Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Minä ymmärrän eri näkökannat ja sen että asiat voi tehdä erilailla ja päätyä jopa yhtähyvään taloudelliseen tulokseen. Metsänhoidossa on omat riskinsä, ne vaihtelevat eri menetelmien välillä ja on täysin mahdotonta laskea tulevia tuottoja sellaisella tarkkuudella että voitaisiin sanoa mikä kasvatustapa on jokaiselle metsänomistajalle ehdottomasti paras. Itse luotan siihen että omalla työllä avitettu viljelyketju on minulle paras vaihtoehto kaikilla Etelä-Suomen MT – OMT kuvioilla, jollakin toisella voi olla hyvät perusteet tehdä asiat muutoin.
Motoharvennuksessa on puolensa kantavuuden osalta. Ilmeisesti nuo ajot osataan tuoda palstalle niin että moton tekemät urat ovat jo kunnolla jäässä ja juurivaurioilta vältytään. Kainuussa ainakin riittää keliä tuohon.
UPM on kyllä ihan ykkös lappuja HEXissä. 6 – 8 euron hintoihin sitä hankin, oli tuhansia lappuja ja myin sitten kun oli taas 12 euroa. Harmittaa vieläkin tuo myynti, ei ne rahat muistaakseni mihinkän järkevämpään mennyt ja veroja piti maksaa.
Pörssi on kyllä vaikea ympäristö, kokoajan pitää seurata, mutta kuitenkin säilyttää maltti ettei tee turhia siirtoja.
BCTMP on se tuote mitä tehdas tekee. Syö varmaan eukalyptusta ja haapaa, ehkä muita seassa. Varmaan miettivät vasta laitosta johonkin ja Rauma vain mietinnöissä mukana. Kaskisten tehdas tuottaa jakossa omille tehtaille.
Mutta tuo Kupion hanke olisi huomattavasi merkittävämpi, tai siis kuulostaa siltä. Olisipa joku ulkolainen toimija tekemässä suurinvestointia, alkaahan täällä verotukset, sähkönhinta ja muu infra olemaan kilpailukykyisiä ja kun puusta ei tarvi maksaa kuin puolet siitä mitä tuolla Euroopan puolella.
Euroopan halvin puu kiinnostaa muitakin. Jospa hankkeeseen saadaan niitä NER-tukia.
UPM suunnittelee huhujen mukaan BCTMP-laitosta Raumalle.
Kyllä noita on ollut aina tarjolla. Ikäkaira on kova sana.
Tutkimuksissa on aina normal temperature an press ja sitten kun oikeasti jotain tehdään niin onkin koneet jotka uppoaa puolimetriä ajouralla jne.
Nämä käsitteet taitaa olla jokaisella omat. Kyllähän tuo alikasvosten hauduttaminen metsäksi on pitkässäjuoksussa sitä perinteistä metsänhävitystä, mutta onhan tuota kasvavaa puustoa teollisuuden tarpeiksi.
Itse miellän yläharvennuksen valinnaksi päävaltapuun ja lisävaltapuun välillä joskus toisessa ja ainakin viimeisessä harvennuksessa ja sillä uudistamisaika pitenee ehkä 15 vuotta ja tukkipuusaanto hyvälaatuisessa puustossa sitten maksimoituu kiertoajalla. Ihan lillukanvarsia ero tavalliseen jaksolliseen kasvatukseen kannattavuuden kanssa ja lopputulos voi olla tilanteenmukaan plus tai miinus. Itse kun harventaa niin aina tukin teko on mukavampaa ja tulee sitä arvottua noita jätettäviä puita laadun mukaan melko tarkasti. Motolla en ehkä teettäisi yläharvennuksia tällä hintatasolla.
Älä Roisto sekoita asioita. Yläharvennukset on eriasia kuin tämä jatkuvakasvatus. Ihan kaikki viimeaikaiset tutkimukset osoittavat että ainakin viimeinen harvennus kannattaa tehdä yläharvennuksena. Ei se Pukkala tainnut yläharvennuksia tarkoittaa.
Perimä vaikuttaa uudistumiseenkin ja se pitää ottaa huomioon. Pienaukkoja pitäisi tehdä hyvissä ajoin, eli ennenkö noita päävaltapuita on kaadettu. Jos ensin kasvatellaan kuusikkoa yläharvennuksilla 150 vuotta, niin jäljellähän on perimältään huonoimmat yksilöt. Ja jokatapauksessa perimä heikkenee, jos laajemmassa mittakaavassa alettaisiin harsimaan.
Luontaisen uudistumisen takiahan alaharvennuksiin on aikoinaan pakotettu, eli että se isoimpien puiden parempi perimä siirtyisi luontaisen uudistumisen kautta. Nykyään kun laitetaan taimitarhan jalostetut taimet, ei ole tuota perustetta pelkille alaharvennuksille.
Joo, ne luopuivat varmaan männyn istutuksista jo aiemmin ja kylväenhän niitä männiköitä tehtiin. Mutta tosiaan istutettiin myös kuusta Vt-pohjille kun hirviä oli tolkuttomasti.