Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Taimikonhoidossa saamme aikaan nopeahkosti järeytyvän ensiharvennuspuuston, jolloin mahdollisuudet mahdollisiin tuhoihin vähentyy ja ensiharvennuksessa voidaan valita sitten laadukas puusto kasvatettavaksi.
Motoleimikoissa on ensiharvennuksen jälkeen usein sellainen puusto että tukkipuuta kehittyy nopeaan tahtiin. Itse puuhastelevien ensiharvennuksissa voi esiintyä liian tiheitä asentoja ensiharvennuksen jälkeen. Motomies on usein oikea pelaaja joukkueeseen, varsinkin kun tukkipuihin on tulossa järeyteen perustuva hnnoittelu.
Heinäykset ja täydennysistutukset ovat tilanteita, joihin ei pitäisi koskaan joutua Niitäkin on harrastettu, ei siinä työlleen paljon korkoa voi laskea, mutta joskus hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi niitä voidaan joutua suorittamaan.
Niin ja perimmäinen syy on saada taloudellista hyötyä, joko palstan arvo nousee sen myyntiä ajatellen, tai sitten sekä että palstalta saadaan hakkuutuloja niin paljon että toiminta on kannattavaa.
Pystykauppaahan se tulisi olemaan ihannemallissakin, olisi vain jobbareita jotka hoitasivat toimituksia jalostajille ja ostaisivat leimikoita. Eihän siitä tulisi mitään että saha ostaisi kaikilta isänniltä puut tienvarteen toimitettuna, tai niin, tulisi surkeita hakkuita, joissa isännille ei jäisi korjuukustannusten jälkeen mitään.
Onhan noita toimitussopimuksia yhdistyksillä ja muilla toimijoilla vientisahoille. Varmaan on sanktiot jos ei määrät täyty määräpäivään mennessä ja uskon että täyttyvät sitten. Ja kyllä isommat toimijat saattaisivat haluta varastoida puutavaraa siellä myyjän laanissa ja käyttää omaa autokalustoa kaukokuljetukseen. En minä näe kauhean suurta ongelmaa siinä että luovuttaisiin vähitellen pystykaupasta, mutta en toisaalta näe pystykauppaakaan kauhean huohona, kunhan säilytetään mahdollisuudet hankinta- ja toimituskauppoihin.
Missähän se Jortikka osakekauppaa käy, kyllä minä saan osakemyynneistä rahat heti samana päivänä.
Metsäliiton osuuksissa nuo rahat ovat hitaasti kotiutettavissa. Korot voi kuitenkin laittaa suoraan tilille tulemaan. Mutta onhan noita joukkolainojakin tullut kokeiltua, ei nekään ole joka hetki järkevästi kotiutettavissa, kurssit heiluvat, samahan se on osakkeissakin.
Pari vuotta sitten naapurin puolella oli hakkuu ja silloin tuttu ostomies kysyi että harvennetaanko samalla sinulta se rajan varressa oleva hehtaarin männikkö kuvio. Sitä ennen oli tapaus 90-luvulla, kun yritykseni asiakkaana oli mm. ML:n konttoreita, kysyivät ainakin kerran koska taas tehdään puukauppaa, tietysti se oli small talkia, mutta kuitenkin. Mitä uusia tiloja olen ostanut, ei kyselyitä ole tullut, vaikka jo hyvin ostomiehet on tutuksi tulleet.
Muutoin kyllä kiittelen ostomiehiä, ovat antaneet paikallisten konemiesten yhteystiedot hankintapuiden ajoa varten ja puiden kaukokuljetukset on ajoitettu usein niin ettei aurauksia ole tarvittu.
Ehkä ostomiehet tietävät että puunhinta on niin heikkoa ja eivät sitten kehtaa leimikoista puhua.
Metsäliiton katkontaa on vaikea vertailla, kun niiltä ei pölkkylistoja enää saa. En tiedä onko se peräti laitonta pimitystä, ainakin se herättää epäilystä siitä että katkonnassa on jotain salattavaa. Mutta vaikka sitä pyytää nätisti niin ei sellaista toimiteta. Eikä varmaan toimiteta yhdistyksillekään.
Itse kun olen koulut käynyt, tulee asiat selvitettyä ja laskettua niinkuin ne pitää, se tuntuu velvollisuudeltakin. En tiedä miten paljon noita veroilmoituksia jätetään täyttämättä, mutta eihän se ole muuta kuin itsensä tappioksi, jos niin tekee. Ehkä oli turha ottaa naapuri vainaata esimerkiksi, mutta ainahan se värittää tarinaa, onneksi kukaan ei kuitenkaan osaa yhdistää kenestä oli kyse.
