Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Tukimuoto johti järjenvastaisiin käytäntöihin. Uudistuskypsään metsään tehtiin harsinta ja lopullinen uudistushakkuu tehtiin sitten 5 vuoden päästä ja siinä kantorahatulo jäi himpun alle 2000 euron, jolloin kemerauudistuksen tuenpiiriin päästiin. Nyt kun harsinta, jatkuvakasvatus, 02 avohakkuu jne ovat sallittuja, olisi sama maksaa koko Pohjois-Suomelle uudistamistuki, ilman mitään erillisiä kriteerejä, jotka vain tekevät toiminnasta järjetöntä. Mutta oikeasti tukia ei tarvita, jatkuvakasvatuskin on hyväksytty menetelmä ja sitäkin voi harjoittaa kannattavasti ilman tukia.
On se vaan hyvä että tuosta metsänuudistamisen tukemisesta luovutaan. Tahallaan noita vajaatuottoisia alueita tehtiin Pohjois-Suomessa että saatiin tuet. Eikös Pello ole oikein kuuluisa tästä kemera-automaatista.
Nykyisen lain puitteissa noita uudistamishakkuita olisi helppo tehdä sen sorttisiksi että valtio joutuisi taas osallistumaan uudistamiseen. Pitäisi siellä Lapissakin herätä jo markkinatalaouteen.
Olisi kohtuullista että Metsälehtikin kertoisi asiasta niin kuin se on, eikä lukijaystävällisesti hymistellen, miten hyvä tuki jää jatkossa ehkä saamatta. Tuki oli täysi fiasko.
Markkinoiden mukaan toimii ohjeistus motokuskeille. Ja kun tilanne on tämä nykyinen, niin laatu merkitsee katkottaessa kuitu/tukki, mutta laatu ei näy hinnassa A-laatu/B-laatu. Ja minusta on arveluttavaa tuottaa sitä 4 cm kuivaoksaista tukkia päätehakkuuseen, jolloin se on sitten ihan tulkintakysymys, onko tukkia vai kuitua kun oksat enempi vähempi lahoja. Harvennuksissa pitää olla tarkkana että jäljelle jäävä puusto on se paraslaatuisin. Eihän se maksimoitu mottikasvu ole mikään velvollisuus metsänomistajalle.
Facebookki tarjosi Angrybirdsistä 2 miljardia, olisi ehkä kannattanut myydä. Angrybirdsin myynnistä olisi valtion kassaan kilahtanut reilut puolimiljardia heti ja firman omistajat olisivat voineet tehdä loppuelämänsä mitä hauavat, nythän tuo firma on luokkaa puttipaja ja tuotot sen mukaiset. Sama lainalaisuus hieman pienemmässä mittakaavassa toimii metsässä, vain myymällä voi tehdä tiliä ja usein vielä niin että mitä arvokkaampana myy niin sen paremman tilin tekee. Voi olla että parhaiten toimii jatkossa mahdollisimman suurien puiden avohakkuu, tai sitten se että tekee mahdollisimman monta runkoa tukiksi matkan varrella, mutta jos ei tee mitään, niin takuulla häviäää.
Minustakin pitäisi olla laatuhinnoittelu tukeilla, siinä voitaisiin huomioida lustojen paksuus, oksat ja läpimitta. Pohjois-Suomessa oli aiemmin hankintatukille, olikohan Kemi määränpää, hinnoittelu läpimittojen mukaan. En tiedä onko jossakin vielä hinnoittelu läpimitan mukaan. Keski-Suomessa ainakin oli laatuhinnoittelu hankintatukilla, tietysti pitää olla jonkinlainen erä noita pölkkyjä.
Sehän on selvä että oksattomille tyvitukeille pitää saada parempi hinta, mutta jos on 30 cm:n latvaläpimitan paksuoksainen ja paksulustoinen tukki, niin onko se siten sahurille mieleen, siitähän ei tule muutakuin paljon bulkkia. Ja jos et ole vieressä katsomassa, niin noita menee motohakkuussa jonkinverran kuitukasaan.
Pylväskokoisen männyn kasvulle ei olisi ollut juuri mitään hyötyä noiden pienempien puiden poistolla. Tuossa ei tarvi tulla kuin 600 tukkia jäljellejäävästä puustosta niin homma kannattaa hieman kalliimmalla korjuullakin. Ja mikäs sen mukavempaa kun tehdä tiliä oman järjen käytöllä. Firmahan olisi tietysti mieluusti hakannut aukoksi ja esim. mulla tuollainen kuvio jätettiin aikoinaan konemiesten toimesta kokonaan hakkaamatta, ehkä se olisi mennytkin lakirajoille silloin nythän nuo lakirajat ovat tulleet vastaan ja oman järjen käyttökin on nykyisin sallittu.
Taitaa olla jo elämäntapa jo aika vaatimatonta. Oma isoäiti oli lottana ja kohta on 100 mittarissa, niin mies kuoli jo 20-vuotta sitten.
Mutta aiheeseen. Nyt on varmaankin 4. kerta kun ajattelin tehdä viimeisen kerran kemera-pystykarsintaa, eli laki muuttuu keväällä. Tämmöistä tämä on ollut kun Eu:n rattaissa ei ole nuo Kemerauudistukset edenneet. Mikähän tämän byrokratian lasku tästä vähäpätöisten tukien kohdentamisesta onkaan. Ei se ihme että Amerikan puolella naureskelevat että Eurooppalaiset ovat kaivanneet itselleen kuoppaa.
Stihlin laippa on jotenkin heiveröinen, vääntyy ihan vahingossa. Siinä yksi syy ostaa halvempi laippa joka kestää vielä hieman paremmin. Kyllähän näiden sahojen keveys tekee työstä mielekkäämpää, vaikka se teho joskus tuntuu liian pieneltä. Enempi kun tulee tukkia niin sitten isompaa rautaa tyvelle.
