Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on Keski-Suomessakin maita, niillä ei ole ollenkaan hirvituhoja, hirviseuralla on ollut yksi lupa jo vuosikymmenet ja aina ei omalta alueelta sitä saada ammuttua. Mutta mitenk niitä sitten ammutaan Etelä-Pohjanmaalla kymmenkertainen määrä, pistää ihmettelemään, onko siellä maattomat hirvilaskijat päässeet vauhtiin?
Samapa se on Etelä-Pohjanmaallakin, mäniköissä on usein mutkia 2 metrin korkeudella. Hirvimiehet myyvät hirvenlihaa ja ovat suuria sankareita ja kaveria kaikkien kanssa kun lihanökkösiä aina löytyy. Järkevää kansantalouden kannalta ja sikäli sankarillisempaa olisi se että ilmoittaisivat oikein hirvikannan ja vaatisivat sen selkeätä vähentämistä, mutta lihatalous on tietenkin heille tärkeämpää.
Hirvituhot männyn istutusaloilla Rovaniemellä 2000 luvun vaihteessa ovat luokkaa kymmeniä tuhansia hehtaareja. Noista on korvauksia haettu ja saatu vain murto-osa, silloinhan korvauksia vielä saikin. Esimerkiksi meillä yhdellä 60 hehtaarin tilalla oli yli 15 hehtaaria enempi vähempi korvattavia hirvituhoja, sellainenkin 4 ha:n kuvio on, missä ei ole oikeastaan yhtään mäntyä jäljellä. Naapurilla tilanne oli sama.
Kaiketi ainakin MT-pohjalle tehdyt männyn istutukset tuottavat huonolaatuista puutavaraa, taitaa maistua hirvellekin paremmin rehevän pohjan istutus mänty. Mitä viime vuosina olen kiertänyt myytäviä palstoja, niin paljon on lenkoa ja mutkaa, kun on MT-pohjan istutus männikkö. Monesti silmä hakee noissa paikoissa luontaisesti syntyneitä kuusia, jotka ovat suoria ja harvalukuisina männyn seassa ovat niitä päätehakkuun valiopuita, jos noissa puustoissa on koivuja, ovat ne olleet jo riukuuntuneita, lähinnä harvennusta haittaavia puita.
Jos MT-pohjalle on saanut kunnollisen mäntyvaltaisen puuston aikaan, tulee vajaassa 60 vuodessa kelpo tili. Vaikka arvokasvu olisi yhä 400 euroa vuodessa niin ei se paljon meinaa, kun puuston arvo on jo 15000. Jos kunnon tukkipuu aihioita on vain murto-osa, tulee päätehakkuu ajankohtaiseksi jo 50 vuotiaana.
Haavan uudistuminen siemenestä on hyvin harvinaista.
Kävin tänään katsastamassa yhtä myynnissä olevaa palstaa, yhdellä kuviolla CLT pohjalla oli harva männikkö (400 kpl/ha), eikä juurikaan taimia alla, liekkö kuitenkin kuntta sen verran vahva ja paikoin oli kanervaa. Tuollaisen kun laikuttaisi ensin ja tekisi avohakkuun parin vuoden päästä, saattaisi onnistua ilman siemenpuiden tuulenkaato savottaa.
Aivan käsittämätöntä viranomaistoimintaa. Juurikääpähän saastuttaa maaperän pitkäksi aikaa ja uusi kuusi sukupolvi takaa että juurikääpä sekä lahottaa tyvitukit että juurikääpä säilyy edelleen maaperässä. Eikö tuollaisesta Metsäkeskuksen lausunnosta pitisi saada kirjallinen versio ja viedä johonkin hallinto-oikeuteen, kun tieto on jo ihan tavan metsänomistajillakin että yli 5 sentin kannot pitää suojata tai sitten tehdä työ talvella.
http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/suomeen_jattipotti_eusta_lahes_20_miljoo(37193)
Sisävesien kunnostus hanke. Frshabit hanke ja LIFE rahoitus. Isojoki taitaa olla lähin hankkeeseen kuuluva kohde. Saa nähdä minkälaista uutta ohjeistusta kunnostusojituksiin tuo tullessaan, onneksi ei omia metsiä hankealueiden vaikutuspiirissä.
