Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Okei, sori. Vissiin vanhaa terminologiaa. Laadun huomioivaa harsintaa tai poimintaa tai yläharvennusta, mutta kuitenkin niin että tarkoituksena optimoida tukkipuunsaantia / saada parasta tuottoa KIERTOAJALLA.
Ilmeisesti Vuokilan kirjasta tuo harsinta termi, vai mistähän lie jäänyt, enkä nyt allekirjoita että se olisi väärä termi. Määrämittaharsintahan oli se metsien hävitys menetelmä, missä otettiin vain kaikki mistä tuli ainespuuta eikä huomioitu jäävää puustoa ollenkaan. Laadun huomioiva harsinta voi olla sitten vaikka laatuharvennus. Nämä menee jo omassa päässäkin sekaisin, kirjoittaa miten päin vain :).
Tein viimeisen harvennuksen ms200:lla, 9 mottia päivässä tuli 2-harvennuksella. Eihän se mikään ihmeellinen meriitti ole, mutta kun päivässä sahasin 8 tankillista niin reilu motti / tankki on minusta aika hyvin, kun tankki on ehkä puolet ison huskun tankista. Noita stihlin laippoja ja ketjuja on ihan turha käyttää, siihen käy moni muukin halvempi laippa ketju yhdistelmä ja hyvin kulkee. Se huonohan tässä on että ms200 ei enää saa vissiin mistään. No ehkä tuo uusi 201 tietokoneohjattuna on sitten seuraava oikeasti hyvä kevyt saha. Jossain vaiheessa kirosinkin jo tuon ms200 sahan, kun tankillinen kestää niin vähän aikaa. Mutta se on tietysti vähän palstakohtaista miten tuo tankin pienuus vaikuttaa.
Kertokaa kokemuksia siitä uudesta 201:stä, ehkä vertailu ms200 – tietokoneohjattu 201 olisi mulle mielenkiintoisin juttu.
Kukas tässä on väittänyt että hoitamattomista metsistä voisi harsimalla tehdä paremman tilin? Tottakai pitää ensin tehdä taimikonhoito ja ensiharvennus, että on ne 1000 – 1200 runkoa, joista kaikista tehdään tukkia, ei alaharventamalla 2-harvennuksessa kuitua. Ja joku fiksu voi OMT:llä istuttaa suoraan 1300 kuusta niin ei tarvi muuta kuin sen yhden tukki harvennuksen. Älä syötä minun sanomaksi että jatkuvallakasvatuksella tehdään tiliä, kun en ole niin sanonut.
Hankalaksi menee tämä siirtymä aika. Pitää tehdä nyt heti lumien sulettua kemerat mitä kerkiää ja tehdä vanhan lain puitteissa hakemus.
Tuostahan on ollut puhetta että Metsään.fi palvelun kautta voisi noita kemerahakemuksia ehkä ruveta tekemään, tulisihan sitten enempi käyttöä sille palvelulle, on kuitenkin maksanut valtiolle ja maksaa tuon ylläpito ja palveluhan on nyt sitten ilmainen metsänomistajalle.. Voi kun nuokin rahat olisi säästetty aikoinaan vaikka sotaveteraaneille.
