Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Joo, olen katsonut Tour de ski pätkät tähän asti. Niissä videoissa on maksajina miljoonia katsojia. Kannattaako alkaa kuvailemaan jotain ensiharvennuspöpelikköjä, ottaa siihen sitten vielä joku firma kuvaamaan, vai miten meinasit.
Mikä on järkevä tapa asettaa leimikolle hinta, kun ne ratkaisevat leimikon hinnoittelu tekijät eivät näy siellä tietokoneella. Metsässä tepastelu ei taida olla nykypäivä pienillä leimikoilla ja kaikille leimikoille maksettava keskihinta on ihan perseestä. Minusta tuntuu että leimikkotekijöiden mittaaminen on helpointa sillä motolla. Ehkä jotkut kriteerit pitää olla, että ei vedetä pärstäkertoimella tms noita yksikköhintoja.
Harvennuksella tuossa häviäisi huolella. Nythän ainakin Keski-Suomen korkeudella 24 cm rinnankorkeudelta olevasta puusta raapaisee 2 tukkia ja 19 cmrinnankorkeudelta olevasta yhden ja tätä koko luokkaahan se harvennuspuusto on. Eli 18 cm:n latvaläpimitalla tukkipuun tuotos vähintäänkin puolittuu harvennuksilla.
Parastahan se olisi kun eurot olisivat kaupantekohetkellä suurinpiirtein selvillä. Mutta voisihan sen ajatella niinkin että leimikkotekijät ovat mitattavia asioita, jotka muodostavat puutavaralajien lopulisen hinnan. Ja jos osa toimijoista kertoo yksikköhinnat ennen kaupantekoa ja osa käyttää tätä Stora Enson mallia, niin siinähän on vara valita.
Miten hyvin ilmakuvista selviää poistuman litrakoko tai ennakkoraivauksen tarve?
Korjuukustannuksiin vaikuttavat ensisijaisesti metsänomistajan tekemät toimet, eli oikeanlainen panostaminen metsätalouteen tuo ne kustannussäästöt puunkorjuuseenkin. On täysin väärin että puusta maksetaan samaa hintaa, oli kuljetusmatka kilometrin tai 200 metriä. Ja on täysin väärin että puusta maksetaan samaa hintaa oli runkoko 50 litraa tai 100 litraa.
Taitaa olla joillain tuo muutosvastarinta tullut äidinmaidossa. Ensin laitetaan olosuhteet leimikkotasolla huippuunsa ja sitten vastustetaan uutta systeemiä jolla itsekin saisi vaan paremman tilin. Onhan se vähintäänkin oikein että pusikoiden myynti vähenee tai että niistä maksetaan se 3 euroa motille ja kunnon harvennuksista sitten 15 euroa motille.
Ei viljelymetsätaloutta ole minun saamissa FSC-sertifikaatin ohjeissa kielletty metsätalousmaalla. Mistä Puuki on ohjeensan saanut?
Noissa FSC-sertin ohjeissa on yksi kohta, jonka takia saattaa jäädä liittymättä: Alkuperäistä puulajia olevia säästöpuita pitää jättää 10 kpl /ha. Eli säästöpuita ei voi jättää vain vähempiarvoisista puulajeista. Käytännössä menisi sitten näin, kun jätät 50 kpl/ha siemenpuut, niin saat poistaa vain 40 kpl. Tai kuusikossa vielä typerämpi jättää kaatumaan 10 kpl kuusia, tulee monenlaista haittaa.
Eli muilta osin palsta sopisi ilman lisähankaluuksia suoraan FSC-sertifikaattiin. Suojelukohde on jo valmiiksi sellainen, ettei sieltä ajokoneella puuta saa ylös. Lisäksi jatkuvankasvatuksen kokeilut eivät mielestäni heikennä tuolla taloudellista tulosta.
Minkähänlainen euromääräinen etu tuosta metsänomistajalle lankeaa, veikkaan että kyseessä on euro/m3 luokkaa oleva etu.
Se on kuitenkin selvää että FSC-sertifioidusta puusta on pula Suomessa. UPM tarvitsee sitä papereihin ja sitä kautta esim. Metsä Group tarvitsee sitä myynti selluihinsa. Tässä lienee alueellisia eroja, esim. Raumalla tarvitaan varmasti, Kemistä en tiedä, mutta Pohjoisen puullekin lupasivat lisä hintaa FSC:lle, että varmaan sitten Kemissäkin tarvetta on.
