metissä täällä etelässä. Jouluna tietysti oltiin lähellä, mutta eihän sitä silloin lähetä anopin pirtistä kun korkeintaan sukulaisiin ja hiihtoladulle.
Äänekoskella olisi tietysti myös majoitus tarjolla. Vaasasta lähtee ainakin yksi linja-auto, ehkä lähempääkin. Mites Korpituvan Taneli, lähteekö Teuva-Kauhajoki suunnasta kanssa linja-auto, siihen olisi mukavampi mennä kun olisi ennenkaikkea lähempänä, kait tuonne kutsun metsänomistajajäsenenä voi järjestää itekin.
Siellä on tullut aikoinaan touhuttua paperitehtaan ja kartonkitehtaan tiloissa, se märkäpää on näkemättä, joka nyt on kasattu uudestaan. En ole henkilökohtaisesti saanut kutsua, vissiin ovat järjestelleet tietojärjestelmiään niin ettei jokaista perheen jäsentä kutsuta erikseen, noita MG:n lehtiä kyllä tulee vieläkin kolme ja kalentereita myös. Ehkä ne kutsuu sinne uudelle tehtaalle enempi semmoisia sääkerismiehiä ja hienoja rouvia? Vaimo kuitenkin ehdotteli josko lähdettäisiin katsomaan sellujättiä sisältäpäin, kun on itekin siinä projektissa mukana, ei ole hiijen vissi että lähtisin, näkyypähän, mieluumin rehvattaisiin vaikka Naarman kairassa.
Moottorikelkan ja reen laitoin aikoinaan poistomenettelyllä, kaikki muu tilpehööri on ollut kertapoistoja, eli sahat. Pari tietä ja ojituksia on ajansaatossa mennyt poistomenettelynä ja kerran laitoin kaivurilaskun penkkateineen kertapoistona, kun minusta sillä ei kertakaikkiaan ole juuri merkitystä miten päin jonkun parintonnin laskun käsittelee, joku pilkunviilaaja tietysti pyytää kaivurimieheltä kaksi laskua ja on ylpeä tästä ja niinkai se ihan oikein olisi.
Joku aika sitten oli ensiharvennuksilla veroetu (kymmenisen vuotta sitten). Tein hankintaa silloin, josta osa oli ensiharvennusta ja osa kakkosharvennusta. En viitsinyt ruveta nysväämään ja laskemaan tuliko ensiharvennukselta ehkä 50 mottia, saati että olisin ajellut eri pinoihin ja jätin verotuksesta koko huojennus anomuksen. No soittivat sitten verotoimistosta että et ole huomannut anoa huojennuksia ja puhelun loppupuolella neiti/rouva sanoi että laitetaan vaan sille koko määrälle se huojennus, hän tekee sen täälläpäässä että sinun ei tarvitse tehdä tässä mitään. Ja on tosiaan tarkastettu minunkin metsäverotus kerran perusteellisesti ja pari kertaa joidenkin detaljien osalta, kuten runsaiden kilometrien takia ja silloinhan on helppo olla housuissaan kun asiat on itse tehnyt omasta mielestä oikein ja mitään turhaa ei ole vähennelty.
Kyllä raivaussahan voi merkitä tavallisena vuosimenona ilman poistoja, vaikka maksaisi 2000 euroa, ei ole mitään 200 euron rajaa hankinnoissa että pitäisi siirtyä poistomenettelyyn. Voihan laskutettavaa työtäkin tulla vaikka kuinka isolla laskulla ja se menee silti vuosimenona. Ja mikä merkitys silläkään on, jos kaivinkoneen ottaa tekemään muokkauksen ja se tekee samalla penkkatien, vuosimenoksi vain koko kaivurimiehen tuntilasku, ketä oikeasti kiinnostaa miten vähennykset rajatapauksissa tekee, kun pyörät pyörii eikä tarkoituksellisesti mitään etua tavoitella tai yritetä veroja kiertää.
Oikeasti Äänekosken hankinta-alue on nyt Lappia myöten, kun kelirikko valiitsee Ylä-Savoa ja ehkä osin Kainuutakin myöten. Eikä juuri näy kuitupuunhinnassa tehtaan lähiympäristössä, vaan hankinta-aluetta mieluummin laajennetaan, hintahäiriö on pahinta myrkkyä edullisen ja jatkuvan puunsaannin kannalta. Halvemmaksi tulisi ostaa lähiseudun kelirikkoleimikot vaikka +20% hinnalla, kuin lähteä junailemaan puita Napapiiriltä Keski-Suomeen, mutta eihän ne tyhmyyttään tuota noin päin tee. Onpahan Lapin kuitupuulle ostaja nyt, vaikka hintaan tuskin sielläkään vaikuttaa. Mites tulevaisuudessa, jos Lapissa on paikallisestikin enempi tarvetta puulle ja Etelän leimikoille pääsee vain kuivina kesinä.