Se on kyllä totta että tutkimuksista ei kannata vetää suoria johtopäätöksiä, pöytälaatikkotutkimuksia tulee vähän liikaakin. Mutta jos alaharvennuksella poistetaan hyvälaatuinen rinnankorkeudelta 18 cm:n puu 15 euroa/motti ja jätetään 23 cm puu viereen, josta saisi ~40 euroa / motti niin kyllähän pitäisi järjen jo sanoa että 10 vuoden odotuksella se 18 cm:n puu tarjoaa taas ~40 euroa/motti ja ne tukin hakkuusta saadut rahat voi sijoittaa hyvillä mielin. Jo Vuokilan tutkimusten aikaan todettiin että lisävaltapuu hyötyy enemmän harvennuksesta kuin päävaltapuu, lisäksi esim. Kari Mielikäinen on sanonut että metsänomistajan kannattaa hyödyntää mahdollisimman monta runkoa tukkipuuksi, eli huomioida harvennuksissa tuleva tukkipuu. Ihan tästä kaikesta voi vetää johtopäätöksiä ja kokeilla itse. Mulle se on sama miten kukakin tekee, mutta harkintaa kannattaa käyttää tilanteen salliessa ja hieman tutkia sitä oman pään tilaakin, pystynkö omaksumaan uusia asioita kun aivopesu on suoritettu jo kymmenien vuosien aikana ja kas kummaa se aivoihin syötetty datahan palvelee ensisijaisesti selluteollisuutta. Mutta niinkuin jo sanoin useinmiten alaharvennus on varmin valinta, kun laatu on harvennuksilla usein mitä sattuu.
MT-pohjien männiköissä tuo paksuoksaisten mäntyjen poistaminen, vielä kun niistä puista saa tukkia (odottamalla siirtyvät kuitupuiksi), on tietysti se paras esimerkki siitä milloin voi laadullista harsintaa käyttää takuulla kannattavasti. Kuusikoissahan 2 harvennus kannattaa pöytälaatikko tutkimuksissa aina tehdä yläharvennuksena, mutta siitä en olisi niin vakuuttunut käytännössä. Tärkeintä olisi osata toimia tilanteen mukaan. Helpoin on tietysti tehdä sitä kuitua harvennuksilla ja 60 – 80 vuoden päästä tukkia uudistushakkuulta, mutta ei sitä tarvi ylistää kaiken kattavana ainoana totuutena kun se ei ole totta.
Kyllä minä hieman kuitenkin perehtyisin uusiin tutkimuksiinkin ja eihän ne niin uusiakaan kaikki ole, missä todetaan että laatu huomioon ottava harsinta tukkipuu harvennuksessa tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen 3 – 5% korkokannoilla. Lisävaltapuu hyötyy harvennuksesta enemmän kuin päävaltapuu, jossa tukkisaanto on jo suuri ja lisävaltapuissa arvokasvu jatkuu. Eihän tuo niin vaikea ole ymmärtää, tilannekohtainen tarkastelu on minusta parempaa ammattitaitoa kuin ainainen alaharvennus ja sen erinomaisuuden puollustelu. Keskimäärin varmaan alaharvennuksella onnistuu paremmin, mutta onko viisasta olla keskimäärin oikeassa ja tuputtaa tällaista tietoa sitten vuodesta toiseen lehtienpalstoilla ainoana totuutena? En kehota jatkuvaankasvatukseen, vaan ihan markkinatilanteen mukaan harkitsemaan tilanteen mahdollistaessa toimimaan järkevästi, ei siis niin että kaavamaisesti tehdään 80-luvun oppien mukaan maksimi määrä harvennuksilla kuitua. Kyllä minäkin sen opin olen saanut ja kyllä silläkin konstilla positiiviseen tulokseen pääsee, mutta niiden oppien tarkoitus oli maksimoida puuntuotanto motteina, ei euroina tietyillä korkotasoilla.
Mä teen kaikki parhaat harvennukset ite, kun niitä on mukava tehdä. Jos metsäfirmat ostaa 15 eur/m3 pieniläpimittaisia ensiharvennuksia, niin teetän ne leimikot niillä pystykauppoina. Mutta luulenpa että niitä ei enää nykyään osteta ihan noin vain keskihinnoilla, eikös nuo konemiehet pistä hanttiin. Metsäteollisuus yrittää tietysti elää yhä hintasopimus aikaa ja rakentaa ympäristöä, joka tarjoaa heille parhaat edellytykset toiminnalle. Tuo ympäristöhän on esimerkiksi Kiinassa jo olemassa ja siihen pitäisi päästä myös täällä, vai mitä Ammattiraivooja?
